Toimenpiteet altistumisen vähentämiseksi linja-asentajan työssä

Tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena on kehittää edelleen Suur-Savon Sähkötyö Oy:ssä jo toteutettuja sähkölaitosasentajien kreosoottialtistumisen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä, joita ovat tähän mennessä olleet mm. henkilönsuojaimien käytön edistäminen, työtapojen kehittäminen, tehokas koulutus ja yhtiössä käyttöön otettu kreosoottialtistumisen biomonitoroinnin toimenpideraja.
Hankkeen tuotteena saadaan sähkölinjoja rakentavien yritysten työsuojelu- ja linjaorganisaatioille kohdistettu aikaisempaa tarkempi ohjeistus altistumisen torjuntatoimenpiteistä linjatyömailla.

Tutkimuksen aluksi kartoitetaan kaikki altistumisen vähentämiseksi tähän mennessä toteutetut toimenpiteet, minkä jälkeen selvitetään mm. maastossa tehtävien mittausten avulla mitä lisätoimenpiteitä on toteutettava. Mittauksien avulla selvitetään PAH -yhdisteiden pitoisuutta mm. iholla, työvälineiden ja ajoneuvojen pinnoilla sekä suojavaatetuksessa. Tarvittaessa määrityksiä tehdään myös hengitysilmasta. Uusien toimenpiteiden vaikutusta seurataan biomonitoroinnin avulla määrittämällä 1-hydroksipyreenin pitoisuuksia virtsanäytteistä.
Työsuojelutoimenpiteiden vaikutusten arvioimiseen käytetään mallia ja menetelmiä, jotka kehitettiin Työsuojelurahaston rahoittamassa tutkimuksessa: Ihon kautta tapahtuva PAH -altistuminen koksaamotyössä ja sen mittaaminen, projekti 99110.

Hankkeen kenttätyö tehdään kesän 2010 aikana ja ohjeet altistumisen seurannasta ja vähentämisestä sekä hankkeen loppuraportti ovat valmiina 31.12.2010.

Hankkeen vastuuhenkilö

Kari Hujala

Tiedote

Kreosoottikyllästeen käsittelylle tarkennetut ohjeet

Suur-Savon Sähkötyö Oy:n ja Työterveyslaitoksen Oulun
aluetoimipisteen yhteisen projektin tavoitteena oli tarkentaa
aikaisempaa ohjetta altistumisen torjuntatoimenpiteistä
linjatyömaalla. Ohjeet on suunnattu työsuojeluhenkilöstölle ja
linja-asentajille. Työsuojelurahasto osallistui kehitystyön
rahoitukseen.

 

Kreosoottikyllästettyjen pylväiden käyttö lisääntyi suomalaisilla
linjatyömailla, kun CCA-kyllästeen käyttö loppui Euroopan Unionin
alueella vuonna 2006. Kreosoottikylläste on vanhin teollisesti
valmistettu puunsuoja-aine.

 

Kreosoottikylläste koostuu useista sadoista yhdisteistä, joista
haitallisimpia ovat syöpää aiheuttavat PAH-yhdisteet.
Kreosoottiöljyt aiheuttavat myös ihon ja silmien ärsytystä,
punotusta ja voimistavat UV-valon vaikutusta ihoon.

 

Biomonitoroinnilla mitattuna PAH-altistumista pystytään torjumaan
riittävästi tavanomaisena työpäivänä. Yksittäisissä tapauksissa
toimenpideraja ylittyy selvästi. Tämä viittaa siihen, että
tarvitaan lisää henkilökohtaista opastusta sekä työtavoista että
suojainten käytöstä.

 

Suojaa tarvitsevat iho, silmät ja hengitystiet

 

Työhygieenisten mittausten perusteella pääosa altistumisesta tulee
ihon kautta, joten ihonsuojausta kannattaa edelleen kehittää.
Kädet, käsivarret ja pään alue altistuvat helpoimmin kyllästeelle,
mutta koko kehon suojaukseen on syytä kiinnittää huomiota.

 

Aikaisemman tutkimuksen perusteella kreosoottipylväiden poraus ja
sahaus altistavat työntekijän kyllästetylle puupölylle. Pöly leviää
elimistöön hengityksen mukana, suun kautta ja iholle esimerkiksi
suojahaalarin kaula-aukon kautta.

 

Lappukeräimillä tehtyjen mittausten perusteella pylväissä
työskentelevän henkilön paljaat käsivarret altistuvat kyllästeelle
selvästi enemmän kuin käsineiden suojaamat kädet. Palautteen
perusteella kehon suojausta on syytä kehittää niin, että kevyen
kemikaalisuojahaalarin käytöstä voitaisiin luopua ainakin kuumina
päivinä.

 

Suojahihojen ja –säärystimien käyttöä kannattaa kehittää, koska
sääret ja käsivarret ovat eniten kosketuksissa pylväisiin.
Tarrakiinnityksellä voisi työhaalarin tahrautuville alueille
kiinnittää suojainmateriaalista valmistetut kaistaleet. Mittausten
perusteella kangashaalareiden pesua voidaan tehostaa. Pesulan
kanssa voitaisiin kehittää menetelmä erityisen tahrautuvien
alueiden puhdistamiseen. Tällaisia ovat varsinkin säärten ja
käsivarsien alueet.

 

Hygienialla merkittävä rooli altistumisen
vähentämisessä

 

Kyllästetyn pylvään pinta on merkittävämpi altistumisen lähde kuin
työvälineiden pinnat. Pintojen puhtaudesta ja hyvästä hygieniasta
pitää huolehtia esimerkiksi ruokailtaessa ja suojajalkineita
käsiteltäessä. Mittausten perusteella traktorikaivurilla
työskennellyt konemies altistui laitosasentajia vähemmän
PAH-yhdisteille.

 

Sulkavan linjatyömaalla tehtyjen biomonitorointimittausten
perusteella PAH-altistuminen on keskimäärin saatu hyvillä
työsuojelutoimenpiteillä saavutettavalle tasolle.

 

Tärkeimpiä jatkotoimenpiteitä ovat hygieniaan, työtapoihin ja
suojaimiin liittyvän henkilökohtaisen opastuksen tehostaminen.
Erityisesti käsien pesua on tehostettava käyttämällä käsipyyhkeitä
maastossa. Työntekijän ei pidä syödä, juoda tai tupakoida alueella,
jolla on mahdollisuus altistua syöpäsairauden vaaraa aiheuttavalle
tekijälle.

 

Riittävä nesteensaanti on varmistettava erityisesti kuumina
kesäpäivinä. Kemikaalisuoja-asun kehittämistä on jatkettava niin,
että kemikaalisuojapuvun käytöstä voidaan luopua. Työasujen ja
kenkien pesu- ja puhdistusmenetelmiä tulee kehittää edelleen.
Erityisesti työvälineiden ja työmaa-autojen pintojen puhtaudesta on
huolehdittava.

 

Uudet ohjeet täydentävät aiemmin esiteltyjä

 

Kreosoottityöskentelyn kehittämiseksi etsittiin korvaavia
tuotteita, käytettiin mahdollisimman paljon kierrätyspylväitä ja
hankittiin myös testierä kaksoiskyllästettyjä pylväitä.
Kyllästämiseen ja pylväiden varastoimiseen kiinnitettiin huomiota.

 

Kyllästämön kanssa sovittiin pylväiden kuivatuksesta ja
varastoinnista ennen niiden toimitusta työmaalle. Suojautumiseen
valittiin sopivimmat välineet, käsienpesuainetta ja
silmänhuuhtelupulloja hankittiin ajoneuvoihin. Työkalujen ja
ajoneuvojen pesua ohjeistettiin, asentajia koulutettiin ja
työmenetelmiä kehitettiin.

 

Sähkö- ja kaukolämpöalaa edustava etujärjestö Energiateollisuus ry
käynnisti linja-asentajien altistumista ja suojatoimenpiteiden
tarvetta selvittävän hankkeen kesällä 2007. Työsuojelurahaston
rahoittaman hankkeen (107228) loppuraportti “Kreosootin
terveysvaikutusten ehkäiseminen linjatyömailla” löytyy myös
Energiateollisuus ry:n kotisivuilta.

Raportissa on esitetty suositukset kreosoottialtistumisen
vähentämiseen tähtäävistä tärkeimmistä toimenpiteistä
työnantajalle, työterveyshuollolle ja työntekijöille.

Suur-Savon Sähkötyö Oy on tehnyt paljon työtä linja-asentajien
kreosoottialtistumisen ehkäisemiseksi. Yritys on alallaan
edelläkävijä maassamme ja on muun muassa soveltanut ensimmäisenä
yrityksenä biomonitoroinnin toimenpiderajaa linja-asentajien
PAH-altistumisen torjuntaan.

Suur-Savon Sähkötyö Oy:ssä toimii myös laitosasentajista ja
työsuojeluhenkilöstöstä koottu kreosoottityöryhmä, joka seuraa
altistumistilannetta työmailla ja suunnittelee toimenpiteitä
kreosoottialtistumisen vähentämiseksi. Vaikka työtä altistumisen
ehkäisemiseksi on tehty paljon, ylittyvät linjatyömailla
työskentelevien laitosasentajien biomonitorointiarvot yhä.

Lisätoimenpiteiden suunnitteluun ja toimenpiteiden vaikutusten
arviointia varten päätettiin toteuttaa nyt päättynyt hanke.
Edellisen hankkeen, ”Kreosoottien terveysvaikutusten ehkäiseminen
linjatyömaalla” (107228), suositukset ovat edelleen
ajankohtaisia. 

Toimittaja
Camilla Reinboth

Aineisto

Mäkelä Mauri, Kähkönen Heli, Rajala Jari. 2010. Toimenpiteet altistumisen vähentämiseksi linjaasentajan työssä. Loppuraportti kehittämishankkeesta. Avaa

Mäkelä Mauri, Rajala Jari, Niemelä Tuija, Tuomi Tapani. Kreosootin terveysvaikutusten ehkäiseminen linjatyömailla. Loppuraportti kehittämishankkeesta. 16.9.2008. http://www.energia.fi/fi/julkaisut Avaa