Tasa-arvotyön tasa-arvot -väitöskirja

Tiivistelmä

Tasa-arvo on monitulkintainen käsite, joka saa eri yhteyksissä erilaisia, ristiriitaisiakin merkityksiä. Tästä huolimatta tasa-arvon käsitteen sisällöstä käydään harvoin keskustelua. Tutkimus tarkastelee, millä tavoin sukupuoli ja tasa-arvo määritellään tasa-arvon kehittämistyössä, millaisia toimija-asemia tasa-arvotyössä tulee tarjolle, millaisia toimijoita tasa-arvon nähdään koskevan sekä mitä seurauksia sukupuolen ja tasa-arvon määrittelyllä on työpaikkojen tasa-arvotyössä. Tutkimus kohdistuu tutkimusavusteiseen tasa-arvon kehittämistyöhön, tasa-arvosuunnittelun prosessiin, kahdella työpaikalla.

Työpaikoilla on kolme keskeistä tasa-arvon ymmärtämisen tapaa: tasa-arvo yhtäläisinä oikeuksina, sukupuolieroon perustuva tasa-arvo sekä tasa-arvon muitakin ulottuvuuksia kuin sukupuolta tarkasteleva moninainen tasa-arvo. Kaikki tulkinnat sisältävät sukupuolten tasa-arvon kehittämistyön kannalta tärkeitä oivalluksia, mutta myös vastustamisen mahdollisuuksia. Silti tasa-arvojen moniäänisyys voidaan nähdä tasa-arvotyötä eteenpäin vievänä voimana, sillä tasa-arvosta käydyt keskustelut voivat tehdä tilaa sukupuolen ja tasa-arvon uudelleenmäärittelyille ja vaikuttaa siihen, miten ja millaista tasa-arvoa yhteiskunnassamme pyritään edistämään.

Väitöskirja on viimeistelyvaiheessa ja väitöksen arvioitu ajankohta on 12/2011. Tutkimuksen tuloksia voivat hyödyntää akateemisen yleisön lisäksi tasa-arvotyön ja tasa-arvopolitiikan tekijät sekä työpaikat.

Hankkeen vastuuhenkilö

Hanna Ylöstalo

Tiedote

Tasa-arvotyössä tarvitaan moniäänisyyttä

Tasa-arvojen moniäänisyys tulisi hyväksyä ja ottaa lähtökohdaksi tasa-arvon kehittämistyössä, ehdottaa yhteiskuntatieteiden maisteri Hanna Ylöstalo väitöstutkimuksessaan, jota Työsuojelurahasto tuki stipendillä.

Ylöstalon tutkimus tasa-arvon tulkintojen muodostumisesta auttaa tarkastelemaan kriittisesti tasa-arvon käsitettä sekä ottamaan erilaisiin tasa-arvokäsityksiin liittyvät sitoumukset tietoiseksi osaksi tasa-arvon edistämistä.

Tasa-arvo on monitulkintainen käsite, joka saa eri yhteyksissä erilaisia, ristiriitaisiakin merkityksiä. Tästä huolimatta tasa-arvon käsitteen sisällöstä ei juuri ole on keskusteltu silloin, kun pyritään edistämään tasa-arvoa.

Tasa-arvosta ei ole yhtä oikeaa tulkintaa. Kaikki tulkinnat sisältävät tärkeitä oivalluksia, mutta myös mahdollisuuksia vastustaa kehittämistyötä. Mikään tulkinta tasa-arvosta ei yksinään riitä.

Pohdinta siitä, mitä erilaisilla tulkinnoilla tasa-arvosta saadaan aikaan ja mitä suljetaan ulkopuolelle, voi olla työpaikkojen tasa-arvotyön mahdollisuus ja eteenpäin vievä voima.

Teoria ja käytäntö asettavat kumpikin tasa-arvon käsitteelle omat haasteensa, joten molempien mukaan ottaminen keskusteluun voi auttaa välttämään ainakin osan tasa-arvon käsitteen määrittelyihin liittyvistä ansoista.

Samalla tasa-arvosta käydyt keskustelut voivat tehdä tilaa sukupuolen ja tasa-arvon uudelleenmäärittelyille ja vaikuttaa siihen, millaista tasa-arvoa suomalaisessa yhteiskunnassa edistetään ja millä keinoin.

Tasa-arvoa määritellään ristiriitaisesti

Ylöstalo tarkastelee tutkimuksessaan sukupuolten tasa-arvon sekä sukupuolen määrittelyä työpaikkojen tasa-arvon kehittämistyössä.

Tasa-arvolainsäädäntö velvoittaa työpaikat edistämään tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Mutta millaista tasa-arvoa työpaikoilla edistetään?

Työpaikoilla tasa-arvo määritellään monin keskenään ristiriitaisin tavoin. Osa näistä tavoista pikemminkin pitää yllä sukupuolten eriarvoisuutta kuin purkaa sitä. Esimerkiksi tasa-arvon määrittely naisten oikeutena, jopa velvollisuutena, tehdä samoja asioita kuin miehet, tekee miehisistä toimintatavoista normin, joka naisten tulee saavuttaa.

Tasa-arvo voi myös olla ulossulkeva käsite, jos sen avulla voidaan ymmärtää vain naisten ja miesten välinen eriarvoisuus. Silloin esimerkiksi etnisestä taustasta tai seksuaalisesta suuntautumisesta johtuvaa eriarvoisuutta ei voi lähestyä tasa-arvokysymyksenä.

Tarkastelunäkökulmina merkitykset ja toimijuus

Ylöstalo analysoi väitöstutkimuksessaan tasa-arvon ymmärtämisen tapoja työpaikkojen tasa-arvotyössä. Hän pohti, millaisia neuvotteluja sukupuolelle ja tasa-arvolle annettavista merkityksistä tasa-arvon kehittämistyössä käydään, miten tasa-arvosta on sallittua puhua, ketä tasa-arvon ajatellaan koskevan ja kenet suljetaan tasa-arvon ulkopuolelle.

Tutkimuksen aineisto koostui kahden työpaikan, kaupungin ja kemiantehtaan, tutkimusavusteisen tasa-arvotyön prosessin aikana kerätystä materiaalista. Aineisto koostui haastatteluista, ryhmäkeskusteluista, tutkijoiden kenttäpäiväkirjoista ja tasa-arvoryhmien kokousten pöytäkirjoista. Ylöstalo tarkasteli aineistoa merkitysten ja toimijuuden näkökulmista.

Tekemällä merkitysten tuottaminen ja siihen liittyvät valtasuhteet näkyviksi voidaan haastaa totuuden aseman saavat sukupuolen ja tasa-arvon merkitykset. Tämä on edellytys sille, että
muutosta voi tapahtua.

Toimijuuden osalta Ylöstalo tarkasteli, millä tavalla tasa-arvotyössä niin tutkijoiden kuin työpaikkojen johdon ja henkilöstön tulee eri tilanteissa toimia ja puhua tasa-arvosta tullakseen kuulluksi. Tasa-arvotyössä etenkin naisille tulee tarjolle ristiriitaisia toimija-asemia.

Yhtäältä naisten tehtäväksi nähdään ”tasa-arvoiseksi tuleminen” omistautumalla työlle ja vaatimalla kovaäänisesti oikeuksia. Toisaalta naisten odotetaan toimivan työelämässä sukupuolitapaisesti asettamalla perhe työn edelle ja toimimalla työpaikalla sovittelevasti, sukupuolten harmoniaa vaalien.

Toinen toimijuutta käsittelevä kysymys koskee sitä, kenen etuja tasa-arvotyö ajaa. Tähän tutkimus ei anna yksiselitteistä vastausta, vaan nostaa pohdinnan aiheeksi, mitkä erot tasa-arvonäkökulmasta ovat tärkeitä ja millä perusteella.

Tasa-arvotyö on moniäänistä

Tasa-arvotyö sisältää lukuisia erilaisia tulkintoja tasa-arvosta. Työpaikoilla on tutkimuksen perusteella kolme keskeistä tasa-arvon ymmärtämisen tapaa: tasa-arvo yhtäläisinä oikeuksina, sukupuolieroon perustuva tasa-arvo sekä tasa-arvon muitakin ulottuvuuksia kuin sukupuolta tarkasteleva moninainen tasa-arvo.

Kaikki tulkinnat sisältävät sukupuolten tasa-arvon kehittämistyön kannalta tärkeitä oivalluksia, mutta myös mahdollisuuksia vastustaa sukupuolten tasa-arvon kehittämistyötä.

Tämän takia mikään tasa-arvomääritelmä ei yksinään riitä, ja kaikkia tasa-arvomääritelmiä voi kritisoida jostakin toisesta näkökulmasta. Tasa-arvotyön tasa-arvoja ei ole olennaista pohtia, mikä tasa-arvo on hyvä ja mikä huono. Sen sijaan on olennaista tarkastella, mitä erilaisilla tulkinnoilla tasa-arvosta saadaan aikaan tasa-arvotyössä ja mitä suljetaan ulkopuolelle.

Moniäänisyyden voi nähdä tasa-arvotyön mahdollisuutena, eteenpäin vievänä voimana. Moniäänisyyttä tarvitaan myös työpaikkojen ja feministisen tasa-arvokeskustelun välille.

Tasa-arvon tulkinnoista keskusteltava

Työpaikoilla on tutkimuksen perusteella kolme keskeistä tasa-arvon ymmärtämisen tapaa: tasa-arvo yhtäläisinä oikeuksina, sukupuolieroon perustuva tasa-arvo sekä tasa-arvon muitakin ulottuvuuksia kuin sukupuolta tarkasteleva moninainen tasa-arvo.

Kaikki tulkinnat sisältävät sukupuolten tasa-arvon kehittämistyön kannalta tärkeitä oivalluksia, mutta myös mahdollisuuksia vastustaa sukupuolten tasa-arvon kehittämistyötä. Siksi mikään tasa-arvomääritelmä ei yksinään riitä, ja kaikkia tasa-arvomääritelmiä voi kritisoida jostakin toisesta näkökulmasta.

Tämän vuoksi tarvitaan keskustelua tasa-arvosta työpaikkojen tasa-arvon kehittämistyössä. Olennaista ei ole pohtia, mikä tasa-arvo on hyvä ja mikä huono. Sen sijaan tulee tarkastella, mitä erilaisilla tulkinnoilla tasa-arvosta saadaan aikaan tasa-arvotyössä ja mitä suljetaan ulkopuolelle. Moniäänisyyden voi nähdä tasa-arvotyön mahdollisuutena, eteenpäin vievänä voimana.

Yhdenvertaisuudessa riittää tutkimista

Sukupuolten tasa-arvon ja niin sanotun moninaisen tasa-arvon tai yhdenvertaisuuden suhteita tulisi tutkia. Niin tasa-arvopolitiikassa kuin työpaikkojen tasa-arvotyössäkin on syytä pohtia, onko sukupuoli riittävä näkökulma tasa-arvon edistämiseen ja mitä tällä valinnalla mahdollisesti suljetaan tasa-arvon ulkopuolelle.

Sukupuolinäkökulma tasa-arvoon on tärkeä, mutta sukupuoli olisi syytä määritellä tavalla, joka avaisi enemmän naisten keskinäisiä ja miesten keskinäisiä eroja ja valtasuhteita.

Tarvitaan lisää tutkimusta siitä, miten muihin eroihin ja erotteluihin kuin sukupuoleen liittyvä eriarvoisuus työpaikoilla näkyy ja miten tällaisia eriarvoisuuksia voi poistaa sekä edistää tasa-arvoa moninaisena kysymyksenä.

Toimittaja
Liisa Strann

Aineisto

Ylöstalo Hanna. (2012). Tasa-arvotyön tasa-arvot. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto, Naistutkimus. 319 sivua. ISBN 978-951-44-8655-5. Acta Electronica Universitatis Tamperensis 1152. ISBN 978-951-44-8656-2 (pdf). ISSN 1456-954X. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8656-2

Myynti: Tiedekirjakauppa TAJU, Kalevantie 5, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puhelin 040 190 9800, fax 03 3551 7685, taju@uta.fi  www.uta.fi/taju  http://granum.uta.fi Avaa