Toiminnalliset menetelmät esimiesten itsetuntemuksen ja yhteisötaitojen kehittämisen välineenä.
Kehittämisavustus
Hanketiedot
Hankenumero
114411
Hakija
Espoon kaupunki
Toteuttaja
Espoon kaupunki
Lisätietoja
Hanna Saaristo
hanna.saaristo@espoo.fi
Toteutusaika
30.9.2014 - 30.9.2015
Työsuojelurahaston päätös
30.9.2014
7 500 euroa
Kokonaiskustannukset
17 625 euroa
Tulokset valmistuneet
30.9.2015
Tiivistelmä
TAVOITTEET
Hanke perustuu oletukselle, että J.L.Morenon kehittämistä psyko- ja sosiodraaman menetelmistä, eli ns. toiminnallisista menetelmistä, voi olla hyötyä organisaation sisäisissä esimiesvalmennuksissa. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa esimiesten henkilöstöjohtamisen kykyä ja työhyvinvointia.
MENETELMÄT
Toiminnallisia menetelmiä sovelletaan terveydenhuollossa ja sosiaalialalla. Metodologiaa on myös sovellettu laajemmin organisaation kehittämisessä. Espoon hankkeessa menetelmiä on tarkoitus soveltaa 9 hengen pilottiryhmässä, joka kokoontuu 15 kertaa.
Kukin sessio noudattaa klassisen psykodraaman vaiheita:
1.Aiheeseen virittäytyminen
2.Toiminta – Konkreettisten tapausten toiminnallinen käsittely.
3.Reflektointi – Osallistujat kertovat toiminnan aikana syntyneitä henkilökohtaisia kokemuksia.
4. Pohdinta – Jäsennetään toiminnassa syntyneitä kokemuksia.
AIKATAULU JA RESURSSIT
Hanke alkaa 30.9.2014 ja päättyy 30.9.2015. Ulkoinen resurssi ja varsinainen toteuttaja on Novetos Oy, valmentajana FM Eeva Pitkänen.
RAPORTOINTI
Ryhmän jäsenet arvioivat hyötytavoitteiden toteutumista omalla kohdallaan. Valmentajat kirjaavat menetelmien toimivuuden havaintojaan. Hankkeessa raportoidaan tavoitteiden toteutumisesta ja edistymisestä kaupungin henkilöstöjohtajalle sekä HR-ohjausryhmälle. Henkilöstöjohtaja päättää loppuraportin ehdottaman toimintamallin viemisestä käytäntöön. Loppuraportti laaditaan syyskuussa 2015 ja tulokset ovat käytettävissä lokakuussa 2015.
Hankkeen vastuuhenkilö
Hanna Saaristo
Tiedote
Psyko- ja sosiodraamasta tukea esimiesten työhyvinvointiin ja johtamistaitoihin
30.9.2015Psyko- ja sosiodraaman toiminnalliset menetelmät näyttävät
tukevan esimiesten työhyvinvointia ja heidän
henkilöstöjohtamistaitojensa kehittämistä.
Jacob L. Morenon psyko- ja sosiodraamaan
perustuvia toiminnallisia menetelmiä kokeili yhdeksän Espoon
kaupungin esimiestä kolmelta toimialalta. Kehittämishankkeen
ulkopuolisena asiantuntijana toimi Novetos Oy, valmentajana coach
ja psykodraamaohjaaja
Eeva Pitkänen.
Työsuojelurahasto tuki hanketta kehittämisavustuksella.
Itsetuntemusta, yhteistyötaitoja, empatiaa
Lähtökohtana oli kerätä kokemusta siitä, miten psyko- ja
sosiodraaman toiminnalliset menetelmät toimivat esimiestyön
kehittämisessä ja tukemisessa.
Tavoitteena oli kehittää esimiesten omaa työhyvinvointia ja
henkilöstöjohtamisen taitoja.
Toiminnalliset menetelmät vahvistavat muun muassa itsetuntemusta
ja yhteistyötaitoja sekä empatiaa, joiden ajateltiin vaikuttavan
esimiehen työhyvinvointiin sekä johtamistaitoihin.
Tarkoituksena oli myös saada tietoa organisaation
johtamisvalmennusten kehittämiseksi, jotta organisaation sisäinen
valmennusohjelma tukisi entistä paremmin esimiesten
kehittymistä.
Lähtökohtana oli myös selvittää, miten esimiehet kokisivat
toiminnallisten menetelmien vaikuttavuuden verrattuna muihin
valmennusmenetelmiin.
Vuoden aikana 15 tapaamista
Ryhmä kokoontui vuoden aikana 15 kertaa. Ohjaajia oli kaksi:
ulkopuolisen psykodraamaohjaajan lisäksi Espoon kaupungin
henkilöstön kehittämispäällikkö
Hanna Saaristo. Hänellä on psykodraaman perusteet
suoritettuina, mikä oikeuttaa menetelmien soveltamisen omassa
työssä.
Tapaamisissa hyödynnettiin klassisen psykodraaman rakennetta:
jokainen sessio alkoi virittäytymisestä, jota seurasivat
toiminnallinen työskentely ja draamat. Sessio päättyi
jakamiseen.
Toiminnallisuus tarkoittaa luovaa, draaman keinoin etenevää,
konkreettisia tilanteita tutkivaa yhteistä työskentelyä. Hankkeessa
hyödynnettiin sekä psyko- että sosiodraaman keinoja.
Psykodraamoissa pidättäydyttiin työelämän teemoissa.
Psykodraamatyöskentelyssä käsiteltiin yksittäisen esimiehen
konkreettista johtamisen tilannetta. Sosiodraamoissa työskenneltiin
ryhmissä eri näkökulmien edustajina.
Tekniikkoja, joilla pyrittiin työskentelyssä vahvistamaan
itsetuntemusta ja yhteistyökykyä, olivat muun muassa
roolinvaihdokset sekä peilaus, kaksoisminä, roolikoulutus ja
sosiaalinen atomi.
Lisäksi vertaistuki jakamisen yhteydessä oli voimakas ja hyvä
väline.
Toimivaa kyselyiden mukaan
Hanketta raportoitiin ja seurattiin tarkasti. Osallistujat
vastasivat kahteen kyselyyn työskentelyn vaikuttavuudesta.
Menetelmän koettiin tukevan omaa työhyvinvointia muun muassa siksi,
että siihen liittyi huumoria, vertaistukea ja kokemuksellista
jakamista.
Menetelmä koettiin vapauttavana, kun asioita voi käsitellä ilman
suodatusta. Tämä tarkoittanee sitä, että asioita tulkitaan
konkreettisesti mutta kuitenkin fiktiivisesti, mikä mahdollistaa
asioiden ilmaisemisen hyvin suoraan ilman pelkoa, että todelliset
henkilöt loukkaantuvat.
Henkilöstöjohtamisen taitojen kehittyminen näyttää vastausten
perusteella kytkeytyvän esimiehen omaan hyvinvointiin. Lisäksi
mainittiin, että ajatusmaailma kehittyi etenkin siinä, miten voi
toimia ongelmatilanteissa.
Yhden esimiehen mukaan menetelmistä hyötyisivät nuoret esimiehet
uusia asioita pohtiessaan ja vanhemmat rutiinejaan rikkoessaan.
Hankkeen loppuraportissa ehdotetaan, että Espoon kaupungin
kannattaisi perustaa vuonna 2016 yksi uusi ryhmä, jotta pilotin
kokemukset saataisiin nopeasti hyötykäyttöön. Vuodesta 2017 ryhmiä
voisi olla jopa kaksi vuosittain.
Toimittaja
Leena Huovila
Aineisto
Loppuraportti
Toiminnalliset menetelmät esimiesten itsetuntemuksen ja yhteisötaitojen kehittämisen välineenä Avaa