Tukea työkykyyn ja oppimiseen työuran alussa (Tuto) – erityistukea tarvitsevan nuoren tukikäytäntöjen kehittäminen työpaikalla

Hanketiedot

Hankenumero
113067

Hakija
Kuntoutussäätiö

Toteuttaja
Kuntoutussäätiö

Lisätietoja
Kimmo Terävä
kimmo.terava@kuntoutussaatio.fi

Toteutusaika
1.10.2013 - 31.3.2015

Työsuojelurahaston päätös
20.9.2013
80 000 euroa

Kokonaiskustannukset
141 250 euroa

Tulokset valmistuneet
31.3.2015

Tiivistelmä

Tukea työkykyyn ja oppimiseen työuran alussa -hankkeen (2013–2015) tavoitteena on tuottaa tietoa erityistukea tarvitsevista nuorista ja heidän mahdollisuuksista sijoittua työelämään suunnitellun tuen avulla.

Hankkeessa kehitetään organisaatioon perehdyttämisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä, joilla tuetaan nuorten työkykyä. Hankkeessa kehitetään myös työpaikan ja työterveyshuollon käytäntöjä, jotka auttavat tunnistamaan, milloin nuori tarvitsee erityistä tukea. Hankkeessa tuotetaan esimiehille ja työsuojeluhenkilöstölle suunnattu opas tuen suunnitteluun.

Nuorten työkykyyn vaikuttavia asioita selvitetään haastattelu- ja kyselytutkimuksella. Tutkimuksessa kartoitetaan myös muita mahdollisia työkykyyn vaikuttavia tekijöitä, joihin ei välttämättä osata kiinnittää huomiota. Analyysissa huomioidaan erityisesti eri-ikäisten ja eri sukupuolta olevien työntekijöiden sekä perusasteen jälkeistä koulutusta vailla olevien nuorten kokemuksiin ja tarpeisiin.

Hankkeen kehittämistyö koostuu kahdesta osa-alueesta: nuoren työntekijän tukikäytäntöjen kehittäminen työpaikalla sekä oppimisvaikeuksien tunnistaminen työelämässä ja työntekoa helpottavien käytäntöjen kehittäminen. Kehittämistyö tehdään yhteistyössä hankkeessa mukana olevan yhteistyöyrityksen ja tämän työterveyshuollon kanssa.

Hankkeen tulokset ja opas julkaistaan keväällä 2015.

Hankkeen vastuuhenkilö

Kimmo Terävä

Tiedote

Onnistuneesti työelämään – oppimisvaikeuksista huolimatta

31.3.2015

Nuoret eivät koskaan saavuta elämänhallintaa ja pitkiä työuria,
jos heitä ei ensin tueta kiinnittymään työelämään. On tärkeää
ymmärtää oppimisvaikeuksiin liittyvä tuen tarve, joka ilmenee
erityisesti työelämän murroskohdissa, kuten ensimmäisessä
työpaikassa ja uuden työn aloittamisessa.

Toisaalta jatkuvasta uuden oppimisesta on tullut
itsestäänselvyys monella alalla – niin kuin myös
monitaitoisuudesta, joustavuudesta sekä sosiaalisista ja
kommunikatiivisista kyvyistä.

Kuntoutussäätiö selvitti tutkimushankkeessa, millaista tukea
työkykyyn ja oppimiseen nuoret tarvitsevat työuran alussa.
Työsuojelurahasto rahoitti hanketta tutkimusmäärärahalla.

Hanke koostui tutkimusosiosta sekä käytännön kehittämistyöstä
yhteistyöyrityksessä Keskossa. Tutkimuksessa kehitettiin
työpaikoille perehdyttämisen ja esimiestyön malleja, jotka tukevat
nuorten työkykyä.

Keskeinen tarkoitus oli lisätä tietoisuutta oppimisvaikeuksista
ja niiden tunnistamisesta. Tätä tietoa tarvitsevat niin esimiehet,
perehdyttäjät kuin työterveyshuolto. Oppimisvaikeuksia voidaan
pitää suurimpana vammaryhmänä, joka on kuitenkin vähiten ymmärretty
työpaikoilla.

Perehdytystä ja palautetta

Keslogissa ja K-citymarketissa tehtyyn kyselyyn vastasi 259 alle
35-vuotiasta varastoalan ja kaupan nuorta työntekijää.

Kyselyn avoimien vastausten mukaan nuoret kaipaavat kannustavaa
ja valmentavaa johtamista perinteisen auktoriteetin sijaan.

He toivovat hyvää perehdytystä, palautetta ja ennaltaehkäisevää
tukea työkykyyn. Perinteisen työhön opastamisen ohessa nuoret
toivovat, että heidät otetaan mukaan työyhteisöön.

Nuoret haluaisivat vaikutusmahdollisuuksia oman työnsä
kehittämiseen, ja monipuoliset työtehtävät koettiin motivoiviksi.
Työmotivaatiota sen sijaan nakertaa jatkuva epävarmuus.

Oppimisvaikeudet yleisiä

Kyselyn perusteella kaupan ja logistiikan alalla
oppimisvaikeuksia näyttää esiintyvän keskimääräistä useammin.
Koettuja kouluvaikeuksia raportoi 27 prosenttia kyselyyn
vastanneista, kun väestötasoisessa tutkimuksessa niistä raportoi 16
prosenttia.

Lähes puolet työkykynsä heikommaksi kokeneista työntekijöistä
raportoi koettuja kouluvaikeuksia. He kokivat myös ongelmista
kertomisen työpaikalla vaikeammaksi kuin muut. Lisäksi heillä oli
enemmän ongelmia ohjeiden ymmärtämisessä.

Kehittämistyössä nousi esiin siviilielämän ongelmien näkyminen
aikaisempaa enemmän myös työpaikoilla.

Hankkeen työpajoissa ja työnantajan edustajien haastatteluissa
kävi ilmi, että työuraansa aloittavilla nuorilla on heikot tiedot
työelämän perusteista – omista oikeuksista ja velvollisuuksista –,
vaikka nuorille tehdyn kyselyn mukaan 81 prosenttia nuorista piti
tietojaan työelämästä hyvinä.

Opas ja tietokortit

Hankkeessa tuotettiin opas Onnistuneesti työelämään! – tukea
nuoren työkykyyn ja oppimiseen työuran alussa. Sen ovat
kirjoittaneet
Johanna Korkeamäki,
Terho Korkiala ja
Kimmo Terävä.

Opas vastaa seuraaviin kysymyksiin: Mitä nuoret odottavat
työelämältä? Mitä pitää ottaa huomioon, kun nuori aloittaa
ensimmäisessä työpaikassaan? Millaisia ovat nuorten ja aikuisten
oppimisvaikeudet? Miten niihin pitäisi suhtautua? Miten voidaan
ottaa huomioon esimerkiksi lukivaikeus?

Oppaaseen liittyy kolme erillistä tietokorttia:
Oppimisvaikeuksien tunnistuslista ja tukikeinot. Tervetuloa töihin –
perusasioita työelämän alkuun. Apua keskusteluun nuoren kanssa
työstä ja työhyvinvoinnista.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Loppuraportti Johanna Korkeamäki, Terho Korkiala, Kimmo Terävä. 2015. Tukea työkykyyn ja oppimiseen työuran alussa. Erityistukea tarvitsevan nuoren tukikäytäntöjen kehittäminen työpaikalle. Kuntoutussäätiö. Helsinki. 978-952-5961-47-8 (pdf) www.kuntoutussaatio.fi/julkaisut Avaa

Opas Johanna Korkeamäki, Terho Korkiala ja Kimmo Terävä. 2015. Onnistuneesti työelämään! – tukea nuoren työkykyyn ja oppimiseen työuran alussa. Kuntoutussäätiö. Helsinki. ISBN 978-952-5961-45-4 ISBN 978-952-5961-46-1 (pdf) http://www.kuntoutussaatio.fi/files/2005/onnistuneesti_tyoelamaan.pdf Avaa