Terveydenhuollon lähiesimiesten työn tehostaminen älykkäällä tiedon hallinnalla akuuttihoidossa -väitöstyö

Hanketiedot

Hankenumero
114249

Hakija
Laura-Maria Peltonen

Toteuttaja
Laura-Maria Peltonen

Lisätietoja
Laura-Maria Peltonen
lmemur@utu.fi

Toteutusaika
1.9.2014 - 31.8.2016

Työsuojelurahaston päätös
18.6.2014
21 000 euroa

Kokonaiskustannukset
26 700 euroa

Tulokset valmistuneet
31.8.2016

Tiivistelmä

Tämän väitöskirjatyön osatutkimuksen tarkoituksena on mallintaa lähiesimiesten tiedonhallintaa akuuttihoidon toiminnan päivittäisessä johtamisessa. Lähiesimiehellä tarkoitetaan sairaalan jokaisessa yksikössä toimivia vuorokohtaisia vastuuhenkilöitä eli niitä sairaanhoitajia ja lääkäreitä, jotka yhdessä vastaavat sairaalan päivittäisistä toimintaprosesseita ohjaamalla potilasvirtoja ja kohdentamalla henkilöstö- ja materiaalivoimavaroja. Tiedonhallintaa tutkitaan keskussairaala- ja yliopistosairaalatasoisissa päivystyksissä, kuvantamisyksiköissä sekä niillä vuodeosastoilla, joilla hoidetaan äkillisesti sairastuneita sydän-, aivotoiminta-, trauma- ja vatsapotilaita.

Työssäni kartoitetaan kansallisen kyselytutkimuksen avulla akuuttihoidon lähiesimiesten päivittäiseen johtamiseen liittyviä tiedon tarpeita. Kyselytuloksia käytetään lähiesimiesten tiedonhallinnan mallintamiseen, jota puolestaan voidaan hyödyntää tiedonhallinnan kehittämisessä. Malli mahdollistaa jaetun reaaliaikaisen akuuttihoidon tilannetietoisuuden. Sujuvien toimintaprosessien tavoittamiseksi ja voimavarojen entistä tehokkaammaksi hyödyntämiseksi lähiesimiehet tarvitsevat ammatti- ja erikoisalojen välillä jaettua koko akuuttihoitoa koskevaa tilannetietoisuutta. Tulokset raportoidaan vuonna 2016.

Hankkeen vastuuhenkilö

Laura-Maria Peltonen

Tiedote

Sairaalan lähiesimiesten tiedon tarpeet mallinnettu

31.8.2016

Turun yliopiston projektitutkija Laura-Maria Peltonen mallintaa hoitotieteen väitöskirjassaan lähiesimiesten tiedon tarpeita akuuttihoidon päivittäisjohtamisessa. Jotta prosessit sujuisivat, lähiesimiehet tarvitsevat ammatti- ja erikoisalojen välillä ajantasaista tilannetietoa ja tiedon jakamista. Mallilla voi kehittää tietojen käsittelyä sairaalayksiköiden päivittäisen toiminnan johtamisessa.

Peltonen tutki tiedonhallintaa keskus- ja yliopistosairaaloiden päivystyksissä, toimenpide- ja kuvantamisyksiköissä sekä niillä vuodeosastoilla, joilla hoidetaan äkillisesti sairastuneita sydän-, pää-, trauma- ja vatsapotilaita.

Lähiesimiehillä hän tarkoittaa sairaanhoitajia ja lääkäreitä, jotka yhdessä vastaavat sairaalan toimintaprosesseista.

Lähiesimiehiltä edellytetään akuuttihoidon päivittäisessä johtamisessa nopeaa päätöksentekoa potilasvirtauksista sekä henkilöstö- ja materiaalivoimavaroista. Tällainen tieto on hajallaan, ja se voi olla jopa virheellistä.

Tehohoitomittari laajemmaksi

Työsuojelurahaston tutkijastipendiaikana Peltonen viimeisteli kehittämäänsä mittaria, jolla kartoitetaan lähiesimiesten päivittäisen johtamisen tiedon tarpeita. Mittari perustuu tehohoitoon kehitettyyn mittariin (Lundgrén-Laine 2013), jonka Peltonen muokkasi havaintojensa ja haastattelujen perusteella laajaan sairaalaympäristöön sopivaksi 2015.

Peltonen testasi mittariaan kahdessa sairaalassa. Hänen mukaansa testit todensivat mittarin soveltuvan hyvin tiedon tarpeiden keräämiseen kohdejoukolta.

Mittari testattu sairaaloissa

Mittaritestauksen jälkeen Peltonen teki kyselyn yhdeksään sairaalaan syksyllä 2015 ja keväällä 2016. Vastanneita oli 570, ja vastausprosentiksi tuli 65.

Tulosten perusteella tiedon tarpeet vaihtelevat ammattiryhmän, ajankohdan ja sairaalayksikön mukaisesti. Suurin ero oli ammattiryhmien välillä. Sairaanhoitajat tarvitsivat tietoa potilaista, henkilöstöstä ja materiaaleista. Lääkäreiden tarpeet keskittyivät potilashoitoon.

Mittarituloksista mallinnus

Tuloksista Peltonen rakensi tärkeiden tietojen mallin, jolla voi kehittää päivittäisen johtamisen tiedonhallintaa.

Malli koostuu kymmenestä tietokategoriasta, jotka vaihtelevat käyttäjäryhmittäin. Myös kategorioissa tiedon tarpeet vaihtelivat käyttäjäryhmillä. Niinpä tietojärjestelmien pitää joustaa ja toimia käyttäjälähtöisesti.

Mallinnuksella tieto saadaan nopeasti, mutta jäsennellysti lähiesimiehen käytettäväksi.

Peltosen väitöskirja tarkastettiin Turun yliopistossa 31. elokuuta 2018. Väitöskirja on osa yliopiston monitieteellisen Ikitik (Informaatio- ja kieliteknologiaa terveystiedon ja -kommunikaation tueksi) -konsortion tutkimushanketta.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Laura-Maria Peltonen: . Turun yliopiston julkaisuja, sarja D, osa 1372. Turku 2018. ISBN 978-951-29-7319-4 (painettu), 978-951-29-7320-0 (pdf), ISSN 0355-9483 (painettu), ISSN 2343-3213 (pdf). Avaa