Taide jää mieleen – Työyhteisön yhteisöllisyyden kautta hyvinvointia kotihoidon työntekijöille taiteen keinoin

Hanketiedot

Hankenumero
111369

Hakija
Turun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi

Toteuttaja
Turun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi

Lisätietoja
Anne Rauhala
anne.rauhala@turku.fi

Toteutusaika
1.1.2012 - 31.12.2012

Työsuojelurahaston päätös
21.12.2011
12 800 euroa

Kokonaiskustannukset
25 600 euroa

Tulokset valmistuneet
31.12.2012

Tiivistelmä

Turun sosiaali- ja terveystoimen vanhuspalveluiden kotihoito toteuttaa yhdessä Aboa Vetus & Ars Nova – museon kanssa työyhteisön kehittämishankkeen: Taide jää mieleen – Työyhteisön yhteisöllisyyden kautta hyvinvointia kotihoidon työntekijöille taiteen keinoin. Se tähtää työhyvinvoinnin edistämiseen, jossa mahdollistetaan osallistuvien työntekijöiden itsensä kehittäminen työntekijänä ja työyhteisön jäsenenä.

Hankkeen tavoitteet ovat:
• Lisätä työyhteisöjen aidosti kokemaa yhteisöllisyyttä ja osallisuutta
• Lisätä työhyvinvointia ja, työssä viihtymistä
• Kannustaa luovuuteen ja itsensä toteuttamiseen työssä ja vapaa-aikana

Tavoitteena on tuottaa virkistäviä kokemuksia, vaihtelua arkeen ja säännöllisiä tapaamisia taiteen kanssa. Kotihoidon työntekijät tekevät vuorotyötä ja tapaavat toisiaan vain ohimennen. Taide jää mieleen -hanke kiinnittää huomiota näiden työyhteisöjen yhteisöllisyyden rakentamiseen ja toisaalta kunkin yksittäisen työntekijän omaan henkilökohtaiseen kokemukseen.

Tavoitteiden saavuttamista ja hankkeen vaikuttavuutta tullaan mittaamaan alkutilanteen yksilökohtaisella kartoituksella, joka toistetaan hankkeen lopussa. Yksilötason kysymykset käsittelevät työssä jaksamista, oman työn arvostamista, oman työyhteisön ilmapiiriä ja koettua terveydentilaa. Alkukyselyssä työntekijät arvioivat myös omia odotuksiaan projektista. Kukin osallistuja pitää omaa päiväkirjaa, joihin kirjataan omia ajatuksia ja tuntemuksia. Hankkeen lopussa tehdään seurantakysely.

Hankkeen vastuuhenkilö

Anne Rauhala

Tiedote

Taide lujitti työyhteisöä ja toi voimavaroja työelämään

31.12.2012

Taide jää mieleen -työhyvinvointihanke lujitti kotihoidon
työntekijöiden työyhteisöä ja toi voimavaroja työelämään.

Hanke toi nykytaiteen työntekijöiden arkeen ja tuki työyhteisön
yhteisöllisyyttä antamalla aikaa, sisältöä ja välineitä
vuorovaikutuksen kehittämiseen ja yhdessä toimimiseen.
Yksilötasolla hanke rohkaisi työntekijöitä syventymään
nykytaiteeseen ja tarkastelemaan arjen asioita uusista
näkökulmista.

Hankkeen toteutti vuonna 2012 Turun kaupungin sosiaali- ja
terveystoimi yhdessä yksityisen historian ja nykytaiteen museon
Aboa Vetus & Ars Novan kanssa. Projektiin osallistuivat Turun
kaupungin Pohjolan lähipalvelualueen kotihoidon 24 työntekijää.

Työsuojelurahasto tuki kehittämisavustuksella hanketta, joka
tuotti uutta tietoa yksityisen kulttuuriorganisaation ja julkisen
hyvinvointipalvelun yhteisen työhyvinvointihankkeen
toteuttamisesta.

Nykytaidetta kerran kuukaudessa

Tavoitteena oli lisätä työyhteisön aidosti kokemaa
yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Hankkeen haluttiin tuottavan
virkistäviä kokemuksia, vaihtelua arkeen ja säännöllisiä tapaamisia
taiteen kanssa.

Kotihoidon työntekijät ovat tehneet itsenäistä, asiantuntemusta,
rohkeutta ja vuorotyötään yksin – jakautuneena kahteen tiimiin.
Tiimit eivät juurikaan tunteneet toisiaan, joten tärkeänä
tavoitteena oli myös tutustuttaa työntekijöitä toisiinsa mukavan
tekemisen äärellä.

Työyhteisö kokoontui kerran kuussa iltapäivän kolmeksi tunniksi
museoon. Tapaamisia kertyi kaikkiaan yhdeksän. Tapaamisissa ryhmä
tutustui museon taideohjaajan johdolla nykytaiteeseen ja kokeili
erilaisia taiteen kohtaamisen tapoja. Vaikka nykytaide oli
tärkeässä roolissa, hanke rakentui ennen kaikkea yhdessä
kokemiselle ja jakamiselle.

Taidevuoden huipennus oli museon Omatila-galleriaan tuotettu
näyttely Mieleni maut, jossa kotihoidon työntekijät pääsivät
maistelemaan toinen toistensa ruokamuistoja ja -tarinoita.

Vaikutusten mittaaminen haasteellista

Hankkeen taustalla vaikutti tieto taiteen ja kulttuurin
myönteisistä terveysvaikutuksista. Tutkimustulosten mukaan
kulttuuripalveluita aktiivisesti käyttävät elävät pidempään kuin
henkilöt, jotka eivät niitä käytä.

Vaikka pitkä ikä ei kerrokaan, kuinka hyvinvoivaksi ihminen on
itsensä eläessään tuntenut, kulttuurissa on jotain, joka pitää
ihmisen elämässä kiinni. Siitä mitä tuo jokin on ja miksi juuri
esimerkiksi museot tuottaisivat sitä, ei ole yksimielisyyttä.

Hankkeessa seurattiin hyvinvoinnin muutoksia alku- ja
loppukyselyin. Alkukartoituksen perusteella henkilöstö voi melko
hyvin, mikä saattaa osaltaan vaikuttaa siihen, ettei valituilla
mittareilla ole havaittavissa juurikaan muutoksia.

Loppukyselyssä kaikki vastaajat kokivat voivansa käyttää
luovuutta ja henkilökohtaisia vahvuuksia työssään, kun hankkeen
alussa 73 prosenttia vastaajista koki näin.

Myös työyhteisötasolla voi nähdä vuoden aikana kehittynyttä
myönteistä muutosta, kun mittarina on ryhmän jäsenten kokemus
työpaikan ilmapiirin kannustavuudesta. Toisaalta kokemus ryhmätyön
laadusta oli heikentynyt alkutilanteesta.

Kuitenkin 11 vastaajaa 15:stä oli jokseenkin samaa mieltä tai
samaa mieltä siitä, että hanke oli tiivistänyt työyhteisöä.
Vastanneista 80 prosenttia koki saaneensa voimavaroja
työelämään.

Lomakemuotoisten alku- ja loppukyselyiden ohella ryhmän
vastauksia koottiin toukokuussa 2012 kerätyssä
välipalautteessa.

Työntekijät kokivat museokäynnit rentouttaviksi kiireisen
työarjen keskellä. Toisaalta työrutiinien ja museokäyntien
yhteensovittaminen tuntui työntekijöistä välillä stressaavalta.

Ylipäätään hankkeessa koettiin mittaaminen haasteelliseksi.
Problematiikkaa tarkastellaan loppuraportissa tarkemmin.

Kehityskelpoinen yhteistyömalli

Hanketta voi pitää merkityksellisenä myös työyhteisöä
laajemmasta näkökulmasta: se tuotti uutta tietoa yksityisen
kulttuuriorganisaation ja julkisen hyvinvointipalvelun yhteisen
työhyvinvointihankkeen toteuttamisesta. Se osoittautui toimivaksi
ja kehityskelpoiseksi yhteistyömalliksi.

Yhteistyö sai myös uuden muodon, kun Turun kaupungin sosiaali-
ja terveystoimi tilasi museolta suppeampia tyhy-kokonaisuuksia jo
syksyllä 2012.

Jo hanketta suunniteltaessa oli selvää, ettei hyvinvointi ole
tuote tai palvelu, jota museo voisi valmistaa ja annostella
sopivina annoksina sitä tarvitseville. Hankkeen päättyessä tuntui,
että astetta todenmukaisempi on mielikuva hyvinvoinnista
kumppanuutena.

Myöskään työyhteisöä ei voi määritellä kohderyhmänä, joka on
käsitteenä monella tapaa passivoiva. Kun tavoitteena on
työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen, pitäisi työyhteisön
aktiivisuutta ja osallisuutta korostaa jo määreiden tasolla.

Hanke sai museopedagogiselta yhdistykseltä Pedaali ry:ltä Vuoden
museopedagoginen teko -palkinnon toukokuussa 2012.

 

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Liippo Elli, Pessi Elisa, Ritvanen Johanna. 13.3.2013. Taide jää mieleen – taidemuseosta hyvinvointia kotihoidon työntekijöiden arkeen. ”Arjessa ja työssäkin pitää olla pysähtymisiä ja aikaa asioiden syvempään pohdintaan”. Sosiaali- ja terveystoimi. Turku. Avaa

www.aboavetusarsnova.fi/files/liitetiedostot/lehdisto/RAPORTTI-Taide-jaa-mieleen.pdf

Tiedotteet Avaa

Vuoden museopedagoginen teko -palkinto Aboa Vetus & Ars Novalle (31.5.2012). https://www.tsr.fi/uutistori/tiedotteet/tiedote/-/view/21277

www.aboavetusarsnova.fi/fi/uutiset/taide-jaa-mieleen-hankkeen-loppuraportti-julkaistu-taide-tiivisti-tyoyhteisoa (14.3.2013)