TEHOA-täydennyskoulutuksen vaikutus sairaanhoitajien kokemaan työn tuloksellisuuteen

Tiivistelmä

Työtyytyväisyyden ja hoitotyön vetovoiman vahvistaminen ovat erityisen tärkeässä asemassa nyt, kun maassamme on pulaa hoitajista. Osaamisella ja työkokemuksella on tutkimuksin havaittu yhteys työtyytyväisyyteen ja osaamista voidaan vahvistaa esimerkiksi täydennyskoulutuksen avulla. Väitöskirjassani tarkastelen kliinisen hoitotyön asiantuntijuutta lujittavan TEHOA-täydennyskoulutuksen vaikutuksia sairaanhoitajien kokemaan työn tuloksellisuuteen pitkittäisasetelmaa käyttäen.

Hankkeen vastuuhenkilö

Mea Wright

Tiedote

TEHOA-täydennyskoulutuksen vaikutus sairaanhoitajien kokemaan työn tuloksellisuuteen

Tiivistelmä

Tutkimuksessa arvioitiin kliinisen hoitotyön asiantuntijakoulutuksen vaikutusta hoitotyön itsearvioituihin tuloksiin ja koettuihin esteisiin pitkittäisasetelmalla ja standardoiduilla mittareilla. Vaikka itsearvioidut hoitotyön tulokset eivät tutkimuksessa kasvaneet, vähenivät koetut hoitotyön esteet. Hoitotyön asiantuntijaosaaminen oli vankasti yhteydessä itsearvioituihin hoitotyön tuloksiin. Työtyytyväisyyden osa-alueet olivat positiivisesti yhteydessä kaikkiin hoitotyön tuloksiin lukuun ottamatta hoidon kustannuksia. Lisäksi useat työtyytyväisyyden ulottuvuudet olivat yhteydessä organisatoristen, vuorovaikutuksellisten ja työnkulkuun liittyvien koettujen esteiden vähenemiseen.

Lähtökohdat

Hanke käynnistettiin vastaamaan kliinisen hoitotyön asiantuntijuuden kasvavaan tarpeeseen. Tavoitteena oli vahvistaa hankkeeseen osallistuneiden sairaanhoitajien osaamista ja parantaa hoidon laatua, saavutettavuutta ja turvallisuutta. Lisäksi hanke lujitti yliopiston sekä hyvinvointialueen välistä yhteistyötä.

Aineisto

Tutkimuksessa hyödynnettiin pitkittäisasetelmaa ja standardoituja mittareita (Kuopio University Hospotal Job Satisfaction Scale, Clinical Nurse Specialist Core Competencies, Specialist Outcomes and Barriers Analysis). Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella koulutukseen osallistuneilta sairaanhoitajilta sekä kontrolliryhmältä ennen koulutusta, välittömästi sen jälkeen sekä vuosi koulutuksen päättymisestä.

Menetelmät

Kirjallisuuskatsauksen aineisto syntetisoitiin narratiivisesti. Mittarin suomenkielinen validointitutkimus tehtiin pääkomponenttianalyysillä sekä sisällönvaliditeetti-indeksillä. Tutkimuksen määrällistä aineistoa analysoitiin kuvailevasti sekä lineaarisen toistomittausten sekamallia hyödyntäen. Väitöskirjaraportissa osatutkimusten I-III tuloksista muodostettiin yhtenäinen kokonaisuus.

Tulokset ja johtopäätökset

Pilottitutkimuksen tulokset osoittavat täydennyskoulutuksen keskeisen merkityksen kliinisen osaamisen ylläpitämisessä, hoitotyön laadun kehittämisessä ja sairaanhoitajien työtyytyväisyyden vahvistamisessa. Ne tuovat esiin, kuinka työpaikan tukikäytännöt voivat edistää ammatillista kasvua ja tunnistaa hoitotyön asiantuntemuksen kehittyvän luonteen.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimus laajentaa keskustelua laajavastuisen hoitotyön osaamisesta terveellisissä työympäristöissä ja tarjoaa konkreettisia näkökulmia sekä korkeakoulujen että terveydenhuollon organisaatioiden käyttöön, jotka tavoittelevat laajavastuisen hoitotyön ammattilaisten määrän kasvattamista. Tulevaisuudessa olisi hyvä tutkia, miten organisaation toimintatapoja ja johtamista voitaisiin kehittää niin, että ne tukevat työtyytyväisyyttä ja edelleen potilaan hoidon laatua.

Aineisto

Tiivistelmä Avaa