Toinen kansallinen yritysuhritutkimus – Företagen som brottsoffer: den andra nationella undersökningen

Hanketiedot

Hankenumero
117133

Hakija
Helsingin yliopisto Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti

Toteuttaja
Helsingin yliopisto Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti

Lisätietoja
Janne Kivivuori
janne.kivivuori@helsinki.fi

Toteutusaika
1.10.2017 - 15.2.2019

Työsuojelurahaston päätös
7.6.2017
150 000 euroa

Kokonaiskustannukset
273 139 euroa

Tulokset valmistuneet
7.5.2020

Tiivistelmä

Toinen kansallinen yritysuhritutkimus (YUT-2) Hankkeen päätavoite on kuvata kaupan sekä majoitus- ja ravitsemisalan toimipisteisiin ja työntekijöihin kohdistuvien rikosten määrää ja piirteitä sekä rikollisuuden aiheuttamia kustannuksia ja muita haittoja. Lisäksi tavoitteena on selittää turvallisuusvajeiden esiintymistä. Potentiaalisina selittävinä tekijöinä tutkitaan muun muassa aluetekijöitä, välittömän ympäristön tekijöitä ja toimipaikan rikosriskien hallintaan liittyviä tekijöitä. Tutkimus on kansallisesti kattava. Menetelmällisesti hanke edustaa kriminologista uhritutkimusta. Empiirisenä aineistona on kaupan sekä majoitus- ja ravitsemisalan toimipisteille suunnattu kysely. Yritysuhritutkimuksia tarvitaan, koska yritysten toimipisteisiin ja niiden työntekijöihin kohdistuva rikollisuus on suurelta osin piilorikollisuutta. Sen määrää ja kehitystä ei voida tutkia vain poliisin tai työsuojelun rekistereistä, koska ilmoitettujen tapausten osuus kaikista tapauksista vaihtelee alueellisesti, toimialoittain ja ajassa. Myös rikosriskien vaihtelua selittävä tutkimus edellyttää kriminologista kokonaisrikollisuustutkimusta. Tulosten avulla rakennetaan yritys- ja työturvallisuuden tilannekuvaa. Tietoja rikosriskin vaihteluun liittyvistä seikoista voidaan käyttää työ- ja yritysturvallisuuden kehittämisessä. Tutkimuksen raportti ilmestyy 2019 tammikuussa. Hankkeen vastuuhenkilö Janne Kivivuori

Hankkeen vastuuhenkilö

Janne Kivivuori

Tiedote

Vähittäiskaupan ja majoitus-ja ravintola-alaan kohdistuu monenlaisia rikoksia ja rikoshaittoja

7.5.2020

Tiivistelmä

Tutkimuksessa tarkasteltiin yritysten toimipisteisiin ja niiden työntekijöihin kohdistuvia rikoksia, niiden määrää, piirteitä, riskitekijöitä sekä rikollisuuden aiheuttamia haittoja. Koska vain pieni ja vaihteleva osa yritysten ja niiden työntekijöiden kokemasta rikollisuudesta tulee viranomaisten tai työturvallisuustoimijoiden tietoon, rikollisuuden seuranta ja tutkimus edellyttää kriminologista kokonaisrikollisuustutkimusta. Tulosten mukaan kaupan alan toimipaikoista 71 prosenttiin ja majoitus-ja ravintola-alan toimipaikoista 65 prosenttiin oli kohdistunut ainakin jokin kysytyistä 18 rikostyypistä viimeisen 12 kuukauden aikana.

Lähtökohdat

Hankkeen lähtökohtana on se, että poliisin ja työturvallisuustoimijoiden tietoon tulee vain osa yrityksiin ja niiden työntekijöihin kohdistuvista rikoksista. Jotta saamme kattavan tilannekuvan yritys- ja työturvallisuudesta, on toteutettava kyselyperustaisia kokonaisrikollisuustutkimuksia. Hankkeen teoriataustana on kriminologinen teoriatraditio, eriton rutiinitoimintojen teoria. Hankkeessa toteutettiin ensimmäistä kertaa edustava kokonaisrikollisuustutkimus majoitus- ja ravitsemusalalla.

Aineisto

Hankkeen toteutti Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Tutkimuksen ohjausryhmässä olivat edustettuina Matkailu- ja Ravintolapalvelut (MaRa), Työturvallisuuskeskus, Kaupan liitto, Työsuojelurahasto, oikeusministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto, Suomen Yrittäjät ja sisäministeriö.

Menetelmät

Hanke perustuu kriminologiseen kokonaisrikollistutkimukseen, eli tässä tapauksessa yritysuhritutkimukseen menetelmiin. Koska viranomaisten tietoon tulee vain osa tapahtuvista rikoksista, tilannekuvan saamiseksi ja kehityksen tuntemiseksi on toteutettava kyselyperustaisia tutkimuksia. Myös riskitekijöiden tutkimus ja siihen nojaava rikoksentorjunta edellyttävät kokonaisrikollisuustutkimuksen tuottamaa tietoperustaa.

Tulokset ja johtopäätökset

Kaupan alan ja majoitus- ja ravintola-alan toimipisteiden ja niiden työntekijöiden kokema rikollisuus on yhteydessä paikalliseen yhdyskuntarakenteeseen, rutiinitoimintoihin ja toimipisteen ympäristön epäjärjestyksen tasoon. Rikoksentorjunnassa, joka pyrkii vähentämään yritysten työntekijöihin kohdistuvia riskejä sekä rikoshaittoja, on syytä ottaa huomioon nämä riskitekijät.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimuksen avulla oli mahdollisuus selvittää kaupan alan ja majoitus- ja ravintola-alan yritysten ja työntekijöiden kokemaa rikollisuutta tavalla, joka ei ole riippuvainen tapahtumien tulosta poliisin tai työturvallisuustoimijoiden tietoon. Jatkossa vastaavia tutkimuksia tulisi toteutaa toistuvasti ja muillakin toimialoilla, kuten esimerkiksi sosiaali- ja terveysaloilla. Vain siten voidaan saada kokonaiskuva työurvallisuuden kehityksestä, piirteistä ja riskitekijöistä.

Aineisto

Elsa Saarikkomäki & Martti Lehti & Janne Kivivuori. Vähittäiskauppaan ja majoitus- ja ravintola-alaan kohdistuvat rikokset. Toinen kansallinen yritysuhritutkimus 2018. Loppuraportti. Katsauksia 33/2019. Helsingin yliopisto. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti.

ISSN 2342-7779 (verkkojulkaisu)
ISSN 2343-0206 (painettu)
ISBN 978-951-51-0661-2 (pdf)
ISBN 978-951-51-0662-9 (painettu) Avaa

Toinen kansallinen yritysuhritutkimus: tiivistelmä Avaa