Tehoa työhön -kehittämishanke

Tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena on kehittää Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen yhteisöllistä työnhallintaa, vähentää työn tekemiseen liittyviä häiriöitä sekä vahvistaa neuvojien, toimistohenkilöstön, toiminnanjohtajan ja sektoripäälliköiden työtoiminnan tehokkuutta ja yhteistä ymmärrystä. Tähän kytkeytyen keskeisin kehittämishaaste on v. 2010 fuusioituneen organisaation oloissa yhtenäisen toimintakulttuurin rakentaminen.
Työtä yhteisesti kehittämällä saavutamme laadullista oppimista ja kehittämisen kautta tuotamme kestävämpiä ratkaisuja työn muutoksen aiheuttamiin pulmiin ja fuusion seurauksena kumpuaviin kehitysjännitteisiin. Parhaimmillaan tuloksena on samanaikaisesti sekä työn tehokkuuden kasvamista että yksilöiden kokemaa työhyvinvoinnin lisääntymistä.

Hankkeen lähtökohtana ja viitekehyksenä on kehittävä työntutkimus. Hankkeessa tavoittelemme työtoiminnan muutoksen hallintaa tarkastelemalla työn ketjutusta, työnjakoa, työn tekemisen sääntöjä ja toiminnan sujuvuutta. Erityisesti tarkastelemme sitä, millä välineillä työntekijät ja esimiehet vaikuttavat oman työn kohteeseen sekä koko metsänhoitoyhdistyksen palvelukonseptin toteutumiseen.

Tulokset on käytettävissä vuoden 2012 alkupuolella, kun hankkeen aikana kehitellyt uudet toimintamallit on kokeilun kautta jääneet elämään. Hankkeen päätyttyä Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksellä on käytössään koeteltu uusi toimintamalli, jonka avulla muutokseen ja ajankohtaisen kehitysvaiheen haasteisiin kyetään vastaamaan paremmin.

Hankkeen vastuuhenkilö

Ari Karhapää

Tiedote

Toimintamallin uudistaminen paransi tehokkuutta ja työhyvinvointia

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala tavoitteli sekä lisääntyvää
työtehoa että koettua työhyvinvointia kehittäessään yhteisiä
työkäytäntöjä ja toimintamallia yhdistykselle. Työsuojelurahaston
tukeman kehitystyön tuloksena prosessikuri vahvistui ja
jäntevöityi. Samalla myös tietojen oikea-aikaisuus ja luotettavuus
kohentuivat selvästi.

Toimintakulttuurin yhtenäistämistä tavoiteltiin etsimällä
yhteisiä välineitä, menetelmiä ja toimintatapoja. Tuloksena syntyi
toimintamalli, joka vastaa vanhaa paremmin ajankohtaisiin
kehityshaasteisiin ja lähitulevaisuuden tarjoamiin vaihtoehtoihin.
Tarkoituksena oli vahvistaa neuvojien ja toimistotiimin jäsenten
työnhallintaa, vähentää työssä ilmeneviä häiriöitä ja edistää
yhteistä työn sujuvuutta.

Työntekijät ja esimiehet pohtivat sitä, millä välineillä oman
työn kohteeseen ja koko metsänhoitoyhdistyksen palvelukonseptin
toteuttamiseen jatkossa vaikutetaan. Neuvojan työn painopiste on
muuttumassa nopeasti ja on tärkeää, että toimintaan on nyt saatu
uusia rakenteita ja mahdollisuuksia yhteiselle oppimiselle.

Johtoryhmämuistiot kaikkien nähtäville

Tavoitteena oli parantaa toimihenkilöiden ja johtoryhmän
ymmärrystä työtoverin tehtävistä. Neuvontatyön ja liiketoiminnan
vaativuuden kasvu on lisännyt tarvetta parantaa myös yhteistyön
laatua.

Johtoryhmä otti käyttöön ennakkoon suunnitellut ja yhteiseen
kalenteriin merkityt palaverit. Samalla selkiytettiin osallistujien
vastuuta. Johtoryhmän muistio toimii jatkossa strategisen ohjauksen
ja ennakoivan työskentelyn välineenä, sillä yleiseen jakoon
soveltuvin osin se jaetaan tulevaisuudessa kaikille.

Työnjakoa ja sijaistamista on mietitty aiempaa tarkemmin.
Työtehtäviä jaettaessa nostettiin keskeisiksi tehtäviksi asiakas-
ja sidosryhmätyö, henkilöstöjohtaminen ja viestintä. Tavoitteena on
tiivistää toimistotiimin ja johtoryhmän yhteistyötä.
Toimistotiimiläiset perehtyvät taustatietojen hakemiseen kokousten,
johtoryhmän ja hallituksen tarpeisiin.

Vastuut ja työnjako selkeiksi

Toimistotiimiläiset voivat tarvittaessa osallistua neuvojien
tiimipalavereihin. Laskutuksen seurantaa on tarkennettu ja
viivästymisten toimintaprosessi ja työnjako viimeistelty. Toimiston
väki on sopinut aiempaa selkeämmistä vastuualueista, mikä on
sujuvoittanut asioiden hoitamista ja nopeuttanut pulmista
selviytymistä.

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala fuusioitui vuonna 2010
Suomen suurimmaksi metsänhoitoyhdistykseksi. Nyt toteutetun
kehitysprojektin asiantuntijana toimi kehittämiskonsultti
Veijo Ojanaho Verve Consultingista.
Menetelmällisenä viitekehyksenä Ojanaho sovelsi muun muassa
kehittävää työntutkimusta.

Toimittaja
Camilla Reinboth