The 20th Congress of the European Sleep Research Society, ESRS, 14.-18.9.2010, Portugali

Tiivistelmä

Unettomuusoireita on kolmanneksella työikäisistä vuosittain ja kroonisena 10 %:lla. Lyhyt yöuni lisää masennus- ja ahdistuneisuushäiriön sekä metabolisen oireyhtymän riskiä. Kognitiivis-behavioraalisten (lääkkeettömien) hoitojen teho unettomuuden hoidossa on osoitettu hyväksi. Jotta näitä voitaisiin hyödyntää kansantautien ehkäisyssä, tarvitaan avoterveydenhuoltoon sopivia arviointi- ja hoitomenetelmiä.

Hanke sai alkunsa YLEn tarpeesta tehostaa unettomuuden hoitoa. Säännöllisestä päivätyöstä poikkeavat työajat muodostavat lisähaasteen unettomuuden hoidossa. Hanke toteutetaan Työterveyslaitoksen ja YLEn työterveyshuollon yhteistyönä 2009 -2012 ja se on alkanut TSR:n tukemalla kehittämishankkeella 2008.

Työterveyshuollon hoitajat vetävät ryhmämuotoisen hoitointervention. Unettomuusoireita ja niihin liittyviä tekijöitä arvioidaan ennen hoidon alkua, sen aikana ja jälkeen unipäiväkirjalla, aktigrafialla ja kyselylomakkeilla. Ylivireyden mittareina käytetään syljen kortisoli- ja sykevariaatiomittauksia ennen intervention alkua ja sen jälkeen. Seurantakyselyt tehdään 3 kk, 6 kk, 12 kk, 24 kk ja 36 kk intervention jälkeen.

Mallista on järjestetty työterveyshuollon ammattilaisille kursseja ja kehitettyä materiaalia on TTL:n www-sivuilla. Tuloksista laaditaan myös artikkeleita työterveyslehtiin ja jatkohankkeena opas. Tieteellinen raportointi alkaa 6 kk seurantatulosten jälkeen. Ensimmäisiä tuloksia tullaan esittelemään ESRS:n (European Sleep Research Society) kongressissa syksyllä 2010.

Hankkeen vastuuhenkilö

Heli Järnefelt

Tiedote

Lääkkeetön unettomuuden hoito heräämässä

Heli Järnefelt osallistui Lissabonissa
järjestettyyn eurooppalaisten unitutkijoiden kokoukseen 14.–18.
syyskuuta 2010. Hän esitteli hyviä tuloksia, joita on saatu
pitkäaikaisen unettomuuden lääkkeettömässä hoidossa
työterveyshuollossa. Tutkimuksissa on yleensäkin saatu näyttöä
lääkkeettömien menetelmien toimivuudesta uniongelmissa, mutta
hoitoa ei ole saatu mukaan eurooppalaiseen terveydenhuoltoon.
Työsuojelurahasto tuki Järnefeltin Portugalin-matkaa stipendillä.

 

Järnefelt esitteli Työterveyslaitoksen ja Yleisradion
työterveyshuollon tutkimusta posterilla. Muut kirjoittajat ovat
Rea Lagerstedt,
Soili Kajaste,
Mikael Sallinen,
Aslak Savolainen ja
Christer Hublin.

 

Ryhmähoito irrotti unettomuuskierteestä

 

Posterissa on kuvattu hyviä tuloksia, joita saatiin unettomuudesta
kärsiviltä kuuden kuukauden seuranta-aikana. Tutkitut tekivät työtä
säännölliseen työaikaan ja heitä hoidettiin
kognitiivis-behavioraalisella eli lääkkettömällä ryhmähoidolla.
Koulutuksen saaneet työterveyshoitajat johtivat hoitoa.

 

Ryhmähoito vähensi erityisesti osallistujien huolta ja
unettomuutta ylläpitäviä ajatusmalleja. Seuranta-aikana tulivat
vähitellen esiin myös parantunut uni ja vähentynyt lääkkeiden
tarve. Osaltaan osallistujien unettomuusoireet helpottivat jo
unettomuuden arviointivaiheessa, ennen ryhmähoidon alkua.

 

Posteriesitys kiinnosti ja herätti keskustelua. Lääkkeetöntä
ryhmähoitoa on tutkittu vähän perusterveydenhuollossa, ja tulokset
näyttävät vaihtelevan. Keskustelussa aihe todettiin hyvin
tärkeäksi. Järnefelt opasti hoidosta kiinnostuneita tutkijoita ja
lääketieteen ammattilaisia järjestämään hoitoryhmiä.

 

Unettomuus liittyy todistetusti sairastavuuteen

 

Kongressissa korostui Järnefeltin mukaan se, että unettomuuden ja
unihäiriöiden yhteydestä sairastavuuteen, toimintakykyyn ja
unettomuuteen on saatu lisänäyttöä. Uniongelmat voivat olla
keskeinen välitysmekanismi monissa häiriöissä. Siksi uniongelmien
varhainen tunnistaminen ja hoitaminen ovat tärkeitä.

 

Unettomuusoireita on joka kolmannella työikäisellä. Jatkuvasta
unettomuudesta kärsii joka kymmenes työikäinen. Lyhyt yöuni lisää
masennus- ja ahdistushäiriön sekä metabolisen oireyhtymän
riskiä.

Toimittaja
Hannu Kaskinen