Tietomallien käyttö rakennustyömaan työnjohdon työssä -väitöskirjatyö

Tiivistelmä

Väitöskirjatutkimus tarkastelee rakennustyömaan työnjohdon työtä, työn muutosta ja tietomallien käyttöä rakennushankkeen toteutusvaiheessa sekä sitä, millaista yhteistyötä mallintava suunnittelu edellyttää työmaan työnjohdolta ja suunnittelijoilta rakennushankkeen toteutusvaiheessa.

Tutkimuskysymykset ovat
1. Mitä on työmaan työnjohdon työ? Mistä työtehtävistä työpäivät koostuvat? Kenen kanssa työtä tehdään?
2. Miten työmaan työnjohto hyödyntää tietomalleja osana päivittäistä työtään? Millaisia haasteita mallien käyttöön liittyy?
3. Mitä mallien sisältöön tai tarkkuuteen liittyviä kysymyksiä rakennusvaiheessa nousee esiin? Miten näitä on ongelmia ratkaistaan yhteistyössä suunnittelijoiden, rakennustyömaan työnjohdon ja hankkeen muiden osapuolten kesken?

Kyseessä on etnografinen tutkimus, joka ammentaa mm. muutoksen ja kehityksen etnografiasta kulttuuri-historiallisessa toiminnan teoriassa. Aineistonkeruumenetelminä on käytetty havainnointia, varjostusta ja haastatteluja.

Monografia-väitöskirja tullaan julkaisemaan Helsingin yliopiston väitöskirjojen sarjassa vuonna 2017. Tuloksia julkaistaan myös artikkeleina (Mäki, Kerosuo. 2015. Site managers’ daily work and the uses of BIM in construction site management. Construction Management and Ecnomics; Mäki, T. (2015) Multi-disciplinary discourse on design-related issues in construction site meetings. 8th Nordic Conference on Construction Economics and Organization. Procedia Economics and Finance, 21, 231-238.)

Hankkeen vastuuhenkilö

Anssi Koskenvesa

Tiedote

Rakennustyömaan työnjohto hyödyntää tietomalleja

Tarja Mäki tutkii tekeillä olevassa väitöskirjassaan tietomallien käyttöä rakennustyömaan työnjohdossa. Tutkimuksessaan hän kysyy muun muassa, millaista työtä työmaan työnjohto tekee, miten se hyödyntää tietomalleja päivittäisessä työssään ja mitä haasteita mallien käyttöön liittyy.

Kyseessä on etnografinen tutkimus, joka ammentaa muun muassa muutoksen ja kehityksen etnografiasta kulttuuri-historiallisessa toiminnan teoriassa. Mäki on edistänyt väitöstutkimustaan Työsuojelurahaston tutkijastipendin tuella.

Kolme historiallista roolia

Mäki taustoittaa tutkimustaan historiallisella analyysilla työmaatyön muutoksista. Työnjohdon tehtävä ja asema alkoivat Suomessa muotoutua 1800-luvun lopulla elinkeinovapauden voimaantulon myötä.

Analyysissaan vuosilta 1905–2010 Mäki tunnistaa kolme päävaihetta työnjohdon asemassa. Omalla työmaalla työskentelevä itsenäinen mestari vaihtui yrityksen palveluksessa toimivaan itsenäiseen työnjohtajaan. Nykyisessä roolissa työnjohtajan työtä kontrolloivat mutta myös tukevat yritysten tuotannonohjausjärjestelmät.

Työmaan työtä seuraamassa

Tutkimuksen aineistonkeruumenetelminä on käytetty havainnointia, varjostusta ja haastatteluja. Mäki keräsi työnjohdon työtä kuvaavaa videoaineistoa, jota kertyi 18 työpäivää 6 eri työmaalta. Tulokset osoittavat, että työmaan työnjohtotyö on erittäin sosiaalista, liikkuvaa ja keskeytyvää.

Tietomalleja käytettiin pääasiallisena suunnittelutiedon lähteenä kaikilla tutkituilla työmailla. Mallit näyttävät syrjäyttävän perinteisten suunnitelmien käytön.

Työssä esiintyy paljon häiriöitä, jotka liittyvät usein rakennus- tai suunnittelutyön ongelmiin. Häiriöiden analyysi vaatii kaikkien verkottuneiden toimintojen – suunnittelu, työmaiden johtotyö ja rakennustyö – yhtaikaista tarkastelua.

Puutteet ja kysymykset yleisiä

Jokaisessa työmaakokouksessa nousee esiin lukuisia suunnitteluun liittyviä puutteita, ongelmia ja avoimia kysymyksiä. Ongelmat liittyvät usein tilanteeseen, jossa suunnitelmat ovat kyllä olemassa mutta niiden esittämät suunnitteluratkaisut eivät sellaisenaan palvele rakennustyötä. Sen sijaan suunnittelijoilta toivotaan tarkennusta tai uusia suunnitteluratkaisuja.

Mäen mukaan suunnittelijoiden ja tuotannon välistä kuilua tulisi kuroa umpeen tiiviimmällä ja aikaisemmalla yhteistyöllä sekä osaamisen yhdistämisellä.

Tarja Mäen väitöskirjatyön ”Tietomallien käyttö rakennustyömaan työnjohdon työssä” on määrä valmistua viimeistään vuonna 2020.

Toimittaja
Elina Mattila-Niemi