Toksikologiset menetelmät osaksi kosteusvaurioisten rakennusten sisäilmaongelmien tunnistamista ja priorisointia -väitöskirjatyö

Tiivistelmä

Väitöskirjatyön kokonaistavoite on kehittää sisäilman toksisuuden testaamismenetelmä, jonka avulla voitaisiin tunnistaa terveyshaittoja aiheuttava rakennus terveestä rakennuksesta ja joka soveltuisi käytännön työkaluksi kosteusvauriorakennusten korjausten priorisointiin. Väitöskirja on jaettu neljään osatyöhön, joista stipendikausi kattaa väitöskirjan kolmannen osatyön kirjoittamisen ja neljännen osatyön toteuttamisen.
Tutkimuksessa on kerätty pölynäytteitä sekä kosteusvaurioituneista että vaurioitumattomista koulurakennuksista toksikologisia analyysejä varten. Näytteitä on kerätty neljällä eri keräimellä: yhdellä passiivikerääjällä ja kolmella aktiivisella keräysmenetelmällä. Tutkimuksessa käytettävät solu- ja kudosmallit ovat hiiren makrofagisolulinja, ihmisen keuhkoepiteelisolulinja, ihmisen primäärisoluista kasvatettu keuhkokudosviljelmä sekä ihmisen verestä eristetyt punasolut, joita altistetaan annosvasteisesti kerätyille pölynäytteille. Altistuksen jälkeen solulinjojen tai primäärisolujen elävyys määritetään ja kasvatusliuoksesta analysoidaan solujen erittämiä tulehdusvälittäjäaineita. Pölynäytteen biologisen aktiivisuuden mittaamiseen sovelletaan myös soluttomia analyyseja.
Tutkimuksen tulokset julkaistaan niiden valmistuttua kansallisissa ja kansainvälisissä julkaisuissa sekä väitöskirjan yhteenvedon valmistuessa, alustavien suunnitelmien mukaan loppuvuonna 2016.

Hankkeen vastuuhenkilö

Jenni Tirkkonen

Tiedote

Kehitteillä sisäilman laadun testi

Jenni Tirkkonen kehittää väitöskirjassaan sisäilman toksisuuden eli myrkyllisyyden testaamismenetelmää, joka tunnistaisi terveyshaittoja aiheuttavan rakennuksen terveestä rakennuksesta. Menetelmä soveltuisi käytännön työkaluksi, kun kosteusvaurioituneiden rakennusten korjauksia laitetaan tärkeysjärjestykseen. Tirkkonen kirjoitti Itä-Suomen yliopistoon valmistuvaa neljän osatyön väitöskirjaansa Työsuojelurahaston tutkijastipendin tukemana.

Stipendiaikana Tirkkonen kirjoitti väitöskirjan kolmannen osatyön, jonka lähettää alan tiedelehteen. Hän on aloittanut neljännen osatyön kirjoittamisen.

Tutkittavina kahdeksan koulua

Osatyössä kolme Tirkkonen testasi aktiivista pölynäytteiden keräysmenetelmää kahdeksassa suomalaisessa koulussa. Niistä neljä kärsi kosteusvaurioista, neljä toimi vertailukouluina. Lisäksi Tirkkonen kysyi koulujen opettajilta ja oppilailta heidän kokemistaan oireista.

Näytteenkeräys toistettiin kahdessa koulussa puolen vuoden kuluttua, kun Tirkkonen testasi menetelmän toistettavuutta ja selvitti vuodenajasta johtuvia vaihteluita. Hän havaitsi, että testausmenetelmä ei pystynyt erottelemaan kosteusvauriokohteita terveistä rakennuksista.

Kuitenkin pölyn määrään suhteutettu toksisuus oli kosteusvaurioituneissa rakennuksissa korkeampi kuin terveissä rakennuksissa.  

Vuodenaika vaikutti tuloksiin vähän, mutta testin toistettavuus oli kaikkiaan hyvä.

Pölynäytteet syyniin

Neljännessä osatyössä Tirkkonen käytti pölynäytteiden biologisen aktiivisuuden mittaamiseen soluttomia analyysejä, kuten hemolyysitestiä (veren seulontamenetelmä, joka perustuu kohonneeseen plasman hemoglobiiniin) ja oksidatiivista eli happea käyttävää stressiä epäsuorasti mittaavaa menetelmää. Hän vertasi näitä tuloksia pölyn mikrobikomponenttien määrään ja immunotoksikologisiin vasteisiin hiiren solumallissa.

Laskeutuneen pölyn oksidatiivisuus näytti korkealta. Kuitenkaan menetelmä ei erotellut vaurioituneita kouluja vertailukouluista paremmin kuin hiiren solumalli.

Hemolyyttistä aktiivisuutta havaittiin muutamassa vauriokoulun näytteessä.

Väitöskirjan yhteenvedon on tarkoitus valmistua loppuvuonna 2017.

Toimittaja
Hannu Kaskinen