Terveydenhuoltohenkilöstön psyykkinen hyvinvointi kahdessa sairaanhoitopiirissä, joissa erilainen COVID-19 insidenssi

Tiivistelmä

Esitän tulokset tutkimuksesta, jossa verrattiin kahden eri alueen terveydenhuoltohenkilöstön psyykkistä hyvinvointia, ja selvitettiin mielenterveysoireisiin yhteydessä olevia tekijöitä COVID-pandemian alkuvaiheessa. Esitys toteutetaan posterina, sisältäen myös lyhyen suullisen esityksen. Esitys täyttää tarvetta terveydenhuoltohenkilöstöön kohdistuvassa tutkimuksessa pandemia-aikana: Terveydenhuoltohenkilöstön hyvinvointia ja kuormitusta selvittävää tutkimusta tarvitaan.

Hankkeen vastuuhenkilö

Noora Rantanen

Tiedote

Terveydenhuoltohenkilöstön psyykkinen hyvinvointi COVID-pandemian ensimmäisen aallon aikana

Tiivistelmä

Esitys sisälsi tulokset tutkimuksesta, jossa verrattiin kahden suomalaisen sairaanhoitopiirin terveydenhuoltohenkilöstön psyykkistä hyvinvointia, ja selvitettiin mielenterveysoireisiin yhteydessä olevia tekijöitä COVID-pandemian ensimmäisen aallon aikana. Kyseisten sairaanhoitopiirien COVID-19 insidenssit erosivat toisistaan selkeästi pandemian ensimmäisen aallon aikana. Esitysmuoto oli posteri, sisältäen myös lyhyen suullisen esityksen. Tutkimustietoa terveydenhuoltohenkilöstön pandemian aikaisesta hyvinvoinnista ja kuormituksesta tarvitaan, jotta voidaan kehittää työhyvinvointia parantavia ratkaisuja ja varautua myös tuleviin kriiseihin.

Tausta

Tavoitteena oli esitellä tutkimuksen tuloksia konferenssissa. Esiteltyjen tulosten avulla voidaan yhdessä muiden kansainvälisten tutkimustulosten kanssa kehittää parempaa valmistautumista tuleviin epidemioihin ja pandemioihin, kiinnittäen huomiota tutkimuksissa esille nousseisiin seikkoihin terveydenhuoltohenkilöstön hyvinvoinnista.

Aineisto

Esitellyssä tutkimuksessa verrattiin kahden eri sairaanhoitopiirin terveydenhuoltohenkilöstön psyykkistä hyvinvointia, ja selvitettiin mielenterveysoireisiin yhteydessä olevia tekijöitä. Alueiden COVID-19 insidenssit erosivat toisistaan selkeästi pandemian ensimmäisen aallon aikana, ja tutkimuksessa selvitettiin, kärsiikö terveydenhuoltohenkilöstö korkeamman insidenssin alueella enemmän mielenterveysoireista kuin matalamman insidenssin alueella.

Tulokset ja johtopäätökset

Työskentelypaikkakuntien erilaisesta tautitaakasta (insidenssi) huolimatta terveydenhuoltohenkilöstön mielenterveysoireissa ei ollut eroa alueiden välillä. Riittämättömällä suojausohjeistuksella sekä koetulla työn lisääntyneellä kuormituksella ja riittämättömällä palautumisella oli yhteys henkilöstön psyykkisiin oireisiin. Johtopäätökset: Riittävien ja hyvin suunniteltujen ohjeiden tärkeys henkilöstölle, kuormituksen tarkkailu ja palautumisesta huolehtiminen.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Terveydenhuoltohenkilöstön pandemian aikaista hyvinvointia ja kuormitusta tutkimalla on mahdollista kehittää parempaa valmistautumista tuleviin epidemioihin ja pandemioihin, kiinnittäen huomiota tutkimuksissa esille nousseisiin seikkoihin terveydenhuoltohenkilöstön hyvinvoinnista. Tilanne terveydenhuoltoalalla on tällä hetkellä vaikea, ja tutkimustulokset voivat osaltaan tukea ratkaisujen ja työkalujen kehittämistä henkilöstön työhyvinvoinnin parantamiseksi.

Aineisto

Mental well-being of healthcare workers in two hospital districts with differing COVID-19 incidence. Konferenssiesitys Avaa