Teollisuusyritysten turvallisuuden kehittäminen vapaa-ajan turvallisuutta edistämällä

Tiivistelmä

Tutkimuksen tavoitteena on kehittää teollisuusyritysten kokonaisturvallisuutta ja vähentää sairauspoissaoloja edistämällä työntekijöiden vapaa-ajan turvallisuutta. Vapaa-ajan tapaturmien aiheuttamat poissaolot ovat merkittävä haaste elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle. Tutkimusten mukaan työnanantajan toteuttamilla turvallisuustoimenpiteillä voidaan edistää työntekijöiden turvallisuutta vapaa-ajalla. Toisaalta käytännön toimenpiteitä työturvallisuuden edistämiseksi ja poissaolojen vähentämiseksi vapaa-ajan turvallisuuden kautta ei kuitenkaan ole aikaisemmin tutkittu ja tehokkaimmat käytännön toimenpiteet siihen ovat vielä selvittämättä.
Tutkimuksessa kartoitetaan, millaisia käytäntöjä teollisuusyritykset ovat toteuttaneet tai suunnitelleet sairauspoissaolojen vähentämiseksi työntekijöiden vapaa-ajan turvallisuutta edistämällä ja arvioidaan näiden käytäntöjen toimivuutta työnantajan ja työntekijän näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksessa kehitetään uusia teollisuusyrityksille soveltuvia toimintatapoja vapaa-ajan turvallisuuden edistämiseen. Tutkimuksen tuloksena laaditaan materiaalikokonaisuus, jossa raportoidaan hyödyllisiksi koettuja kokonaisturvallisuutta parantavia keinoja teollisuusyritysten vapaa-aikaa koskevan turvallisuustyön tueksi. Hanke valmistuu kesällä 2011.

Hankkeen vastuuhenkilö

Jouni Kivistö-Rahnasto

Tiedote

Työntekijöiden vapaa-ajan turvallisuutta kannattaa edistää

Yrityksillä, jotka ovat ymmärtäneet turvallisuustyön
merkityksen, on edellytykset edistää henkilöstön
kokonaisturvallisuutta. Tampereen teknillisen yliopiston
tutkimukseen osallistuneet yritykset tiedostavat, että vapaa-ajan
turvallisuuden edistäminen vaikuttaa myönteisesti henkilöstön
turvallisuusasenteisiin sekä vähentää työ- ja vapaa-ajan
tapaturmia.

Työsuojelurahaston tuella tehty tutkimus osoitti, että yritykset
haluavat parantaa henkilöstön vapaa-ajan turvallisuutta. Lähes
kaikki tutkimukseen osallistuneet yritykset olivat myös
kiinnostuneita laajentamaan vapaa-ajan turvallisuuden edistämistä
ja liittämään sen osaksi turvallisuusjohtamista.

Tutkimuksessa mukana olleet yritykset edustivat
työturvallisuusasiansa hyvin hoitavia yrityksiä. Suhtautuminen
vapaa-ajan turvallisuuden edistämistyötä kohtaan voi olla erilainen
sellaisissa yrityksissä, joissa työturvallisuuteen ei ole
panostettu ja joissa työnantajan ja työntekijöiden välillä ei ole
avointa keskustelukulttuuria.

Yksittäisiä toimia tehty

Yritykset olivat jo tehneet yksittäisiä toimia henkilöstön
kokonaisturvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi: oli tarjottu
ilmaista tai edullista liikuntamahdollisuutta vapaa-ajalla,
mahdollisuutta ensiapukurssiin sekä työturvallisuuskoulutusta.

Toimien valikoiminen ja toteuttaminen oli kokeiluluontoista ja
perustui omaan ideointiin, eikä taustalla ollut tutkittua tietoa
sattuneista vapaa-ajan tapaturmista.

Yritykset eivät juuri olleet seuranneet toteuttamiensa
edistämistoimien vaikutuksia eivätkä tienneet, olivatko toimet
vähentäneet henkilöstön vapaa-ajan tapaturmia tai kohentaneet
työturvallisuutta. Järjestelmällistä toimintatapaa
kokonaisturvallisuuden parantamiseksi ei ollut suunniteltu eikä
selvitetty poissaolojen syitä.

Työntekijät myönteisiä ja yhteistyöhaluisia

Työntekijät suhtautuivat myönteisesti työnantajan mahdolliseen
halukkuuteen parantaa työ- ja vapaa-ajan turvallisuutta.

Työntekijät olisivat tutkimuksen mukaan valmiita myös kertomaan
työnantajalle tarkemmin poissaolojensa syistä, kuten esimerkiksi
heille sattuneista vapaa-ajan tapaturmista, jos tiedon avulla
pyrittäisiin parantamaan henkilöstön kokonaisturvallisuutta.

Lisäksi mukana olleiden yritysten henkilöstö suhtautui erittäin
positiivisesti työnantajan tekemään vapaa-ajan turvallisuuden
edistämiseen.

Järjestelmällisyys tarpeen

Tämän tutkimuksen perusteella yritysten tulisi kehittää
vapaa-ajan turvallisuuden edistämistyöhönsä samaa
järjestelmällisyyttä kuin mitä on jo työturvallisuustyössä.
Satunnaiset edistämiskeinot, joiden vaikutuksia ei kyetä
seuraamaan, eivät oletettavasti tuota parasta mahdollista tulosta.
Tarvitaan lisää tietoa edistämiskeinoihin liittyvien päätösten
tueksi ja toimintatapaa toteutettujen keinojen vaikutusten
seurantaan.

Vaikutusten seurannasta tarvittaisiin tutkimusta, jotta
voitaisiin arvioida, kuinka hyödyllistä vapaa-ajan turvallisuuden
edistämistyö on yrityksille.

Yritysten tulisi kerätä henkilöstöltään aikaisempaa tarkempaa
tietoa esimerkiksi poissaolojen syistä ja vapaa-ajalla
henkilöstölle tapahtuvista vaaratilanteista. Yrityksissä tuntui
olevan halua tähän, mutta keinot ja taidot poissaolotietojen
keräämiseen arvioitiin yrityksissä puutteellisiksi.

Työntekijöiden vapaa-aikaan ulottuvan toiminnan pitää
lähtökohtaisesti perustua vapaaehtoisuuteen.
Turvallisuusasenteisiin on pyrittävä vaikuttamaan valistamalla ja
tiedottamalla asioista, ei puuttumalla eikä rajoittamalla
työntekijöiden vapaa-ajan toimintaa. Turvallisen toiminnan ja halun
toimia turvallisesti on lähdettävä työntekijöistä itsestään.

Tiedot haastatteluilla ja kyselyllä

Tutkimuksessa haastateltiin 12 teollisuusyrityksen työnantajan
ja työntekijöiden edustajia sekä yhden vakuutusyhtiön
asiantuntijoita. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina
ryhmähaastatteluina. Joissain tapauksissa työnantajan edustajat ja
työntekijöiden edustajat haastateltiin erikseen, mutta
haastatteluja tehtiin myös siten, että kaikki haastateltavat olivat
paikalla samaan aikaan.

Haastatteluissa kysyttiin yritysten työturvallisuuden tasosta,
poissaolojen kirjaamiskäytännöistä, suhtautumisesta vapaa-ajan
turvallisuuteen sekä toteutetuista vapaa-ajan
turvallisuuskäytännöistä.

Vakuutusyhtiön edustajia haastateltiin työntekijöiden vapaa-ajan
vakuuttamisesta, työntekijöiden vapaa-ajan vakuuttamisen roolista
vakuutusyhtiön toiminnassa sekä tapaturmien tilastoinnista.

Hankkeen ohjausryhmä päätti lisäksi toteuttaa yritysten
henkilöstöille suunnatun kyselyn, koska pelkkien haastattelujen
avulla ei uskottu saatavan riittävän laajaa otosta ja siten
riittävän luotettavaa tietoa yritysten henkilöstöjen
suhtautumisesta työnantajan tekemää vapaa-ajan turvallisuuden
edistämistyötä kohtaan.

Kyselyssä selvitettiin henkilöstöjen vapaa-ajan turvallisuuteen
liittyvää tietoa, osaamista ja asenteita sekä mielipidettä
työnantajan vapaa-ajan turvallisuuden edistämiskäytännöistä.

Kyselyyn saatiin yhteensä 512 vastausta. Vastaajista 58
prosenttia oli työntekijöitä ja 42 prosenttia toimihenkilöitä.
Vastaajista miehiä oli 73 prosenttia ja naisia 27 prosenttia.

Kyselyn perusteella liukastuminen, kompastuminen tai putoaminen
tikkailta tai jakkaralta arvioitiin yleisimmiksi vapaa-ajan läheltä
piti -tilanteiksi tai tapaturmiksi itselle sekä yleisesti Suomessa.
Myös urheilun ja liikenteessä liikkumisen koettiin aiheuttavan
vapaa-ajan vaaratilanteita.

Vastaajat arvioivat olevansa tietoisia vapaa-ajan vaaroista, ja
suurin osa vastaajista kertoi ottavansa vapaa-ajalla enemmän
riskejä kuin työssä. Vapaa-ajasta uskottiin myös aiheutuvan enemmän
poissaoloja kuin työtapaturmista.

Kiire, suojavälineiden käyttämättömyys tai puutteelliset
suojaimet sekä riskinotosta nauttiminen olivat yleisimpiä syitä
riskinottoon ja vaaratilanteisiin. Turvallisuutta ajateltiin
kuitenkin usein vapaa-ajalla.

Tuloksista laadittiin tietopaketti

Tutkimuksen aikana kertyneen tiedon, aineiston ja aikaisemmin
toteutettujen osatehtävien perusteella laadittiin tietopaketti
vapaa-ajan turvallisuuden edistämiskäytännöistä.

Tietopaketissa esitetään edistämiskäytäntöjen lisäksi
tutkijaryhmän laatima suositus vapaa-ajan turvallisuuden
edistämistoiminnan kulusta yrityksissä sekä toiminnassa huomiota
vaativista asioista.

Tietopakettiin on koottu perustieto yrityksissä tehtävästä
henkilöstön vapaa-ajan turvallisuuden edistämistyöstä, ja
tietopaketin pohjalta yritykset voivat suunnitella ja toteuttaa
omiin toimintatapoihinsa parhaiten soveltuvia käytäntöjä.

Kehittämistä tarvitaan edelleen

Suomessa sattuu vuosittain lähes miljoona fyysisen vamman
aiheuttanutta tapaturmaa. Näistä koti- ja vapaa-ajan tapaturmien
osuus on jopa yli 80 prosenttia.

Viimeisten 20 vuoden aikana koti- ja vapaa-ajan tapaturmien
määrä on kaksinkertaistunut. Työ- ja liikennetapaturmien määrä on
puolestaan samalla aikavälillä vähentynyt.

Useissa teollisuusyrityksissä on onnistuttu parantamaan
työturvallisuutta ja vähentämään työtapaturmien määrää. Uudeksi
haasteeksi yhteiskunnalle sekä työnantajille onkin noussut
työntekijöiden vapaa-ajan turvallisuuden edistäminen.

Työpaikalla tehtävällä turvallisuustoiminnalla on mahdollista
vaikuttaa myös työntekijöiden vapaa-ajan turvallisuuteen. Tampereen
teknillisen yliopiston tutkimuksen tuloksena saatu tieto auttaa
yrityksiä parantamaan työntekijöidensä kokonaisturvallisuutta.

Hyödyntämällä tutkimustuloksena saatuja käytäntöjä yritykset
voivat pyrkiä vähentämään työntekijöiden koti- ja vapaa-ajan
tapaturmista johtuvia sairauspoissaoloja ja niistä aiheutuvia
kustannuksia. Sairauspoissaolojen väheneminen vaikuttaa
myönteisesti myös työturvallisuuteen, koska se muun muassa vähentää
tarvetta työjärjestelyihin.

Vapaa-ajan turvallisuuteen panostamalla yrityksen on lisäksi
mahdollista vaikuttaa työpaikan turvallisuuskulttuuriin,
työilmapiiriin ja sitä kautta työhyvinvointiin, koska ottamalla
vapaa-ajan turvallisuuden huomioon voidaan lisätä työntekijöiden
myönteistä suhtautumista yritystä ja turvallisuustoimintaa
kohtaan.

Toimittaja
Liisa Strann

Aineisto

Anttila Sanna, Hyytinen Toni, Kivistö-Rahnasto Jouni. 2011. Teollisuusyritysten turvallisuuden kehittäminen vapaa-ajan turvallisuutta edistämällä. Loppuraportti. ISBN 978-952-15-2649-7  http://URN.fi/URN:NBN:fi:tty-2011091314796 Avaa

Anttila Sanna, Hyytinen Toni. 2011. Henkilöstön turvallisuuden kehittäminen vapaa-ajan turvallisuutta edistämällä, tietopaketti yrityksille. Tampereen teknillinen yliopisto, Tampere. http://URN.fi/URN:NBN:fi:tty-2011090114783 Avaa

Lehtonen, K. 2010. Työntekijöiden turvallisuus vapaa-ajalla. Kandidaatintyö. Tampereen teknillinen yliopisto, Tampere.

Hyytinen T. 2012. Promoting safety for leisure time at the workplace – opinions of employers and staff. Proceedings of the 6th International Conference on Working on Safety. Towards Safety Through Advanced Solutions. WOS2012. September 11-14, Sopot, Poland.