Toivon johtaminen

Tiivistelmä

Lukioikäisten toiveikkuus tulevasta on heikentynyt: hyvinvoinnin haasteet ja epävarmuus haastavat koulutuksen työyhteisöjä kehittämään uusia työtapoja lukioyhteisöjen kestävän hyvinvoinnin turvaamiseksi. Hankkeessa luodaan toivon kulttuuria vahvistava johtamismalli. Kehitämme Helsingin lukioiden toivon kulttuuria ja vahvistamme johtajien ja opettajien valmiuksia tukea opiskelijoiden toivoa. Toteutus perustuu yhteiskehittämiseen rehtorien ja opettajien kanssa sekä koulukohtaisiin kokeiluihin.

Hankkeen vastuuhenkilö

Tarja Aro-Kuuskoski

Tiedote

Toivon pedagogiikan johtamismalli tukee toimintakulttuurin muutosta lukioissa

Tiivistelmä

Hankkeessa kehitettiin Helsingin kaupungin lukiokoulutukseen ja opiskeluhuoltoon tutkimusperustainen toivon pedagogiikan johtamismalli. Yhteiskehittämiseen osallistui rehtoreita, opiskeluhuollon johtoa, sekä henkilöstöä. Tuloksina syntyivät käsitteellinen viitekehys, johtamisen työkalupakki, yhteiskehittämisen toimintamalli sekä Johtajan toivo-verkkovalmennus. Tuloksia voidaan hyödyntää myös muissa koulutusorganisaatioissa ja työyhteisöissä.

Lähtökohdat

Hanke käynnistettiin tukemaan toivon pedagogiikan juurtumista Helsingin kaupungin suomenkielisiin lukioihin. Tavoitteena oli kehittää johtamisen toimintamalli, joka vahvistaa opiskelijoiden hyvinvointia, resilienssiä ja toivoa tukevan toimintakulttuurin rakentamista. Kehittäminen perustui yhteiskehittämiseen sekä tutkimukseen toivosta organisaatioissa ja johtamisessa ja ihmiskäsityksestä.

Kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä olivat Helsingin kaupungin suomenkielisten lukioiden rehtorit, virka-apulaisrehtorit, opiskeluhuollon johto, toivon pedagogiikan avainammattilaisten verkosto sekä lukioiden henkilöstö. Kehittämistyö toteutettiin yhteistyössä lukiokoulutuksen johdon, opiskeluhuollon ja eri lukioiden ammattilaisten kanssa.

Menetelmät

Hanke toteutettiin tutkimusperustaisena yhteiskehittämisprosessina. Keskeisiä menetelmiä olivat rehtoreiden Johtajan toivo -verkkovalmennuksen pilotti, avainammattilaisten kehittämistyö, Toivon tiekartta -työpajat sekä johtamisen työkalujen yhteiskehittäminen. Hankkeessa kehitettiin myös uusi toivon 5T -malli ja toivon pedagogiikan neljän toiminta-alueen viitekehys.

Vaikuttavuus

Hanke vahvisti yhteistä ymmärrystä toivon pedagogiikasta ja sen johtamisesta. Tuloksena syntyi yhteinen johtamisajattelu, joka mahdollistaa yhteisen suunnan ja paikallisen johtamisajattelun kehittämisen. Rehtorit arvioivat hankkeen vahvistaneen omaa johtajuuttaan, vertaisoppimista ja valmiuksia rakentaa opiskelijoiden hyvinvointia tukevaa toimintakulttuuria. Kehitetyt työkalut jäävät pysyvään käyttöön.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Hanke tuotti Suomen ensimmäisen tutkimusperustaisen toivon pedagogiikan johtamismallin. Vaikka toivoa työyhteisöissä on jo tutkittu, sen käytännön johtamiseen on kehitetty vähän toimintamalleja. Hanke yhdisti tutkimuksen, yhteiskehittämisen ja johtamisen käytännöt uudella tavalla. Kehitettyjä malleja voidaan soveltaa myös muissa koulutusorganisaatioissa ja työpaikoilla, joissa halutaan vahvistaa toivoa, yhteisöllisyyttä ja toimintakykyä muutosten keskellä.

Aineisto

Toivon pedagogiikan johtamisen työkalupakki Avaa

Toivon pedagogiikan johtaminen. Yhteiskehittämisestä kohti toimintakulttuurin muutosta Helsingin
kaupungin lukiokoulutuksessa. Loppuraportti. 2026. Avaa