Toimijuutta edistävään työssä oppimiseen (ALW-21) – Prosessit, kriittiset edellytykset ja tulokset (TULOS-ohjelma)

Tiivistelmä

Ammatillista toimijuutta edistävä työssä oppiminen lisää samanaikaisesti sekä työyhteisöjen tuottavuutta ja innovatiivisuutta että työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia. Tämän Toimijuutta edistävään työssä oppimiseen: Prosessit, kriittiset edellytykset ja tulokset -tutkimushankkeen tavoitteena on tunnistaa ja analysoida, mitkä ovat toimijuutta edistävän työssä oppimisen avainprosesseja, kriittisiä edellytyksiä ja tuloksia. Tältä pohjalta kehitetään helppokäyttöinen arviointimenetelmä, joka antaa työntekijöille ja työyhteisöille sekä johdolle ja organisaatioille tietoa toimijuutta edistävän työssä oppimisen tilasta ja edellytyksistä sekä mahdollisista esteistä ja tuloksista.

Hankkeessa käytetään aiemmassa Ammatillisen toimijuuden ja työssä oppimisen vahvistaminen muuttuvassa työssä -hankkeessa (TSR hanke nro 11215) luodun kyselylomakkeen jatkokehitettyä versiota. Kyselylomakkeella kerätään tietoa IT-alan kasvuyrityksistä ja teollisuudesta. Lisäksi menetelmän validoinnissa hyödynnetään toimijuutta edistävän työelämäintervention pitkäkestoisesta seurannasta saatavaa kvalitatiivista aineistoa. Tietoa hyödynnetään rakennettaessa mallia toimijuutta edistävän työssä oppimisen ja työpaikan sosiokulttuuristen edellytysten (työkulttuurit, valtasuhteet, sosiaalinen vuorovaikutus, fyysiset ja materiaaliset työolot) sekä henkilöiden ammatillisten identiteettien ja kompetenssien välisistä suhteista.

Hankkeen tulokset ovat käytettävissä vuoden 2016 loppuun mennessä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Anneli Eteläpelto

Tiedote

Tutkimus tuo kättä pidempää ammatillisen toimijuuden edistämiseen

Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet työelämän tarpeisiin käytännönläheisen mittarin, jolla voidaan arvioida ammatillista toimijuutta. Lisäksi hankkeessa arvioitiin johtajille suunnatun valmennusmallin vaikuttavuutta heidän arkityöhönsä.

Työelämän tehokkuusvaatimukset haastavat organisaatiot työntekijöineen jatkuvaan uudistumiseen.

– Ammatillinen toimijuus on keskeinen tekijä organisaatioiden kehittämisessä, sillä se lisää yhteisöjen tuottavuutta ja yksilön vaikutusmahdollisuuksia, sanoo aikuiskasvatuksen professori Anneli Eteläpelto Jyväskylän yliopistosta.

Ammatillinen toimijuus tarkoittaa sitä, että työntekijä vaikuttaa aktiivisesti omaan työhönsä ja hänellä on todellisia vaikutusmahdollisuuksia työyhteisönsä toimintaan.

Toimijuutta mitattava myös määrällisesti

Suomalaiset organisaatiot ovat kaivanneet käytännön keinoja, joiden avulla toimijuutta tukevaa johtamista voidaan tehdä kustannustehokkaasti sekä osana arjen johtamistyötä.

– Työelämästä on noussut tarve ammatillisen toimijuuden kvantitatiiviseen mittaamiseen. Samoin on ollut tarvetta toimijuuden kehittämishankkeiden pitkäkestoisen vaikuttavuuden arviointiin, Eteläpelto sanoo.

Tuore kaksiosainen tutkimus vastaa työelämän tarpeeseen: tutkimuskokonaisuuden välituloksena on kehitetty ammatillisen toimijuuden mittari ja arvioitu johdon valmennusohjelman pitkäkestoista vaikuttavuutta.

Päättynyt kaksivuotinen hanke on jatkoa vuonna 2012 alkaneelle tutkimukselle; molempia hankkeita on rahoittanut Työsuojelurahasto. Tutkimuksen ovat tehneet tutkijat Anneli Eteläpelto, Päivi Hökkä, Susanna Paloniemi ja Katja Vähäsantanen.

Helppokäyttöinen mittari kertoo nykytilanteesta

Kehitetty mittari on helppokäyttöinen arviointimenetelmä ammatillisen toimijuuden mittaamiseksi erilaissa töissä ja työyhteisöissä.

– Mittari tarjoaa työntekijöille, työyhteisöille, kehittäjille ja johdolle tietoa toimijuuden senhetkisestä tilasta työyhteisöissä, kertoo yliopistotutkija Katja Vähäsantanen.

Tutkimuksen tulokset osoittavat ammatillisen toimijuuden rakentuvan kolmesta ulottuvuudesta: vaikuttamisesta työssä, työkäytäntöjen kehittämisestä sekä ammatillisen identiteetin neuvottelusta.

Mittarin kehitystyö pohjaa laajaan aineistoon, jota kerättiin koulutuksen, terveydenhuollon, pelastustoimen ja informaatioteknologian aloilta.

Johto saa voimaa valmennuksilla

Toisena osana tutkimusta hankkeessa arvioitiin aiemmin kehitetyn johdon valmennusohjelman pitkäkestoista vaikuttavuutta.

Valmennuksen tavoitteena on tarjota johtajille välineitä työyhteisön ja työntekijöiden voimaannuttamiseen, ammatilliseen uudistumiseen ja työhyvinvoinnin edistämiseen.

Työskentelytavat perustuvat yhteistoiminnallisiin ja luoviin menetelmiin.

– Tutkimuksen tulokset osoittivat, että valmennus vahvisti johtajien toimijuutta työssä. Vahvistunut toimijuus ilmeni ymmärryksen lisääntymisenä, uudenlaisina tapoina tehdä työtä  sekä vuorovaikutusosaamisen vahvistumisena, Vähäsantanen kertoo.

Toimittaja
Camilla Lehtinen

Aineisto

Vähäsantanen, K. Paloniemi, S., Hökkä, P. & Eteläpelto. A. 2017.. Jyväskylän yliopistopaino, University of Jyväskylä. Avaa

Vähäsantanen, K., Paloniemi, S., Hökkä, P., & Eteläpelto, A. 2017. Agentic perspective on fostering work-related learning. Studies in Continuing Education. http://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/0158037X.2017.1310097

Vähäsantanen, K., Hökkä, P., Paloniemi, S., Herranen, S. & Eteläpelto, A. 2016. Professional learning and agency in an identity coaching programme. Professional Development in Education, http://dx.doi.org/10.1080/19415257.2016.1231131

Vähäsantanen, K., Paloniemi, S., Hökkä, P. & Eteläpelto, A. 2018 (hyväksytty). An agency-promoting learning arena for developing shared work practices. Teoksessa M. Goller & S. Paloniemi (toim.) Agency at work: An agentic perspective on professional learning and development. Dordrecht: Springer.

Hökkä, P., Vähäsantanen, K., & Mahlakaarto, S. 2017. Teacher educators’ collective professional agency and identity – transforming marginality to strength. Teaching and Teacher Education 63, 36–46.

Collin, K., Paloniemi, S. & Vähäsantanen, K. 2015. Multiple forms of professional agency for (non)crafting of work practices in hospital organisation. Nordic Journal of Working Life Studies 5 (3), 63–83.

Vähäsantanen, K. & Eteläpelto, A. 2015. Professional agency, identity, and emotions while leaving one’s work organization. Professions and Professionalism 5 (3), 1–16.