Tehdastyöväestö Suomessa. Tutkimus tehdastyöläisten työskentely- ja elinolosuhteista 1903-1909

Tiivistelmä

Suomen ensimmäisen naispuolisen ammattientarkastajan, Vera Hjeltin, tehdastyöväestöä käsittelevät tarkastuskertomukset ja sosiaaliset tilastotutkimukset tarjoavat yksityiskohtaista tietoa tehdastyöväestön työ- ja elinolosuhteista 1900-luvun alussa sekä yhteneväisyyksistä tämän päivän Suomeen. Tähän mennessä tutkimukset ovat jääneet vaille perusteellisempaa tarkastelua. Ammattientarkastajan valvonnan piiriin kuuluivat tehtaat, joissa naiset työskentelivät yhdessä tai erikseen miesten kanssa. Epäkohdat korjausehdotuksineen lähetettiin senaatin kauppa- ja teollisuustoimikunnalle vuosittain. Vera Hjelt laati työnsä ohessa myös laajoja tilastotutkimuksia, joissa hän hyödynsi kokemaansa ja näkemäänsä tehdaspaikkakunnilla. Ensimmäinen tutkimus (1908) naisompelijoiden ammattioloista Suomessa oli jo aikanaan uraauurtava. Seuraavassa tutkimuksessa (1912) oli kohteena koko ammattityöväestö. Aineistoa tutkimuksiinsa Vera Hjelt keräsi työnsä ohessa kiertäessään teollisuuspaikkakunnalta toiselle. Täten myös kysymyspatteristot laadittiin sellaisiksi, joiden avulla oli mahdollisuus saada aitoa tietoa työväestön elinoloista, ei pelkästään työskentelyolosuhteista. Vera Hjelt teetti myös tarkistusmittauksia, jos saadut vastaukset eivät häntä tyydyttäneet.
Vera Hjeltin ammattientarkastajana laatimia tarkastuskertomuksia ja tilastoja tarkastellaan nyt uudelleen ja nykyisin tilastointimenetelmin. Tutkimus tehdastyöläisten työskentely- ja elinolosuhteista 1903–1909 on määrä valmistua helmikuun 2016 loppuun mennessä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Tuula Vuolle-Selki

Tiedote

Tuula Vuolle-Selki eteni Vera Hjeltin tutkimuspolkua

Tuula Vuolle-Selki on tehnyt kirjan Suomen
tehdastyöläisten karusta arjesta 1900-luvun alussa. Kirjantekijä
kertoo kiinnostuneensa tehdastyöväestön arjen historiasta, kun hän
tutustui suomalaisen työsuojelun uranuurtajaan, ammattientarkastaja

Vera Hjeltiin (1857–1947). Työsuojelurahasto tuki
Vuolle-Selkin kirjahanketta.

 

Vuolle-Selki arvioi, että Hjeltin tutkimuksen taustatyö ja
tehdastyöläisen arki lukujen valossa ovat jääneet vaille tarkkaa
huomiota. Niinpä Vuolle-Selki selvitti Hjeltin tutkimuksen vaiheet,
jotka Hjelt on kuvannut yksityiskohtaisesti.

 

Vuolle-Selki kuvaa aineiston keräämisensä olleen työlästä.
Esimerkiksi Helsingistä aineisto jäi vähäiseksi, kun Hjeltin
tutkimusta oli sabotoitu.  

 

Tuula Vuolle-Selki julkaisi vuonna 2013 Työsuojelurahaston tuella
Hjeltistä Työväensuojelija-elämäkerran (
TSR 112160).

 

Vera Hjelt: tilastotutkimuksen pioneeri

 

Hjelt teki sosiaalisia tilastotutkimuksia ompelijoista ja
ammattityöväestöstä. Vuolle-Selki luonnehtii tutkimuksia
uraauurtaviksi.

 

Hjeltin tutkimustyön katsotaan alkaneen jo 1903, kun hän toimitti
yhteenvedon ensimmäiseltä tarkastusvuodeltaan
teollisuustoimikunnalle. Varsinkin tilastotyö oli poikkeuksellisen
tarkkaa.

Hjeltin toinen tutkimus, Ammattityöläisten toimeentuloehdot
Suomessa vuosina 1908–1909, sisälsi peräti 468 sivua. Senaatti
painatti tuhat taloustilikirjaa jaettavaksi perheisiin, joista piti
kerätä aineistoa. Jaetuista taloustilikirjoista palautettiin 490,
joista 380 hyväksyttiin tutkimukseen.

 

Hjeltin ammattityöväestötutkimusta ovat myöhemmin siteeranneet
niin sosiologit, taloushistorioitsijat kuin tilastotieteilijät.

 

Tilastojen lisäksi perhehavainnointia

 

Vera Hjelt sisällytti tutkimukseensa kymmenen perhetutkielmaa,
sillä hän halusi kansainvälisen esimerkin mukaan kertoa
tehdastyöläisperheiden toimeentulosta. Hjelt kysyi käynneillään
tarkennuksia talouskirjojen menoista sekä teki huomioita
asumisesta, ravitsemuksesta, työhistoriasta, työoloista ja
terveydestä.

Vuolle-Selki tilastoi kunkin esimerkkiperheen tulot ja menot –
myös ravintomenot – kuukausittain. Näin hän havainnoi satunnaisen
työttömyyden, työtapaturman ja sairauksien vaikutusta
toimeentuloon.

 

Vuolle-Selki kertoo, että palkkauksen ja elintarvikkeiden
hintakehityksen selvittely oli hänen työssään vaikeinta, sillä
suomalaisista tehdastyöläisistä ei juuri ole tilastotietoa Hjeltin
tutkimalta ajalta.

 

Niukka leipä, vaaralliset työolot

Ammattityöväestön terveys ja jopa henki olivat vaarassa
1900-luvun alussa, kun työolot olivat epätyydyttäviä.

 

Kun tehdastyöväestön määrä kasvoi 1900-luvun alussa, työtapaturmat
yleistyivät. Syynä oli paitsi kokemattomien työntekijöiden
palkkaus, myös valvonnan puutteellisuus. Hjeltin tutkimuksessa
näkyy työläisten tyytymättömyys.

Jopa pieni vastoinkäyminen saattoi romahduttaa talouden.
Suomessa ei juuri ollut pankkien ulkopuolisia lainantarjoajia
1900-luvun alkupuolella. Tosin niin sanottuja puotivelkoja otettiin
tiukassa paikassa. Usea perhe tukeutui mieluummin panttilainaamoon
kuin vaivaishoidon nöyryyttävään apuun.

Ongelmat ja usko pysyneet

 

Vaikka Vuolle-Selki tutkii yli sata vuotta vanhoja oloja, hän
arvioi ongelmien pysyneen samoina. Epävarmuus ja turvattomuus ovat
arkea tämänkin päivän Suomessa – niin myös usko paremmasta.

 

Työhistoria palkansaajasta yrittäjäksi ja takaisin
kausityölliseksi kuvasti ammattitaitoisen tehdastyöntekijän elämää
1900-luvun alkupuolella. Nyt kausityöllisyys on vaihtunut
pätkätyöksi.

Tuula Vuolle-Selkin kirja Köyhyyttä, epävarmuutta ja
tulevaisuudenuskoa on julkaistu 16. maaliskuuta 2016.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Julkaisu

Tuula Vuolle-Selki: Köyhyyttä, epävarmuutta ja tulevaisuudenuskoa. Tutkimus ammattityöläisten toimeentuloehdoista Suomessa 1908-1909. Bod – Books on Demand 2016. 208 sivua.