Tehostesavujen haitallisten keuhko- ja verisuonivaikutusten torjunta

Tiivistelmä

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää yleisimpien keinosavujen kemiallinen koostumus, mitata todellisista altistumistilanteissa tehostesavujen kemikaali- ja hiukkaspitoisuudet sekä kartoittaa työntekijöiden oireilua savuille oirekyselyllä. Lisäksi mitataan tehostesavuille altistuneiden verisuoni- ja keuhkovasteet altistumiskammiossa ja kenttäkokeissa tehostesavujen turvallisen tason määrittämiseksi. Lopuksi määritellään tekniset toimenpiteet ja henkilökohtainen suojaus altistumisen vähentämiseksi.

Kansallisoopperassa, Yleisradiossa ja Tampereen Työväen Teatterissa mitataan tehostesavujen eri komponenttien pitoisuudet käytännön olosuhteissa, kuten myös työntekijöiden keuhko- ja verisuonivasteet ennen altistumista ja altistumisen jälkeen. Keuhkofunktiomittauksissa käytetään spirometriaa, impulssioskillometriaa ja uloshengitysilman typpioksidia. Verisuonitutkimuksessa mitataan valtimon sisäkalvon endoteelin toimintaa reaktiivisen hyperemian muutoksella. Valtimojäykkyyden mittauksessa käytetään olkavarsi-alaraaja pulssiaaltoanalyysia. Altistumiskammiossa koehenkilöitä altistetaan tunnetuille tehostesavupitoisuuksille ja keuhkofunktiomittaukset tehdään samalla tavalla kuin käytännön olosuhteissa. Tutkimus on valmis maaliskuussa 2015.

Hankkeen vastuuhenkilö

Juha Laitinen

Tiedote

Tehostesavu haittaa näyttämöväkeä ja savusukeltajia

Tehostesavuille altistavissa töissä tarvitaan hyvä työpaikkaselvitys. On tunnettava käytettävien tehostesavujen koostumus ja savujen käyttöohjeita on noudatettava. Näin opastaa Työterveyslaitos, jossa on selvitetty kahdeksan yleisimmän teattereissa ja yhden Pelastusopistolla käytettävän tehostesavunesteen koostumus. Työsuojelurahasto rahoitti hanketta.

Teattereissa tehostesavujen hallinta edellyttää järjestelmää, joka kykenee ohjaamaan tehostesavuja esitysaikoina. Samalla järjestelmän on turvattava raitis ilma näyttelijöille ja yleisölle.

Tehostesavujen käyttö on lisääntynyt ja monipuolistunut. Vaikka näyttämöhenkilökunnan oireilu on lisääntynyt, työhygieeniset selvitykset ovat osoittaneet, että näyttämöiden yksittäiset epäpuhtauspitoisuudet alittavat haitalliseksi tunnetut pitoisuudet. On epäilty, että oireet voisi aiheuttaa tehostesavujen tuottama epäpuhtauksien sekoitus. Myös palo- ja pelastustoimessa on lisätty tehostesavujen käyttöä.
 
Vähiten huonot: propyleeniglykoli ja elintarvikelaatuiset
 
Glykolipohjaisten tehostesavunesteiden pääliuottimiksi todettiin propyleeni- ja trietyleeniglykoli. Näistä suositeltavimpia ovat propyleeniglykolipohjaiset tuotteet.
 
Mineraaliöljypohjaisen tehostesavunesteen todettiin sisältävän korkealla kiehuvia hiilivetyjä. Näistä tehostesavunesteistä turvallisempia ovat jalostetut elintarvikelaatuiset tuotteet.
 
Koetuista oireista tavallisimpia olivat kenttätutkimuksissa, laboratoriomittauksissa ja työntekijäkyselyssä lievät ylähengitysteiden ja silmien ärsytysoireet.
 
Raja-arvot kansainvälisiksi
 
Teattereissa ja studioissa glykolipohjaisten tehostesavujen pitoisuudet alittivat haitalliseksi tunnettujen pitoisuuksien rajan. Silti Työterveyslaitoksen asiantuntijat arvioivat, että Suomessa pitäisi alentaa tehostesavujen raja-arvoja.

Viihdeteollisuudessa käytetään kansainvälisesti etyleeniglykolin raja-arvoja, jotka ovat noin 20 prosenttia suomalaisista raja-arvoista. Jos Suomi alentaisi kokonaisglykolipitoisuuden raja-arvon, se tiukentaisi tehostesavujen käyttöä ja mahdollistaisi paremmat työolot.

Iso puhallus pahempi kuin savuvirta
 
Aiemmissa tutkimuksissa suurten äkillisten pitoisuuksien on todettu oireiluttavan enemmän näyttämöväkeä kuin tasainen altistuminen. Savun tuottosuunnilla ja savutuoton jaksottamisella voi vähentää äkillistä altistumista. Jos suljetussa tilassa käytetään pyrotekniikkaa, tarvitaan tehokas ilmanvaihto.
 
Jos näyttelijä joutuu olemaan tehostesavun sisällä, matala savu tulisi tuottaa koneella, joka ei viilennä savua hiilidioksidilla. Matala savu näet voi tuottaa näyttämön pintaan terveydelle heti vaarallisen neljän prosentin hiilidioksidipitoisuuden.

Savusukeltajilla isompi riski kuin teatteriväellä
 
Savusukellussimulaattoreissa käytetään selvästi vahvempia tehostesavuja kuin teattereissa. Simulaattorikäyttöön tarvitaan siis hyviä turvallisuusohjeita.  
 
Sapalab-simulaattorin ajossa hiilidioksidi- ja hiilimonoksidipitoisuudet ylittivät terveydelle heti haitalliset pitoisuudet, joten simulaattorin käyttäjä ja huoltaja tarvitsee hengityssuojakseen paineilmalaitteet. Harjoitusten jälkeen simulaattori on aina tuuletettava hyvin.
 
Vaikka monen altisteen pitoisuudet ylittivät haitalliset pitoisuudet Sapalab-simulaattorissa, siihen nähden Palotalo-simulaattori altistutti moninkertaisesti. Siksi Palotalo-simulaattorissa ei saisi käyttää Brandax-lisäsavuja. Modernit savusukellussimulaattorit ovat selvästi turvallisempia savusukelluskouluttajille ja oppilaille kuin perinteiset.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Juha Laitinen, Mika Jumpponen, Pirjo Heikkinen, Harri Lindholm, Tuula Lindholm, Heli Sistonen ja Janne Halonen. 2015. Tehostesavujen haitalliset keuhko- ja verisuonivaikutukset ja niiden torjunta. Raportti Työsuojelurahastolle (numero 112091), Palosuojelurahastolle ja Valtiokonttorille. 107 sivua. Työterveyslaitos 2015. ISBN 978-952-261-536-7 (nid.), ISBN 978-952-261-537-4 (pdf). Avaa