Tulkitsevan työtavan oppiminen ja kehittäminen (TULOS-ohjelma)

Tiivistelmä

Tutkimus kohdistuu työssä oppimiseen. Olettamuksena on, että monimutkaista työtä opitaan paremmin, jos työtapa on tulkitseva. Tällä tarkoitetaan mm. sitä, että työntekijä aktiivisesti luo uusia työkäytäntöjä sekä käytännön hypoteeseja työstä.

Tarkoituksena on kehittää interventiomenetelmä, jolla tuetaan tulkitsevan työtavan kehittymistä. Menetelmä sisältää työn päämäärien, vaatimusten, haasteiden ja käytäntöjen erittelyä ja näistä keskustelua työntekijöiden kanssa. Apuna käytetään myös videokuvaa. Menetelmän avulla työntekijät tulevat entistä tietoisemmiksi työkäytännöistään ja siitä, miten työkäytännöt tukevat oppimista sekä työn päämäärien saavuttamista.

Päämääränä on, että työstä tulee mielekkäämpää ja turvallisempaa. Menetelmä sisällytetään työorganisaation työn kehittämisen käytäntöihin – tämä johtaa pysyvään positiiviseen muutoksen työpaikalla. Olettamuksena on, että tulkitsevaa työtapaa tarvitaan erityisesti, kun uusia teknologisia innovaatioita otetaan käyttöön muutenkin monimutkaisessa työssä.

Tämän tutkimuksen kohteena on robottiavusteinen kirurgia, ja aineiston keruu suoritetaan Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa, mutta tarkoituksena on myös laajentaa tutkimusta eri osaamisalueille (eritoten ydinvoimalatyöhön) lisärahoituksen avulla.

Hankkeen vastuuhenkilö

Mikael Wahlström

Tiedote

Robotit ja videot tuovat kirurgeille oppia

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Työterveyslaitoksen tutkijat kehittivät kirurgien työstä ja työssä oppimisesta videoavusteisen oppimismenetelmän, joka perustuu keskusteluun. Oppimismenetelmä otettaneen kirurgien itseopiskeluvälineenä käyttöön Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Työsuojelurahasto rahoitti tutkimusta.

Tutkimus perustuu siihen oletukseen, että tulkitseva työtapa helpottaa monimutkaisen työn oppimista. Tällöin työntekijä luo aktiivisesti uusia työkäytäntöjä ja -oletuksia.

Tutkijat päättelevät, että tulkitsevaa työtapaa tarvitaan erityisesti, kun otetaan käyttöön uusia teknologisia innovaatioita jo sinällään monimutkaisessa työssä.

Hyviä käytäntöjä jakamassa

Tämä tutkimus oli laadullinen siksi, että kirurgin työ vaatii aina paljon tulkitsevuutta, ja jo tulkitsevuuden piirteiden erottelu tuo työstä uutta tietoa.

Aineisto sisältää ääninauhoja sekä robotin tähystyskameran ottamaa kuvaa potilaan sisuksista ja kirurgin työstä. Tämä videoaineisto on yhdistetty ääninauhoihin, joissa kirurgit selittävät työtään.

Kirurgit arvioivat omaa työtään – erityisesti hankalia leikkauksia – kollegoidensa kanssa. Näin jaetaan hyviä käytäntöjä ja keksitään uusia käytäntöjä.

Tutkijat suosittavat kirurgien ja muun muassa patologien yhteistyön kehittämistä. Se on olennaista leikkaustyölle ja leikkausten vaikutusten tulkinnalle.

Kolmen lajin oppimista

Oppimismenetelmä sisältää kolme mallia. Niistä satunnaisen oppimisen menetelmä tarkoittaa videoiden katselua, kun kirurgi kohtaa hankalan tai muuten mielenkiintoisen leikkauksen.

Oppia voi myös toistoista eli samaa tärkeää vaihetta katsotaan toistuvasti.

Kolmas malli on videoihin perustuva järjestelmällinen tutkimus tai luova ongelmanratkaisu videoita katsomalla.

Kaikkiin videoitaviin töihin

Kamerateknologia on yleistymässä muun muassa poliiseilla, jotka ovat alkaneet käyttää vartalokameraa. Tässä hankkeessa kehitetyllä oppimismenetelmällä voikin kehittää monia ammatteja.

Tutkijat sanovat, että nyt kehitettyjä oppimismenetelmiä voi käyttää kaikessa työssä, joka voidaan videoida.

Hankkeen toteuttajat ovat esitelmöineet hankkeesta ahkerasti, muun muassa Irlannin Dublinissa ja Tanskan Kööpenhaminassa. Esitelmät jatkuvat esimerkiksi Etelä-Afrikassa.

VTT ja Työterveyslaitos uutisoivat hankkeesta sähköisillä alustoillaan. Hankkeesta on myös lähetetty tieteellisiin lehtiin useita käsikirjoituksia, joista moni on jo julkaistu vuosina 2016–2017.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Mikael Wahlström, Laura Seppänen ja Marika Schaupp (2017). . Työterveyslaitos. 66 sivua. ISBN 978-952-261-755-2, ISBN 978-952-261-754-5 Avaa