Tekoälyratkaisut hoivassa

Tiivistelmä

Tutkimus tuottaa tietoa tekoälyn onnistuneen käytön edellytyksistä hoivatyössä. Selvitämme, millaisia tekijöitä tekoälysovellusten käyttöönotossa ja käytössä on hoivatyön kontekstissa huomioitava, jotta työvälineet tukisivat työn sujuvuutta ja vähentäisivät työn koettua kuormittavuutta. Selvitämme, miten organisaatioissa tulee toimia, jotta tekoälystä muodostuu aidosti hyödyllinen työväline sekä tunnistamme, millaisia voimavaroja ja kuormittajia sen käyttöön liittyy.

Hankkeen vastuuhenkilö

Teppo Valtonen

Tiedote

Tekoäly kevensi hoitajien kuormitusta ja vapautti aikaa hoivaan

Tiivistelmä

Tekoälyratkaisut hoivassa -hankkeen uutuusarvo on tekoälyavusteisen puhekirjaamisen tarkastelu aidossa hoivatyössä työn sujuvuuden, kognitiivisen kuormituksen ja työntekijöiden hyvinvoinnin näkökulmista. Kolmessa hoivakodissa toteutettu monimenetelmällinen tutkimus yhdisti kirjallisuuskatsauksen sekä hoivakodeista kerätyt järjestelmätiedot ja havainnoivat ja syvähaastattelut. Puhekirjaaminen näyttäisi lyhentäneen päivittäiseen kirjaamiseen käytettyä työaikaa merkittävästi. Lisäksi puhekirjaaminen tasasi kirjaamista koko työvuoron ajalle ja vähensi muistikuormaa laadun heikkenemättä. Hyödyt edellyttävät toimivaa teknologiaa, henkilöstön osallistamista, koulutusta, selkeitä vastuita ja hoivan eettiset vaatimukset huomioivia käyttötapoja.

Lähtökohdat

Hanke käynnistyi hoiva-alan työvoimapulan, työn kuormittavuuden ja alan veto- ja pitovoiman haasteista sekä tarpeesta vähentää aikaa vievää dokumentointia. Teoriatausta yhdisti kognitiivisen ergonomian, ihmisen ja tekoälyn yhteistyön sekä psykologiset perustarpeet. Uutuusarvona oli puhekirjaamisen tutkiminen aidossa hoivatyössä. Hankkeen tavoitteena oli selvittää vaikutukset työn sujuvuuteen, kuormitukseen, osaamiseen ja hyvinvointiin sekä osallistavan ja eettisen käyttöönoton ehdot.

Aineisto

Tutkimus toteutettiin kolmessa hoivakodissa. Lopullinen aineisto sisälsi 37 kansainvälisen tutkimuksen kirjallisuuskatsauksen, 8 545 puhekirjaustapahtumaa ja 8 645 sisäpaikannustapahtumaa, 16 havainnoivaa yksilöhaastattelua ja yhden ryhmähaastattelun sekä kaksi fokusryhmähaastattelua ja kahdeksan syvähaastattelua. Haastatteluihin osallistui lähi- ja sairaanhoitajia, hoiva-avustajia, tiiminvetäjiä ja hoivakodin johtajia. Lisäksi arvioitiin satunnaisesti valittujen puhe- ja konekirjausten laatua.

Menetelmät

Monimenetelmällinen tapaustutkimus yhdisti kartoittavan kirjallisuuskatsauksen, järjestelmälokien ja sisäpaikannuksen ajankäyttöanalyysit, työn arkeen kytkeytyvät havainnoivat puolistrukturoidut haastattelut, ryhmä- ja fokusryhmät sekä syvähaastattelut. Laadullinen aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä tai abduktiivisesti kognitiivisen ergonomian, ihmisen ja tekoälyn yhteistyön sekä psykologisten perustarpeiden näkökulmista. Kirjausten laatua arvioitiin sokkona.

Tulokset ja johtopäätökset

Puhekirjaaminen lyhensi merkittävästi kirjaamiseen käytettyä aikaa. [VK2.1]Lisäksi puhekirjaaminen jakoi kirjaamisen tasaisemmin työvuorolle ja vähensi kuormitusta laadun heikkenemättä. Aikaa vapautui asukkaiden kohtaamiseen. Teknologian hitaus, yhteysongelmat, pienet näytöt ja tiedon heikko löydettävyys voivat lisätä kuormitusta. Parhaimmillaan tekoäly tukee työntekijää ja vähentää kuormittavaa työtä. Hyödyt vaativat kuitenkin työntekijöiden huomioimista ja teknologian sovittamista työn arkeen.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Hanke tuotti uutta tietoa tekoälyavusteisen puhekirjaamisen vaikutuksista työntekijöiden ajankäyttöön, kognitiivisiin vaatimuksiin ja hyvinvointiin aidossa hoivatyössä. Kirjaaminen voi nopeutua ja muistikuorma keventyä ilman laadun heikkenemistä, mutta työ muuttuu tarkistus- ja arviointityöksi. Tuloksia voidaan soveltaa muilla työpaikoilla valitsemalla tekoälyn käyttö [TK3.1]todelliseen tarpeeseen, osallistamalla henkilöstö, määrittämällä vastuut sekä seuraamalla hyvinvointia ja työn laatua.

Aineisto

Katsauksen esirekisteröinti (julkaistu): Lahti, H., Kalakoski, V., Valtonen, T., Paavolainen, M., Haapakangas, A., Koivisto, T., & Juntunen, E. (2025). Implications of advanced technologies for care workers’ psychosocial working conditions, health and well-being: A scoping review protocol. [Esirekisteröinti]. OSF Registries. https://doi.org/10.17605/OSF.IO/Y5DWJ Avaa

Julkaisuluettelo Avaa

Blogikirjoitus: Valtonen Teppo. 2026. Tekoälymenetelmät soten pelastajaksi? Ttl.fi-blogi, 28.11.2025. https://www.ttl.fi/ajankohtaista/blogi/tekoalymenetelmat-soten-pelastajaksi Avaa

Blogikirjoitus: Koivisto Tiina & Koskinen Emmi. 2026. Voiko tekoäly lisätä hoitajan hyvinvointia – vai vain nopeuttaa työtä? Ttl.fi-blogi, 5.6.2026. https://www.ttl.fi/ajankohtaista/blogi/voiko-tekoaly-lisata-hoitajan-hyvinvointia-vai-vain-nopeuttaa-tyota Avaa

Teppo Valtonen, Tiina Koivisto, Heidi Lahti, Virpi Kalakoski, Emmi Koskinen. Akseli Nurmi, Annu Haapakangas, Emilia Juntunen.
Tekoälyratkaisut hoivassa. Loppuraportti. Työterveyslaitos. 2026.
ISBN 978-952-391-279-3 (PDF) Avaa