Tiedon jalostaminen osaamiseksi – vertaileva tutkimus yksityisissä ja julkisissa työterveyshuolto-organisaatioissa -väitöskirjatyö

Hanketiedot

Hankenumero
112162

Hakija
Katri Mannermaa

Toteuttaja
Katri Mannermaa

Lisätietoja
Katri Mannermaa
katri.mannermaa@satasairaala.fi

Toteutusaika
1.8.2012 - 1.12.2012

Työsuojelurahaston päätös
8.6.2012
5 000 euroa

Kokonaiskustannukset
5 000 euroa

Tulokset valmistuneet
1.12.2012

Tiivistelmä

Väitöstutkimuksen tarkoituksena on kuvata tiedon jalostamista erottelevia tekijöitä (mm. organisaatiorakenne, esimiesrooli, maakunta, ammattiryhmä, tiedon hakuun käytetty aika). Tutkimus tuo työterveyshuolto-organisaatioiden sisällölliseen kehittämiseen tietämyksenhallinnan näkökulman. Tutkimus keskittyy ulkoa tulevien tietovirtojen jalostamisprosessin kuvaamiseen.

Väitöstutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu Nonakan ja Takeuchin SECI-malliin sekä etenkin sen sovelluksiin tiedon jalostamisesta, asiantuntijaksi kasvun teoriaan sekä julkisen ja yksityisen sektorin terveydenhuollon toimintaan. Väitöstutkimus on luonteeltaan monimetodinen tutkimus, jossa aineisto on kerätty yhteensä 24:stä yksilö- ja ryhmähaastattelusta sekä webkyselystä, johon vastasi 403 vastaajaa. Aineistot analysoidaan sisällönanalyysilla sekä tilastollisilla menetelmillä. Tutkimusote perustuu abduktiiviseen päättelyyn.

Tutkimuksen tulokset ovat mielenkiintoiset. Tilastollisia eroja syntyi tiedon jalostamisessa etenkin ammattiryhmien välillä, mutta myös muutamissa väittämissä ilmeni organisaatiorakennekohtaisia tilastollisia eroja. Merkittävämmäksi tulokseksi on muodostumassa se, ettei tiedon jalostamiseen ole kiinnitetty huomiota työterveyshuolto-organisaatioissa. Tiedon jalostaminen erosi eri ammattiryhmän, ikäluokan, ammattiaseman ja organisaation asiakas- ja henkilökuntamäärän mukaan.
Tutkimus valmistunee vuoden 2012 loppuun mennessä, jolloin tarkemmat tulokset ovat käytettävissä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Katri Mannermaa

Tiedote

Tiedon jalostamisessa kohennettavaa työterveyshuolloissa

1.12.2012

Työterveyshuollot eivät jalosta tietoa systemaattisesti tai
suunnitellusti. Työterveyshuoltojen välisen kilpailun lisääntyminen
voi jarruttaa vertaistukiverkostojen kehittämistä. Myös
tietojärjestelmien osaaminen koettiin haasteeksi.

Katri Mannermaa vertaili väitöstutkimuksessaan
tiedon jalostamista julkisissa ja yksityisissä
työterveyshuolto-organisaatioissa. Tulosten mukaan julkisen ja
yksityisen sektorin välillä ei ilmennyt tilastollisesti merkitseviä
eroja tiedon jalostamisessa. Työsuojelurahasto tuki tutkimustyötä
stipendillä.

Väitöstilaisuus pidettiin 19. huhtikuuta 2013 Tampereen
teknillisessä yliopistossa.

Ammatilla, iällä ja organisaation koolla
vaikutusta

Tiedon jalostaminen erosi ammattiryhmän, ikäluokan,
ammattiaseman ja organisaation asiakas- ja henkilökuntamäärän
mukaan.

Työterveyshoitajat ja -lääkärit vastasivat tiedon jalostamisen
väittämiin positiivisemmin kuin asiantuntijat. Yli 60-vuotiaat
vastaajat kuvasivat jalostavansa tietoa aktiivisemmin kuin
nuoremmat vastaajat. Esimiesasemassa olevat työntekijät
suhtautuivat tiedon jalostamiseen aktiivisemmin kuin hoitotyötä
tekevät.

Jos työterveyshuollossa oli suuri henkilöasiakasmäärä
(>1200), tietoa ei ehditty jalostaa niin paljon kuin pienempien
asiakasmäärien parissa. Organisaation koko vaikutti tiedon
jalostamiseen myös siten, että suurissa yksiköissä tietoa ei
jalostettu niin paljon kuin pienemmissä organisaatioissa.

Tiedon jalostamisprosessi on monivaiheinen

Tiedon jalostamisprosessi työterveyshuollossa sisältää
tietotarpeen tunnistamisen, ja tässä esimiehen rooli koettiin
tärkeäksi. Tiedon hankinnan vaiheessa yhdistetään vanhaa ja uutta
tietoa. Tiedon jäsentämisen ja varastoinnin vaiheessa korostuvat
erilaiset sähköiset tietojärjestelmät sekä niiden osaaminen.

Tiedon jalostamisvaiheessa voidaan tietoa jakaa dialogisesti
reflektoiden. Tiedon jakaminen mahdollistuu sekä työyhteisön että
paikan avulla. Näkyvää tietoa sovelletaan ja tietämystä
varastoidaan dokumenteiksi. Tietämyksen jakaminen verkostojen
avulla asemoi uuden tiedon organisaation toimintaan.

Tietämyksenhallinnan näkökulma työterveyshuoltojen
kehittämiseen

Tutkijan tavoitteena oli vahvistaa aihealueen teoreettista
viitekehystä sekä tuoda tietämyksenhallinnan näkökulma
työterveyshuolto-organisaatioiden sisällölliseen kehittämiseen.

Tutkimuksessa kuvattiin ulkoa tulevien tietovirtojen
jalostamisprosessia. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustui
Nonakan ja Takeuchin (1995) SECI-malliin sekä sen sovelluksiin
tiedon jalostamisesta, asiantuntijaksi kasvun teoriaan sekä
julkisen ja yksityisen sektorin terveydenhuollon toimintaan.

Tutkimus oli luonteeltaan monimetodinen tutkimus, jonka aineisto
oli kerätty vuosina 2010–2011 yhteensä 24:stä yksilö- ja
ryhmähaastattelusta sekä kyselystä, johon vastasi 403
vastaajaa.

Aineistot analysoitiin sisällönanalyysilla sekä tilastollisilla
menetelmillä. Tutkimusote perustui abduktiiviseen päättelyyn.

Tutkija aikoo syventää väitöskirjan tuloksia laatimalla
työterveyshuoltoihin oppaan, jossa neuvotaan tietämyksenhallinnan
kehittämistä käytännönläheisesti.

Kehittämisideoita työterveyshuolloille

Työterveyshuollot voivat kehittää omaa tietämyksenhallinnan
prosessiaan seuraavien vaiheiden avulla: tietotarpeen
tunnistaminen, tiedon hankinta, tiedon jäsentäminen ja varastointi,
tiedon jalostaminen, tiedon jalostamisen mahdollistaminen sekä
tietämyksen jakaminen.

Tämän tutkimuksen avulla työterveyshuollot voivat arvioida omaa
suhtautumistaan tietämyksenhallinnan tärkeään osa-alueeseen: tiedon
jalostamiseen. Systemaattisemman ja johdonmukaisemman prosessin
sopiminen ja toteutus edesauttavat työterveyshuoltojen oman
palveluvalikoiman laajentamista.

Tutkimuksen suurena haasteena on tietämyksenhallinnan sisällön
yhdistäminen työterveyshuolto-organisaation kenttään, jossa on
ennestään paljon monitieteistä tietoa erityisesti asiakastyön
kehittämiseksi.

Toinen suuri haaste on saada työterveyshuolto-organisaatioihin
ymmärrys uuden tiedon luomisen tärkeydestä, koska
työterveyshuolto-organisaatioiden kulttuureissa tapahtuu muutoksia.
Työterveyshuolloissa on jo ennestään hyviä käytäntöjä tiedon
jalostamiseksi, kunhan niitä vain käytettäisiin suunnitellusti.

Yksi suuri haaste on myös työterveyshuolto-organisaatioiden
henkilöstön resurssipula, minkä vuoksi tiedon jalostaminen voi
epäonnistua tai hidastua organisaatiossa.

On tärkeää myös kriittisesti pohtia prosessin lopussa, mitä
hyötyä sekä miten käytännönläheisesti lopullinen tiedon
jalostamisen malli voidaan rakentaa työterveyshuoltojen
käyttöön.

Jatkotutkimusaiheita

Tutkijan mielestä olisi kiinnostavaa selvittää yli 60-vuotiaiden
kokeneiden työntekijöiden suhtautumista tiedon jalostamiseen sekä
tutkia, miten he tulkitsevat hiljaista tai esille tuomatonta
tietoaan.

Suurten ikäluokkien eläköitymisen yhteydessä poistuu osaamista
ja ammattitaitoa, ja hiljaisen tiedon jakaminen nuoremmille
sukupolville tulisi turvata.

Toinen mielenkiintoinen aihealue olisi toteuttaa tämän
tutkimuksen tulosten perusteella konstruktio tiedon jalostamiseksi
työterveyshuolto-organisaatioihin ja testata sitä erilaisissa
organisaatioissa.

Toimittaja
Liisa Strann

Aineisto

Mannermaa Katri. 2013. Tiedon jalostaminen osaamiseksi – vertaileva tutkimus yksityisen ja julkisen sektorin työterveyshuolto-organisaatioissa. Tampereen teknillinen yliopisto. Julkaisu 1117. ISBN 978-952-15-3030-2 ISSN 1459-2045 http://URN.fi/URN:ISBN:978-952-15-3047-0 Avaa