Tietokirjan kirjoittaminen työstä – käytäntöteoreettinen lähestymistapa työn tutkimukseen ja kehittämiseen

Hanketiedot

Hankenumero
110369

Hakija
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin ja johtamisen laitos Organisaatiot ja johtaminen

Toteuttaja
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin ja johtamisen laitos Organisaatiot ja johtaminen

Lisätietoja
Keijo Räsänen
keijo.rasanen@aalto.fi

Toteutusaika
1.11.2010 - 31.5.2011

Työsuojelurahaston päätös
13.10.2010
31 950 euroa

Kokonaiskustannukset
65 550 euroa

Tulokset valmistuneet
31.5.2011

Tiivistelmä

KIRJA TYÖSTÄ KÄYTÄNNÖLLISENÄ TOIMINTANA

Tässä kirjahankkeessa kirjoitetaan työtä koskeva kirja, joka palvelee kahta tarkoitusta: tarjota yksilöille ja ammattilaisryhmille keinoja hahmottaa, puolustaa ja uudistaa omia tapojaan suhtautua työhön; tarjota työn tutkijoille, kehittäjille ja asiantuntijoille uusia näkökulmia työhön. Kirja pyrkii kyseenalaistamaan perustelemattomia ideologisia kannanottoja ja merkityssisällöltään tyhjenneitä käsitteitä sekä nostamaan esiin kysymyksiä, joista useimmilla työpaikoilla vaietaan.

Kirjassa työtä käsitellään käytännöllisenä toimintana. Käytännöllisen toiminnan peruskysymykset ovat taktisia (kuinka tehdä), poliittisia (mitä saada aikaan ja saavuttaa), moraalisia (miksi nämä keinot ja tavoitteet) ja persoonallisia (kuka olen työn ’subjektina’). Lähestymistapa auttaa lukijaa löytämään kulttuurisia resursseja näiden kysymysten ratkaisuun.

Lähestymistavan on kehittänyt MERI-tutkijaryhmä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. Ryhmä on organisoinut kursseja, joissa opiskelijat ohjataan hankkimaan resursseja ammatillisiin identiteettiprojekteihinsa. Yksi kursseista on nimeltään ”Muuttava työ” ja tässä hankkeessa kurssin lähestymistavasta sisältö työstetään kirjan muotoon. Kirja jäsentyy em. kehyksen mukaan ja sisältää etnografiseen tutkimukseen perustuvia tarinoita erilaisista töistä. Kirjan kirjoittavat kurssia vetänyt professori Keijo Räsänen sekä FT Marja-Liisa Trux, joka on osallistunut kurssiin sekä opettajana että havainnoijana.

Hankkeen vastuuhenkilö

Keijo Räsänen

Tiedote

Uudesta kirjasta välineitä työelämän tutkimukseen ja keskusteluun

31.5.2011

Professori
Keijo
Räsänen ja filosofian tohtori
Marja-Liisa Trux kirjoittivat käytäntöteoreettisen
kirjan työstä eri alojen ammattilaisille ja työntutkijoille.
Työsuojelurahasto tuki
Työkirja – Ammattilaisen paluu -kirjan kirjoitustyötä.

Kirjoittajat käsittelevät työtä käytännöllisenä toimintana.
Käytännöllisen toiminnan peruskysymykset ovat taktisia,
poliittisia, moraalisia ja persoonallisia. Kutakin teemaa
käsitellään kirjassa omassa luvussaan. Näin laajennetaan käsitystä
siitä, mitä ”käytännöllisyys” voi tarkoittaa.

Kirja tarjoaa vaihtoehtoja tavallisimmille tavoille puhua
työstä. Mietintöjen lähtökohtana tuntuu olevan oletus, että työ on
rangaistus ja työpaikka rangaistussiirtola. Myös osa tutkijoista
nostaa esille työn kurjistumista korostavia havaintoja. Samaan
aikaan esiintyy hypepuhetta. Siinä unohdetaan luuserit ja
rakennetaan kilpailukykyä strategisilla aloilla. Hypepuheeseen
liittyvät sellaiset käsitteet kuin kompetenssien hallinta,
ydinosaaminen avaintehtävissä, talentti ja tosiosaaja. Hypepuhe luo
maailman, joka on valheellinen, sillä siitä puuttuu nurja
puoli.

Kirjoittajien tarkoituksena on puhua työstä totuttua rikkaammin,
kouriintuntuvammin ja elämänmakuisemmin kuin yleensä. Toisena
tarkoituksena on antaa sanoja, joilla puhua omista kokemuksista
työpaikoilla.

Neljä näkökulmaa käytännön työhön

Käytännön työssä ihminen joutuu ratkomaan neljää peruskysymystä.
Taktisesti kysytään, miten saan suoritettua tämän työn.
Poliittisesta näkökulmasta kiinnostaa, mitä yritän saada aikaan ja
saavuttaa. Moraalisena omaa toimintaa tarkastellaan kysymällä,
miksi juuri nämä keinot ja tavoitteet ovat arvokkaita tai edes
oikeutettuja. Henkilökohtaiseen näkökulmaan päästään käsiksi
kysymällä, kuka minä olen, kun työskentelen näin, näiden
tavoitteiden hyväksi ja näistä syistä.

Ensimmäisenä teemana on työ taktisena toimintana. Tätä on
tavallinen ammattitaitoinen työnteko. Se on pärjäilyä ja
improvisointia annetuissa puitteissa, suorittamista aikataulun
puristuksessa, nikkarointia käytettävissä olevista materiaaleista,
käsille sattuvin välinein. Apuna ovat ne taidot, jotka joskus on
opittu.

Tavoitteet on asetettu jossain muualla. Vaikka viralliset
tavoitteet olisivatkin työn tekemisen kannalta vinoja tai
epämääräisiä, tavoitteiden perään ei ehdi tai voi kysellä. Ainoa
arkeen mahtuva kysymys on se, miten annetussa tilanteessa voi
tehtävän suorittaa. Pahimmassa tapauksessa joku vielä yrittää
määrätä, kuinka tehtävät on suoritettava, ja valvoo työn tekemistä
”oikein”.

Moraalipuhe puuttuu työpaikoilta

Poliittisessa työorientaatiossa ja -otteessa kysytään, mitä
työssä pitäisi saada aikaan ja saavuttaa. Huomio on ensisijaisesti
työn tavoitteissa. Työntekoa tulkitaan siltä kannalta, kenen
intressejä työ toteuttaa, mitä intressit oikeastaan ovat, kuinka
käsitellään intressien erilaisuutta ja mahdollista
ristiriitaisuutta.

Työn moraalin peruskysymys on, miksi tehdä tätä ja miksi juuri
näin. Ihminen tekee hyvää työtä silloin, kun työ tuntuu hyvältä, se
tehdään hyvin ja se tekee hyvää toisille. Työn moraalin tarkastelu
auttaa ymmärtämään, mitä tämä hyvä oikeastaan voi tarkoittaa työn
yhteydessä. Ymmärrämme sitä, millä perusteilla arvotamme
tekemisiämme. Samalla ymmärrämme, mikä työnteossa on vialla ja mikä
siinä ahdistaa. Kirja tarjoaa keskustelun välineeksi
moraalifilosofien ajatuksia työn sisäisistä ja ulkoisista
hyvistä.

Tavallisinta on, että moraalisia kannanottoja esittävät
ohitetaan vitsailulla, vaikenemalla tai kääntämällä keskustelu
politiikaksi tai keino- ja taitokysymykseksi. Moraali on liian
tärkeä ja vakava aihe, jotta siitä pystyttäisiin keskustelemaan
tavallisella työpaikalla. Se on liian vaarallista, ja harjoituksen
puutteessa ei moraalinen keskustelu edes onnistu. Ihmisen reaktio
voi olla niin tunnepitoinen ja syvältä kumpuava, että normaalit
johtamiskikat menettävät voimansa.

Jos johtajien taivaassa ei ole politiikkaa, niin vielä varmemmin
sieltä puuttuu moraali.

Ammatillinen identiteetti pohdituttaa muutosten
keskellä

Neljäntenä kirjan teemana on työn subjekti, minä ja me.
Peruskysymys on, kuka minä voisin olla ammattilaisena. Kysymykseen
kiteytyy persoonallinen, henkilökohtainen suhde työhön.
Käytännöllisen toiminnan lähestymistavassa oletetaan, että
ammattilainen tietää kuka on, kun hän on ratkaisut kysymykset
miten, mitä ja miksi tehdä.

Työn tekeminen ja mielekkääksi kokeminen edellyttää työhön
sopivaa ammatillista identiteettiä, käsitystä itsestä juuri tämän
työn tekijänä. Myös toisten on tunnistettava ja tunnustettava
ihminen sopivaksi tekemään kyseistä työtä.

Ammatillisen identiteetin kanssa joutuu tekemään niin kutsuttua
identiteettityötä toistuvasti. Minuutta koskevia huolia ja toiveita
herää varsinkin silloin, kun ihminen ei koe sopivansa siihen, mitä
tekee, tai se, mitä tekee, ei tunnu sopivalta ihmiselle. Tällaiset
tuntemukset ovat tyypillisiä varsinkin silloin, kun opettelee uutta
ammattia noviisina, siirtyy uudelle alalle tai joutuu niin sanotun
muutosjohtamisen kohteeksi.

Kun joku ryhtyy muokkaamaan itseään, toinen yrittää muokata
tekemäänsä työtä. Ammattilainen saattaa myös vaihtaa työpaikkaa tai
ammattialaa. Vaihtoehtoisia tapoja suhtautua työhön on monia, ja
jokainen joutuu tekemään omat ratkaisunsa. Kirjan lähestymistapa
auttaa puhumaan näistä ratkaisuista työpaikalla ja ammattilaisten
kesken.

Kirja tarjoaa eri alojen ammattilaisille uusia voimavaroja
keskusteluun ja neuvotteluun työstä. Kirja kyseenalaistaa
perustelemattomia, ideologisia kannanottoja ja merkityssisällöltään
tyhjenneitä käsitteitä sekä nostaa esiin kysymyksiä, joista
useimmilla työpaikoilla vaietaan. Kirjassa kyseenalaistetaan
erityisesti johtoismi eli johtokeskeinen ideologia, jossa
ammattilaiset ovat vain johtamisongelma ja kaiken hyvän uskotaan
tulevan johdosta.

Kirjassa esitellyn lähestymistavan on nykymuotoonsa kehittänyt
MERI-tutkijaryhmä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Lähestymistapa on syntynyt erilaisia töitä koskevien tutkimusten
yhteydessä, pitkän ajan kuluessa. Ryhmä on myös organisoinut
kursseja, joissa opiskelijat ohjataan hankkimaan resursseja
ammatillisiin identiteettiprojekteihinsa.

Vaikka kirja on kirjoitettu ensisijaisesti eri alojen
ammattilaisille, se tuo samalla esiin uudenlaisen lähestymistavan
työntutkimukseen. Tämä käytäntöteoreettinen ja osallistuvaan
tutkimukseen perustuva tutkimusote ottaa vakavasti työn erilaiset
subjektit, mutta ei liioittele heidän vahvuuttaan. Pikemminkin
kirja on tarina subjektiviteetin eri muodoista ja toimijuuden
ehdoista. Käytännöllisen toiminnan kehyksen avulla tutkija ja
tutkittavan työn tekijä voivat dialogisesti kehittää erilaisia
tulkintoja työstä. Kirja sisältää myös etnografiseen tutkimukseen
perustuvia tarinoita erilaisista töistä ja johdattaa eräiden
keskeisten käytäntöteoreetikkojen ajatusmaailmaan.

Helppolukuiseksi, mutta ei kevyeksi kirjoitetun kirjan on
kustantanut Kansanvalistusseura.

Toimittaja
Camilla Reinboth

Aineisto

Keijo Räsänen, Marja-Liisa Trux. 2012. Työkirja. Ammattilaisen paluu. 280 sivua. ISBN 978-951-9140-62-9.  Tilaukset: http://www.kansanvalistusseura.fi/kauppa