Transformationaalisten johtajien psykologinen pääoma ja personallisuus ja työhyvinvointi
Matkastipendi
Hanketiedot
Hankenumero
190288
Hakija
Tiina Brandt
Toteuttaja
Tiina Brandt
Lisätietoja
Tiina Brandt
tiina.brandt@haaga-helia.fi
Toteutusaika
13.11.2019 - 14.11.2019
Työsuojelurahaston päätös
5.6.2019
1 250 euroa
Kokonaiskustannukset
1 830 euroa
Tulokset valmistuneet
19.12.2019
Tiivistelmä
Ensimmäinen paperi: transformationaalinen johtajuus ja psykologinen pääoma käsittelee tutkimusta 205 suomalaisen esimiehen johtamistyylin ja psykologisen pääoman yhteyttä. Tutkimus toteutetaan kvantitatiivisena tutkimuksena. Tulosten perusteella johtamistyyli ja psykologinen pääoma ovat yhteydessä ja tietyt ulottuvuudet psykologisesta pääomasta ovat erittäin merkittäviä transformationaalisessa johtajuudessa. Tuloksia voidaan hyödyntää johtajuuskoulutuksissa ja opinnoissa kehittäen tietoutta psykologisesta pääomasta ja sen kehittämisestä.
Toinen paperi: persoonallisuus ja hyvinvointi käsittelee hyvinvoinnin teorioita ja stressiä yksilöllisistä näkökulmista. Tavoitteena on tällä kvalitatiivisella tutkimuksella tunnistaa eri persoonallisuuden hyvinvoinnin tekijöitä ja stressikokemuksia. 80 työelämässä olevaa henkilöä vastasi kysymyksiin stressistä ja työhyvinvoinnista ja nämä vastaukset on tässä tutkimuksessa analysoitu. Tämä tutkimus on ainutlaatuinen sekä aiheeltaan että toteutustavaltaan. Käytännön soveltamisella voidaan edesauttaa työhyvinvointia työpaikoilla huomioiden paremmin erilaiset persoonallisuudet.
Tavoitteena on kirjoittaa molemmista paperista Journal-artikkeli konferenssin jälkeen, kun kommentit papereista on saatu.
Hankkeen vastuuhenkilö
Tiina Brandt
Tiedote
Positiivista psykologiaa resilienssien ja johtamisen näkökulmasta
19.12.2019Tiivistelmä
1) Esitykseni johtajuudesta ja psykologisesta pääomasta kertasi lyhyesti transformationaalisen johtajuuden teoriaa sekä molemmista käsitteistä keskeiset määritelmät ja ulottuvuudet. Tuloksissa lukuisia tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä löytyi, ja erityisesti itseluottamuksella oli yhteyttä transformationaalisen johtajuuteen.
2) Toinen esitykseni keskittyi persoonallisuuteen sekä hyvinvointiin ja stressiä aiheuttaviin tekijöihin. Data perustui 106 henkilön kertomuksiin omasta työhyvinvoinnistaan. Tuloksissa esiintyi yhteensä 140 hyvinvointia heikentävää tekijää, joiden yhteys persoonallisuuteen analysoitiin.
Molemmat teemat ovat keskeisiä työelämän kannalta suomalaiselle työelämälle ja antavat uusia näkökulmia mm. työhyvinvointiin.
Tausta
Olen kiinnostunut positiivisen psykologian aihepiiristä ja minulla oli useampi aineisto, joista olisin voinut lähteä konferenssiin tutkimuksia esittelemään. Tavoitteena oli saada kommentteja tutkimuksiini, että saan lisänäkökulmia kun kirjoitan niitä eteenpäin. Lisäksi tavoitteenani oli kuulla muiden tutkimuksia, jotka ovat meneillään aiheesta juuri nyt.
Aineisto
1) Esitykseni johtajuudesta ja psykologisesta pääomasta kertasi lyhyesti transformationaalisen johtajuuden teoriaa sekä molemmista käsitteistä keskeiset määritelmät ja ulottuvuudet. Tutkimus oli kvantitatiivinen. 2) Toinen esitykseni keskittyi persoonallisuuteen sekä hyvinvointiin ja stressiä aiheuttaviin tekijöihin. Data perustui 106 henkilön kuvaamiseen omasta työhyvinvoinnistaan, jolloin yhteensä kertyi yli 2000 sivua aineistoa.
Tulokset ja johtopäätökset
1) Tuloksissa lukuisia tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä löytyi, ja erityisesti itseluottamuksella oli yhteyttä transformationaalisen johtajuuteen. Lopputulemana esitinkin kuulijoille, että auttaisiko psykologisen pääoman kehittäminen johtajuuden kehittämisessä.
2) Tuloksissa tuli yhteensä 140 hyvinvointia heikentävää tekijää, jotka luokiteltiin persoonallisuuden mukaan. Erityisesti introvertit kokivat useiden asioiden heikentävän heidän hyvinvointiaan.
Uutuusarvo ja sovellettavuus
Uutuusarvona molemmissa tutkimuksissa oli omat painoarvonsa, esimerkiksi ensimmäisessä esityksessä jatkopohdinta, että auttaisiko psykologisen pääoman kehittäminen johtajuuden kehittämisessä. Yksilöllisten persoonallisuuserojen tunnistaminen olisi tärkeää työviihtyvyyden ja hyvinvoinnin kannalta, koska esimiehet johtavat usein muita kuten toivoisivat itseään johdettavan. Tutkimuksien tuloksia voidaan soveltaa sekä suomalaisessa että kansainvälisessä työelämässä.