Toimisto- ja etätyö dynaamisemmaksi istuen ja seisten (SitFit)

Tiivistelmä

Istuen työtä tekevien määrä kasvaa maailmanlaajuisesti. Liiallisen istumisen aiheuttamat terveyshaitat ovat tutkimusnäytön perusteella selvät. Tämän hankkeen tavoitteena on selvittää fysiologisten ja kognitiivisten mittausten avulla, minkä tyyppinen istumisen tauottaminen minimoi tehokkaimmin istumatyön haitallisia vaikutuksia. Tutkimus toteutetaan ensin laboratoriossa, jossa selvitetään optimaalisin istumisen tauotusmalli. Mallin soveltuvuus käytännön työelämään selvitetään kenttätutkimuksessa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Satu Mänttäri

Tiedote

SitFit – Kävelytauoilla aktiivisuutta ja terveyttä istumatyöhön

Tiivistelmä

Istuen työtä tekevien määrä kasvaa maailmanlaajuisesti. Liiallisen istumisen aiheuttamat terveyshaitat ovat tutkimusnäytön perusteella selvät. Tässä hankkeessa selvitettiin kattavien fysiologisten ja kognitiivisten mittausten avulla, minkä tyyppinen istumisen tauottaminen minimoi tehokkaimmin istumatyön haitallisia vaikutuksia. Tulosten perusteella pitkäkestoista istumista suositellaan tauottamaan puolen tunnin välein kahden minuutin ajan rauhallisesti kävellen (ns. toimistokävely). Mikäli kävelytauotus ei ole mahdollista, kaikki aktiivisuus, joka keskeyttää pitkäkestoisen paikallaanolon on suositeltavaa.

Lähtökohdat

Suomalainen viettää elämästään reilut kolmekymmentä vuotta töissä. Tietotyötä tekevien määrä on suuri, ja työtä tehdään pääsääntöisesti istuen. Liiallisen istumisen aiheuttamat terveyshaitat ovat tutkimusnäytön perusteella selvät. Tässä hankkeessa tuotettiin ensimmäistä kertaa mitattua tietoa istumatyön tauottamisen fysiologisista ja kognitiivisista vaikutuksista. Hankkeen tavoitteena oli selvittää minkä tyyppinen istumisen tauottaminen minimoi tehokkaimmin istumatyön haitallisia vaikutuksia.

Aineisto

Istumisen tauotusmenetelmien vaikutusta selvitettiin vakioiduissa laboratorio-olosuhteissa. Kahden tunnin yhtäjaksoista istumista verrattiin tauotusmenetelmiin, joita olivat 30min istumista ja 30min seisomista, 25min istumista ja 5min seisomista, 28min istumista ja 2min kävelyä ja 30min istumista ja 5 kyykkyä. Parhaan tauotusmenetelmän soveltuvuus käytännön työelämään selvitettiin aidossa toimistotyössä. Laboratoriotutkimukseen osallistui 15 ja työpaikalla toteutettuun tutkimukseen 19 henkilöä.

Menetelmät

Erilaisten tauotusmenetelmien vaikutusta tarkasteltiin useiden fysiologisten, kognitiivisten ja subjektiivista tuntemusta sekä työn tehokkuutta mittaavien muuttujien pohjalta. Tulosmuuttujista muodostettiin painotettu summamuuttuja kuvaamaan tauotusmenetelmän kokonaisvaltaista tehokkuutta. Muodostetun summamuuttujan perusteella valittiin tehokkain tauotusmenetelmä, joka vietiin intervention muodossa toimistotyöympäristöön. Viiden viikon intervention vaikutuksia mitattiin useilla muuttujilla.

Tulokset ja johtopäätökset

Mitatuista 24 muuttujista muodostetun painotetun summamuuttujan ja monimuuttuja-analyysin perusteella parhaiten toimiva tauotustapa oli kahden minuutin kevyt toimistokävely puolen tunnin välein. Tulosten perusteella kaikki tauotustavat olivat yhtäjaksoista istumista parempia. Toimistotyössä toteutettu kävelyinterventio lisäsi työpäivän aikaista aktiivisuutta merkittävästi. Istumatyötä tauottava interventio osoittautui hyödylliseksi myös päiväaikaisen kognitiivisen suoriutumisen kannalta.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tässä hankkeessa tuotettiin ensimmäistä kertaa mitattua tietoa istumatyön tauottamisen fysiologisista ja kognitiivisista vaikutuksista. Kampanjat ja aloitteet työikäisten aktiivisuuden lisäämiseen on suunnattu lähes yksinomaan vapaa-aikaan. Työympäristössä aktiivisuuden ja liikunnan lisäämisen sijaan voitaisiin kuitenkin puhua istumatyön riskien vähentämisestä pitkäkestoista paikallaanoloa rajoittamalla. Tutkimukseen perustuvat suositukset on helposti toteutettavia ja ilmaisia.

Aineisto

Satu Mänttäri, Jutta Karkulehto, Pihla Säynäjäkangas, Ari-Pekka Rauttola, Teemu Paajanen, Kristian Lukander, Juha Oksa. SitFit – Kävelytauoilla aktiivisuutta ja terveyttä istumatyöhön. Loppuraportti. Työterveyslaitos. 2024.
ISBN 978-952-391-163-5 (PDF) Avaa

Julkaisuluettelo Avaa