Tekoälymurros työelämässä
Tutkimus
Hanketiedot
Hankenumero
230330
Hakija
Tampereen korkeakoulusäätiö sr
Toteuttaja
Tampereen korkeakoulusäätiö sr
Lisätietoja
Atte Oksanen
atte.oksanen@tuni.fi
Toteutusaika
1.3.2024 - 18.3.2026
Työsuojelurahaston päätös
28.11.2023
190 000 euroa
Kokonaiskustannukset
338 386 euroa
Tulokset valmistuneet
19.3.2026
Tiivistelmä
Viime vuodet ovat olleet teknologisessa ja digitaalisessa kehityksessä käänteentekeviä. Erityisesti generatiiviset tekoälysovellukset ovat ottaneet suuria loikkauksia eteenpäin. Tekoälymurros työelämässä -hankkeessa tutkitaan suomalaisia työntekijöitä tekoälymurroksen keskellä. Tutkimme tekoälyn käyttöä, asenteita ja tapoja, joilla työntekijät ja organisaatiot mukautuvat muuttuvaan tilanteeseen. Tutkimus tuottaa uutta tietoa digitaalisesta murroksesta ja hyvinvoinnista työelämässä.
Hankkeen vastuuhenkilö
Atte Oksanen
Tiedote
Tekoäly palkitsee osaajia – muut kokevat kasvavaa painetta
19.3.2026Tiivistelmä
Tekoälymurros työelämässä -hankkeessa (2024–2026) tutkittiin, miten tekoälyn nopea yleistyminen vaikuttaa suomalaisiin työntekijöihin ja työhyvinvointiin. Tutkimus yhdisti kuuden organisaation haastattelut ja yli 2000 työntekijän kolmivaiheisen kansallisen seurantakyselyn. Tulokset osoittavat, että tekoälyn käyttö yleistyi, mutta erityisesti korkeakoulutetuilla. Osa vahvistaa osaamistaan ja hyötyy muutoksesta, kun taas osa kokee stressiä ja epävarmuutta. Tukevat toimenpiteet ovat tärkeitä, koska tekoäly uhkaa myös työntekijöiden kokemusta omasta ammatti-identiteetistään. Parhaimmillaan tekoälyratkaisut tukevat työntekijöiden osaamista ja mahdollistavat parannuksen työn tehokkuuteen, laatuun ja keskeisiin työtehtäviin jäävään aikaan.
Kerro hankkeen käynnistämisen lähtökohdat, teoriatausta, uutuusarvo ja tavoitteet.
Tekoälyratkaisut ovat lyhyessä ajassa muuttaneet tapaa, jolla työtä tehdään, mutta vaikutusta työelämään ja työhyvinvointiin ei ole systemaattisesti arvioitu. Hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten työntekijät kokevat tekoälyn yleistymisen, miten se vaikuttaa stressiin ja pystyvyyden tunteeseen sekä mitkä tekijät tukevat sopeutumista tekoälyaikaan. Tarkastelu keskittyi työntekijöiden valmiuksiin vastatata muutokseen.. Hanke selvitti myös tekoälyratkaisujen mahdollistamia hyötyjä työelämään.
Aineisto
Hankkeessa toteutettiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus PRISMA-menetelmällä. Tutkimukset kerättiin vuosilta 2020–2024. Hankkeen laadullinen aineisto koostui 54 työntekijän ja esihenkilön haastatteluista kuudessa eri organisaatiossa eri toimialoilta. Hanke keräsi valtakunnallisen kolmivaiheinen pitkittäiskyselyn 2024–2025 (N = 2109). Kyselyn kohdejoukkona olivat 18–65-vuotiaat suomalaiset työntekijät eri aloilta.
Menetelmät
Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa analyysi keskittyi tekoälymuutokseen liittyviin kokemuksiin, näkemyksin ja asenteisiin. Haastatteluiden laadullisessa analyysissä tarkasteltiin, miten työntekijät kuvaavat ammattiosaamista ja työmotivaatiota. Analyysi kiinnitti huomiota tekoälyn tuomiin mahdollisuuksiin ja velvoitteisiin. Kyselyaineiston pitkittäisanalyysi tarkasteli tekoälyn käyttöönottoa, käyttöön liittyviä asenteita sekä työhyvinvointia.
Tulokset ja johtopäätökset
Tekoälyn työkäyttö on yleistynyt Suomessa, mutta pääosin korkeakoulutetuilla. Muutos ei ole niin nopea kuin julkisessa keskustelussa usein oletetaan, ja kehitys luo uudenlaisia digikuiluja työntekijöiden välille. Tekoälyn käyttö lisää osalla stressiä ja epävarmuutta, erityisesti kun osaaminen koetaan riittämättömäksi. Samalla se voi vahvistaa osaamista ja työn mielekkyyttä. Tekoälyn käyttö tulee nähdä osana työhyvinvointia. Koulutus, sosiaalinen tuki ja osallistava johtaminen ovat ratkaisevia.
Uutuusarvo ja sovellettavuus
Hanke on ensimmäinen kansallinen pitkittäistutkimus tekoälymurroksesta suomalaisessa työelämässä. Tekoälyratkaisut voivat vahvistaa osaamista, mutta myös kuormittaa. Tulokset viittaavat uudenlaisen digikuilun syntymiseen. Ilman riittävää tukea osa työntekijöistä jää muutoksen ulkopuolelle. Hankkeessa kehitetty tekoälyresilienssin malli ja lyhyt tekoälypystyvyyden mittari tarjoavat työpaikoille konkreettisia välineitä muutoksen hallintaan, koulutuksen suunnitteluun ja työhyvinvoinnin seurantaan.
Aineisto
AI transformation in working life: A systematic review of usage and attitudes towards AI among workers Avaa
Mapping AI Learning Readiness Self-Efficacy Worldwide: Scale Validation and Cross-Continental Patterns Avaa
Julkaisuluettelo Avaa
Atte Oksanen, Moona Heiskari ja Iina Savolainen , Tekoälymurros työelämässä muutos, resilienssi ja pystyvyys. Loppuraportti, Tampereen yliopisto, Tampere, 2026
ISBN 978-952-03-4430-6 (verkkojulkaisu)
Avaa