Tilapäisten työjärjestelyjen vaikutukset tuki- ja liikuntaelinten kipuihin ja masennusoireisiin liittyvään työkyvyttömyyteen

Tiivistelmä

Tuki- ja liikuntaelinten (tule) sairaudet ja mielenterveyden häiriöt ovat tärkeimmät työkyvyttömyyttä aiheuttavat sairausryhmät. Työtä muokkaamalla on voitu edistää työkykyä tule-sairauksissa, mutta mielenterveyden häiriöissä näyttö on puutteellista.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää tilapäisten työjärjestelyjen vaikutuksia työhön paluuseen tai työssä jatkamiseen liikuntaelinten kivuista tai masennusoireista kärsivillä työntekijöillä, joiden sairausloma on kestänyt enintään kuusi viikkoa. Kartoitamme myös keskeisten avainryhmien näkemyksiä tilapäisistä työjärjestelyistä.

Kontrolloitu interventiotutkimus toteutetaan suurissa ja keskisuurissa yrityksissä ja niiden työterveyshuolloissa. Tutkimukseen otetaan 200 liikuntaelinten kivuista tai masennusoireista kärsivää potilasta ja 400 verrokkia, jotka oireidensa vuoksi eivät voi jatkaa normaalissa työssään. Interventioryhmässä toteutetaan työjärjestelyt Kelan uuden SVA-todistuksen perusteella, jossa työterveyslääkäri ottaa kantaa jäljellä olevaan työkykyyn ja työjärjestelyjen tarpeeseen. Vaikutuksia arvioidaan työhönpaluuseen kuluvalla ajalla ja sairauspoissaoloilla vuoden aikana. Lisäksi tarkastellaan liikuntaelinten kipuja ja masennusoireita. Kustannuksia ja hyötyjä verrataan interventio- ja verrokkiryhmissä.

Vuonna 2015 valmistuvat tulokset antavat tietoa tilapäisten työjärjestelyjen toteutettavuudesta ja vaikutuksista työhönpaluuseen työntekijöillä, joilla on liikuntaelinten kipuja tai masennusta.

Hankkeen vastuuhenkilö

Jari Laine

Tiedote

Kontrolloitu interventiotutkimus työterveyslääkärien kannustamisesta tilapäisten työjärjestelyjen käyttöön

Työterveyslaitoksen järjestämässä kontrolloidussa interventiotutkimuksessa selvitettiin, miten työterveyslääkäreitä voidaan kannustaa tilapäisten työjärjestelyjen käyttöön liikuntaelinten kipuihin ja masennusoireisiin liittyvän työkyvyttömyyden varhaisvaiheessa. Tutkimuksessa kartoitettiin myös edistääkö työjärjestelyjen käyttö työhön paluuta. 

Tutkimushankkeen vastuuhenkilönä toimi tutkimusprofessori Eira Viikari-Juntura Työterveyslaitokselta. Tutkimus toteutettiin Työsuojelurahaston tukemana.

Työterveyslääkärien koulutusinterventio viidessä yrityksessä

Työterveyslääkäreiden koulutusinterventio käsitti verkkokurssin, seminaarin ja yksilöhaastatteluja. Tutkimus toteutettiin viidessä yrityksessä. 

Tutkimus osoitti, että vakiintuneeseen työhön paluuseen kuluneessa ajassa, sairauspoissaoloissa ja kivuissa, niistä aiheutuneessa haitassa tai masennusoireissa ei ollut eroja interventio- ja kontrolliryhmän välillä. Sen sijaan kivusta aiheutunut haitta oli vähäisempää niillä, joille oli tehty työn muutoksia, verrattuna niihin, joille muutoksia ei ollut tehty.  

Uutta tietoa tilapäisten työjärjestelyjen hyödyistä ja haitoista

Hankkeen avulla saatiin uutta tietoa suomalaisten työterveyslääkäreiden käsityksistä tilapäisten työjärjestelyjen hyödyistä ja haitoista sekä niiden toteuttamista edistävistä ja estävistä tekijöistä. 

Tilapäisten työjärjestelyjen käyttöön vaikuttavat edistävästi tai estävästi lääkäreiden kyvykkyys, oma motivaatio, sekä työjärjestelyjen käyttöä edistävät tai estävät fyysisen ja sosiaalisen ympäristön tarjoamat mahdollisuudet. Koulutusinterventioon osallistuneet lääkärit kuvasivat intervention aikana ja sen jälkeen pieniä käyttäytymisen muutoksia tai aikomuksia muuttaa käyttäytymistä työjärjestelyjen käytössä. 

Tutkimuksessa haastatellut työterveyslääkärit pitävät työjärjestelyin tuettavaa varhaista työhön paluuta osana hyvää hoitoa, erityisesti tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa ja lievissä masennusoireissa.

Työterveyslääkärit kokivat myös varhaisen työhön paluun tukemisen työjärjestelyillä ja niihin liittyvät keskustelut työpaikalla ammatillisesti mielekkäänä tehtävänä – selvästi tyydyttävämpänä kuin toistuvien sairauspoissaolojen määräämisen.

Tutkimusaineistoa on jo hyödynnetty ja voidaan edelleen hyödyntää työterveyslääkäreiden koulutuksessa ja laajemmin työterveyshuollon ja työpaikan välisessä yhteistyössä.

Toimittaja
Joanna Sinclair

Aineisto

Viikari-Juntura E, Haukka E, Horppu R, Takala EP, Shiri R, Solovieva S, Lallukka T, Pehkonen I, Halonen K, MacEachen E, Martimo KP:   46 s. Juvenes Print Tampere 2017. ISBN 978.952.261.789-7 ISBN 987-952-261-788-0 (pdf) Avaa

Julkaisuja: Horppu R, Martimo KP, Viikari-Juntura E, Lallukka T, MacEachen E. Occupational Physicians’ Reasoning about Recommending Early Return to Work with Work Modifications. PLoS One. 2016 Jul 1;11(7):e0158588.

Haukka E, Martimo KP, Kivekäs T, Horppu R, Lallukka T, Solovieva S, Shiri R, Pehkonen I, Takala EP, MacEachen E, Viikari-Juntura E. Efficacy of temporary work modifications on disability related to musculoskeletal pain or depressive symptoms-study protocol for a controlled trial. BMJ Open. 2015 May 18;5(5):e008300. doi: 10.1136/bmjopen-2015-008300.

Horppu R, Martimo KP, MacEachen E, Lallukka T, Viikari-Juntura E. Application of the Theoretical Domains Framework and the Behaviour Change Wheel to Understand Physicians’ Behaviors and Behavior Change in Using Temporary Work Modifications for Return to Work: A Qualitative Study. J Occup Rehabil. 2017 Apr 8. doi: 10.1007/s10926-017-9706-1.