The 11th International Conference of the Learning Sciences 23-27.6.2014, Yhdysvallat

Tiivistelmä

Osallistuminen yhdenteentoista kansainväliseen oppimistieteiden kongressiin sekä esityksen pitäminen kongressiin sisältyvässä ”Käsitteenmuodostus toiminnassa” (Concept formation in Activity) symposiumissa. Symposium esittelee toiminnassa tapahtuvan käsitteenmuodostuksen tutkimuksen oppimistieteiden uutena tutkimusalueena. Professori Yrjö Engeströmin organisoima symposium käsittää neljä esitystä: Engeströmin esityksen ”Mitä ovat toiminnalliset käsitteet”, Annalisa Sanninon esityksen ”Ankkurointi taaksepäin ja ankkurointi eteenpäin: käsitteellistäminen ja määrätietoisen teon synty”, oma ,yhdessä Maria Safronovan ja Yuri Lapshinin kanssa valmistelemani esitys ”Koulun muutos käsitteenmuodostuksena” sekä Irene Vännisen esitys ”Mallien ja mallintamisen merkitys kollektiivisessa käsitteenmuodostuksessa. Tuholaistorjunnan muuttaminen suomalaisessa kasvinviljelyssä” .

Oma esitykseni perustuu moskovalaisessa kasvatusyhtymässä ja yksityiskoulussa toteutettujen Muutoslaboratorio interventioiden erittelyyn. Erittelyn tuloksena on kuvaus siitä, millaisten vaiheiden kautta näissä kahdessa hankkeissa luotiin uusi käsite, joka määrittävää toiminnan tarkoituksen ja toteuttamistavan.

Hankkeen vastuuhenkilö

Jaakko Virkkunen

Tiedote

Koulut kehittivät uuden toiminta-ajatuksen muutoslaboratoriossa

Kaksi moskovalaista koulua työsti suomalaisella muutoslaboratoriomenetelmällä kollektiivisen käsitteenmuodostuksen avulla uuden toiminta-ajatuksen.

Muutoslaboratoriomenetelmän on kehittänyt Helsingin yliopiston toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikkö, jonka professori Jaakko Virkkunen selosti moskovalaisinterventioiden sisältöä kansainvälisessä oppimistieteiden konferenssissa Yhdysvalloissa.

Virkkusen esitys School Change as Concept Formation kävi läpi koulun muutosta käsitteenmuodostuksena. Esitys eritteli uuden toimintakonseptin asteittaista rakentumista muutoslaboratorioistunnoissa, joissa koulujen johto ja henkilökunnan edustajat kehittivät yhdessä koululleen uuden toiminta-ajatuksen analysoimalla koulun toiminnan historiallista kehitystä ja määrittämällä keskeiset nykyhetken kehitysristiriidat.

Vaiheittain sisäisen ristiriidan ratkaisuna

Muutoslaboratoriossa osallistujat loivat ristiriitoihin ratkaisuksi uuden, toiminnalle uusia kehitysmahdollisuuksia avaavan toiminta-ajatuksen, jossa koulun kasvatustoiminnan kohde määrittyy uudella tavalla.

Esityksessään Virkkunen kuvasi käsitteenmuodostusprosessin vaiheet ja sen, miten tutkijat tukivat sen etenemistä. Kummassakin tapauksessa uusi käsite – toiminta-ajatus – syntyi vaiheittain toiminnan sisäisen ristiriidan ratkaisuna, joka käsitti sekä entistä laajemman hahmotuksen koulun kasvatustoiminnan kohteesta – oppilaista ja tavasta tukea heidän kehitystään – että idean koulun toiminnan uudesta rakenteesta.

Molemmissa tapauksissa ristiriidan ratkaisu löytyi, kun sen vastakkaisia osia alettiin tarkastella saman kokonaisuuden vuorovaikutuksessa olevina osina. Jokaisessa uuden toiminta-ajatuksen kehittymisen vaiheessa myös sitä kehittävän ryhmän kokoonpano ja kehitystyöhön osallistuneiden ote kehitystyöhön muuttuivat.

Virkkunen piti esityksensä oppimistieteiden konferenssin symposiumissa, joka käsitteli käsitteenmuodostusta toiminnassa. Hän havaitsi, että muutoslaboratoriomenetelmä kiinnostaa monia tutkijoita maailmalla.

Työsuojelurahasto tuki Virkkusen konferenssiosallistumista matkastipendillä.
 

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

www.isls.org/icls2014