Teknostressi ja onlinetyöskentely: Onlinekokoustyökalujen käytön yhteys psykofysiologiseen stressiin

Tiivistelmä

Online-kokoustyökalujen (Esim. Zoom, Teams, Skype) käyttö lisääntyy kovaa vauhtia työpaikoilla. Vielä on kuitenkin selvittämättä, miten online-kokoustyökalut vaikuttavat työntekijöiden koettuun ja mitattuun teknostressiin. Päätavoitteena on selvittää online-kokoustyökalujen käytön vaikutus teknostressiin sekä validoida teknostressin arviointiin kehitettyjen survey-kyselyjen soveltuvuus suomalaisten organisaatioiden teknostressin arviointiin. Tutkimusmenetelminä käytetään kyselyä ja fysiologisia mittauksia. Tutkimusaineisto koostuu suomalaisista työntekijöistä, jotka edustavat yrityksiä ja julkista sektoria. Tutkimuksen tuloksena saadaan uutta tietoa online-kokoustyökalujen ja digitaalisten alustojen käytön vaikutuksesta koettuun ja mitattuun teknostressiin. Tutkimuksen näkökulma tutkia online-kokoustyökalujen teknostressivaikutuksia on innovatiivinen siten, että siinä yhdistyvät digitaaliset työkalut ja reaaliaikainen digitaalinen vuorovaikutus. Tutkimustulokset auttavat suomalaisia organisaatioita huomioimaan ja hallinnoimaan online-kokoustyökalujen käyttöön liittyviä stressitekijöitä sekä kehittämään digitaalista kulttuuriaan ja työhyvinvointia. Tulosten avulla voidaan ohjeistaa organisaatioita online-kokoustyökalujen ja muiden digitaalisten alustojen mielekkäästä käytöstä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Jarmo Viteli

Tiedote

Onlinekokoustyökalut aiheuttavat digistressiä

Tiivistelmä

Tavoitteena oli selvittää teknostressimittareiden soveltuvuutta onlinekokoustyökalujen aiheuttaman stressin mittaamiseen. Tutkimus kohdentui Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Porin kaupungin työntekijöihin. Menetelminä käytettiin survey-kyselyä sekä psykofysilogisia testejä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yleisesti tunnetut teknostressimittarit Tarafdarin ja Salanovan mittarit toimivat melko hyvin teknostressin mittaamisessa. Cohen-4 stressimittari toimi heikosti, mutta vastaavasti tätä tutkimusta varten laadittu online-stressimittari toimi hyvin. Tulokset myös osoittivat, että onlinetyö on lisääntynyt korona-aikana ja lisääntynyt onlinetyö ilmenee stressinä. Tuloksia voidaan hyödyntää teknostressin ennakoinnissa.

Lähtökohdat

Hankkeen lähtökohtana oli yhteiskunnallinen muutos suosia etätyötä. Etätyötä on aikaisemminkin tutkittu, mutta vähemmän oli kiinnitetty huomioita onlinekokoustyökalujen käyttöön. Korona-pandemia muutti työntekoa siten, että etätyöstä ja onlinekokoustyökalujen käytöstä tuli lähes normaali toimintatapa yrityksissä ja julkisissa organisaatioissa. Tavoitteena oli selvittää kuinka hyvin onlinekokoustyökalujen aiheuttamaa stressiä voidaan mitata.

Aineisto

Tutkimusaineisto muodostui Satakunnan ammattikorkeakoulun opettajista ja toimihenkilöistä sekä Porin kaupungin opetus- ja sote-alan henkilöstöstä. Tutkimusaineisto muodostui laajasta survey-kyselystä sekä psykofysiologisten testien tuloksista. Survey-kyselyyn vastasti yhteensä 498 henkilöä ja psykofysiologisiin testeihin osallistui 17 henkilöä.

Menetelmät

Hanke perustui survey-kyselyyn, jossa oli mukana mm. neljä erilaista stressimittaria; Tarafdarin, Salanovan, Cohenin mittarit ja tätä tutkimusta varten laadittu onlinetyön stressimittari. Survey sisälsi myös muita onlintyön kannalta merkittäviä kysymyksiä. Hankkeen toisessa vaiheessa kerättiin tietoa onlinetyön stressivaikutuksista psykofysiologisilla testeillä. Menetelminä käytettiin ihon sähkönjohtavuuden mittausta sekä sylkimittauksia.

Tulokset ja johtopäätökset

Hanke osoitti, että yleisesti tunnetut teknostressimittarit; Tarafdarin ja Salanovan mittarit soveltuivat melko hyvin onlinetyön stressin mittaukseen suomalaisessa aineistossa. Vastaavasti Cohen-4 stressimittari mittasi heikosti teknostressiä, mutta tätä tutkimusta varten laadittu onlinetyön stressimittari toimi hyvin. Tulokset osoittivat, että teknostressi on aika yleistä ja teknostressimuttareilla voidaan ennakoida stressiä ennen kuin stressi pitkittyy ja johtaa sairauspoissaoloihin.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimus tuotti uutta tietoa teknostressimittareiden soveltamisesta onlinetyöstä aiheutuvan stressin mittaamiseen. Tutlkimuksessa laadittu onlinetyön stressimittari näyttää olevan vähintään yhtä hyvä teknostressin havainnoinnissa kuin aikaisemmin kehitetyt Tarafdarin ja Salanovan mittarit. Hyvä huomio on, että yleisesti työstressiin tarkoitettu Cohen-4 mittari ei ole kovin hyvä teknostressin mittaamisessa. Kehitetty onlinestressimittaria voidaan hyödyntää myös muissa työpaikoissa.

Aineisto

Antti Syvänen Jarmo Viteli Kimmo Vänni. Digistressi ja online-työskentely. Loppuraportti.
Tampereen yliopisto, TRIM. 2022. Avaa