Terveelliset, turvalliset ja ilmastoystävälliset työmatkat: Työmatkatavan yhteydet työhyvinvointiin, työkykyyn ja työtapaturmiin

Tiivistelmä

Tutkimme pitkittäisasetelmassa erilaisten työmatkatapojen ja työmatkatavoissa tapahtuneiden muutosten yhteyksiä työkykyyn, -hyvinvointiin ja -tapaturmiin sekä selvitämme erilaisten kulkumuotojen nettovaikutuksia. Lisäksi selvitämme, mitkä tekijät ennustavat erilaisia työmatkatapoja sekä miten työmatkatavat ovat vaihdelleet koronapandemian aikana syksyyn 2022 saakka. Tulokset antavat työpaikoille suoraan hyödynnettävää tietoa erilaisten työmatkatapojen terveys- ja työkyky- ja tapaturmariskeistä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Jenni Ervasti

Tiedote

Aktiiviset työmatkat tukevat työkykyä ja kuntien ilmastotavoitteita

Tiivistelmä

Tutkimme työmatkoja kunta-alan henkilöstön seuranta-aineistolla (Kunta10). Keskeisin työmatkatavan valintaan vaikuttava tekijä oli työmatkan pituus, mutta myös elintapoihin, perhetilanteeseen ja asuinalueeseen liittyvillä tekijöillä oli merkitystä. Työmatkarutiinien muuttaminen aktiivisemmiksi paransi sekä koettua terveyttä että työkykyä ja oli yhteydessä pienempään sairauspoissaolon riskiin. Totesimme myös yhteyden aktiivisempien työmatkatapojen ja kohonneen työmatkatapaturmariskin välillä. Nettohyödyt terveydelle ja työkyvylle olivat kuitenkin suuremmat kuin tapaturmariskin aiheuttama haitta. Tulokset auttavat sekä perustelemaan panostusta aktiiviseen työmatkaan että suuntamaan tähän tähtääviä toimenpiteitä oikeille kohderyhmille.

Lähtökohdat

Työmatkatapavalintoja ja niiden yhteyttä työkykyyn, työhyvinvointiin ja työmatkatapaturmiin on aiemmin tutkittu varsin vähän. Tuotimme uutta pitkittäisasetelmaan perustuvaa tietoa työmatka-aktiivisuuden lisäämisen yhteyksistä terveyden ja työkyvyn ylläpitoon sekä niistä tekijöistä, jotka selittävät työmatkatavan valintaa. Tuloksista on hyötyä, kun suunnitellaan ja perustellaan toimenpiteitä, joilla työntekijöitä kannustetaan valitsemaan aktiivinen kulkumuoto passiivisen sijaan.

Aineisto

Aineistona käytimme neljän suuren Kunta10-tutkimukseen osallistuvan kunnan työntekijöiden seurantakyselyaineistoja vuosilta 2020 ja 2022. Kyselyihin vastasi noin 40 000 työntekijää. Aktiivinen työmatka määriteltiin pyöräillen tai kävellen taitettuna matkana. Yhdistimme kyselyaineistoja työnantajien sairauspoissaolorekisteritietoihin, Tapaturmavakuutuskeskuksen työmatkatapaturmarekisterin tietoihin sekä Suomen Ympäristökeskuksen tuottamiin tietoihin asuinalueiden piirteistä.

Menetelmät

Tutkimus oli kohorttitutkimus, jota analysoitiin tilastollisin menetelmin. Työmatkatavan valintaa ennakoivia tekijöitä tutkittiin LASSO-regressiolla (riskiennustemallinnus) sekä dominanssianalyysilla. Tutkimme muutoksia sekä verraten yksilöitä itseensä toisessa aikapisteessä että muutoksia ryhmien välillä eri aikapisteissä (hybridimallit). Sairauspoissaolo- ja työmatkatapaturmariskiä mallinnettin regressiomallein. Sairauspoissaoloklustereita tunnistettiin klusterianalyysillä.

Tulokset ja johtopäätökset

Keskeinen työmatkatavan valintaan vaikuttava tekijä oli työmatkan pituus mutta myös elintapoihin, perhetilanteeseen ja asuinympäristöön liittyvillä tekijöillä oli merkitystä. Työmatkarutiinien muuttaminen aktiivisemmaksi paransi sekä koettua terveyttä että työkykyä ja oli yhteydessä pienempään sairauspoissaolon riskiin. Totesimme myös yhteyden työmatka-aktiivisuuden ja työmatkatapaturmien välillä. Nettohyödyt työkyvylle olivat kuitenkin suuremmat kuin tapaturmariskin aiheuttama haitta.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimuksen perusteella työmatka-aktiivisuuden lisääminen ja siihen kannustaminen on hyödyllistä toimintaa sekä terveyden, työkyvyn että ilmaston näkökulmasta. Tutkimuksemme antoi tietoa myös siitä, mitkä tekijät vaikuttavat työmatkatavan valintaan. Tiedosta on hyötyä aktiiviseen kulkemiseen kannustavien toimenpiteiden suunnittelussa ja kohdentamisessa.

Aineisto

Essi Kalliolahti, Työterveyslaitos ja Itä-Suomen yliopisto, Kia Gluschkoff, Työterveyslaitos, Olli Kurkela, Työterveyslaitos, Anna Makkonen, Turun Yliopisto, Juuso Jussila, Itä-Suomen yliopisto, Eija Haukka, Työterveyslaitos, Jenni Ervasti, Työterveyslaitos.
Terveelliset, turvalliset ja ilmastoystävälliset työmatkat. Mikä selittää työmatkavalintoja ja miten nämä valinnat
heijastuvat työkykyyn, työhyvinvointiin ja työmatkatapaturmiin kuntatyöntekijöillä? Loppuraportti. Työterveyslaitos. 2025.
ISBN 978-952-391-153-6 (PDF) Avaa

Julkaisuluettelo Avaa

Associations between active commuting and sickness absence Avaa

Development of multifactorial prediction model for commute mode choice Avaa

Changes in active commuting and changes in work ability and recovery from work Avaa

Physical activity and risk of workplace and commuting injuries Avaa

Changes in active commuting and changes in health Avaa