Tuloksellisuuden johtaminen ja mittaaminen hyvinvointipalveluissa -väitöstyö

Tiivistelmä

Väitöskirjatyö tutkii miten mittaaminen voi tukea hyvinvointipalveluiden tuloksellisuuden johtamista. Tutkimus porautuu hyvinvointipalveluiden erityispiirteisiin useasta eri näkökulmasta.

Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena on luoda viitekehys hyvinvointipalveluiden tuloksellisuuden mittaamiseksi. Liiketaloustieteen tutkimustraditiossa tuloksellisuuden ajatellaan koskevan yksittäisen organisaation tuloksellisuutta. Toisessa ääripäässä ovat makrotason arviointimallit ja viitekehykset. Tutkimus yhdistää eri näkökulmia, tavoitteena luoda uudenlaista ymmärrystä ja käsitteistöä siitä, mitä tuloksellisuus on hyvinvointipalvelujärjestelmän eri tasoilla ja miten sitä voidaan mitata.

Tutkimuksen tavoitteita lähestytään laadullisen case tutkimuksen avulla. Empiirisen aineiston keräämiseen käytettäviä menetelmiä ovat tässä tutkimuksessa pääasiassa toimintatutkimus ja haastattelut.

Väitöskirja lisää tietoa suomalaisten hyvinvointipalveluorganisaatioiden tuloksellisuuden mittaamisen nykytilasta ja mittaamistarpeista. Työ selvittää tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden elementtejä suomalaissa hyvinvointipalveluissa, sekä soveltaa liikkeenjohdon mittaus- ja johtamismalleja hyvinvointipalveluihin.

Työn tuloksissa esitettävä hyvinvointipalveluiden tuloksellisuuden mittaamista koskeva viitekehys jakaa mittaamisen roolit ja tehtävät palvelujärjestelmän eri tasoille ja ohjaa sopivan mittaus- ja johtamismallin valinnassa. Väitöskirjan tulokset ovat käytettävissä vuoden 2015 aikana.

Hankkeen vastuuhenkilö

Virpi Sillanpää

Tiedote

Työkaluja hyvinvointipalveluiden tuloksellisuuden mittaamiseen

Hyvinvointipalveluiden tuloksellisuus on ajankohtainen aihe Suomessa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteellisissa muutoksissa hyvinvointipalveluiden tuloksellisuuden johtamiseen kaivataan monipuolista tietoa ja uudenlaisia työkaluja.

Täsmätyökaluja tuotti väitöstutkimuksessaan KTM Virpi Sillanpää. Hän kehitti malleja tuloksellisuuden mittaamiseen organisaatioissa ja vaikuttavuuden mittaamiseen palvelujärjestelmän tasolla.

Tietojohtamisen alaan kuuluva väitöskirja tuloksellisuuden mittaamisesta hyvinvointipalveluiden mittaamisen tukena tarkastettiin 4. marraskuuta 2016 Tampereen teknillisessä yliopistossa.

Työsuojelurahasto tuki väitöskirjan valmistumista loppuunsaattamisstipendillä.

Kokemuksia 22 hyvinvointipalveluorganisaatiosta

Sillanpään päätavoite oli selvittää, miten hyvinvointipalveluiden tuloksellisuutta voidaan mitata ja johtaa palvelujärjestelmän eri tasoilla.

Hän selvitti asiaa kolmen tutkimuskysymyksen avulla: 1) mikä on tuloksellisuuden mittaamisen ja johtamisen nykytila suomalaisissa hyvinvointipalveluorganisaatioissa, 2) miten alalla toimivien organisaatioiden tuloksellisuuden mittaamiseen ja johtamiseen liittyviä haasteita voidaan ratkaista ja 3) miten palvelujärjestelmän tuloksellisuuden johtamista voidaan tukea mittaamisen avulla.

Tutkimus loi kokonaiskuvaa tuloksellisuuden mittaamisesta hyvinvointipalveluissa hyödyntäen erilaisia teoreettisia näkökulmia. Tutkimus on laadullinen, monta tapausta sisältävä tapaustutkimus.

Väitöskirjassa on kuusi artikkelia, joissa keskeisimmät tutkimusmenetelmät ovat haastattelut ja toimintatutkimus.

Empiirinen aineisto koostuu kuudesta tutkimushankkeesta, jotka liittyvät hyvinvointipalveluiden tuloksellisuuden mittaamiseen ja johtamiseen palvelujärjestelmän eri tasoilla. Tutkimukseen osallistui 22 julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin hyvinvointipalveluorganisaatiota, joista suurin osa edustaa sosiaalipalveluita.

Organisaatiotasolta palvelujärjestelmän tasolle

Tutkimuksen keskeinen kontribuutio on ollut kokonaisvaltaisen kuvan muodostaminen: Sillanpää on kehittänyt ja soveltanut käytännöllisiä työkaluja tuloksellisuuden mittaamiseen palvelujärjestelmän eri tasoilla.

Tuloksellisuuden eri osa-alueet nimittäin korostuvat palvelujärjestelmän eri tasoilla, mistä syystä myös tuloksellisuuden johtamisen tehtävät ja työkalut ovat erilaisia sen mukaan, onko kyseessä organisaatiotaso vai palvelujärjestelmän taso.

Organisaatiotasolla tuloksellisuuden johtamisen keskiössä ovat asiakkaalle tuotetut tulokset palveluiden muodossa sekä resurssit ja prosessit, joiden avulla tulokset saavutetaan. Hyvinvointipalveluiden tuloksellisuudessa korostuvat palvelutoiminnan aineettomat piirteet, ja tämän tutkimuksen mukaan aineettoman pääoman johtaminen on hyödyllinen näkökulma tuloksellisuuden johtamiseen organisaatiotasolla

Siirryttäessä palvelujärjestelmän tasolle hyvinvointipalveluiden tuloksellisuudessa korostuvat usean organisaation yhdessä tuottamat pidempiaikaiset vaikutukset, ja tällöin myös mittaamisen painopiste siirtyy organisaatiotasolta palvelujärjestelmän tasolle.

Vertailuinformaatiota palveluratkaisujen vaikutuksista

Sillanpää tutki esimerkiksi asunnottomille tarkoitetun Asunto ensin -mallin vaikutusten mittaamista. Asunnon tarjoaminen asunnottomalle vaikuttaa koko palvelujärjestelmässä: se vähentää erityisesti terveyspalveluiden käyttöä ja kustannuksia merkittävästi – ja kohentaa elämänlaatua.

Palvelujärjestelmän tasolla keskeinen johtamistehtävä on tuottaa vaikuttavia palveluita kohtuullisin kustannuksin. Tämän tehtävän toteuttaminen edellyttää vertailuinformaatiota eri palveluratkaisujen vaikutuksista sekä johtamisen keinoja, joilla saadaan aikaan vaikuttavia palveluja.

Vaikutusten mittaaminen palvelujärjestelmän tasolla edellyttää laadullisten vaikutusten mittaamista yksilötasolla ja määrällisten ja taloudellisten vaikutusten mittaamista palvelujärjestelmän tasolla.

Tutkimuksen mukaan tuloksellisuuden käsitteen operationalisointi, henkilöstön osallistuminen kehittämistyöhön ja ulkopuolinen tuki ovat tekijöitä, jotka edistävät hyvinvointipalveluiden tuloksellisuuden mittaamista, oli kyse yksittäisistä organisaatioista taikka verkostosta, jonka tavoitteena on tuottaa vaikuttavia palveluita.

Aineettomilla tekijöillä suuri merkitys

Aineettomilla tekijöillä – kuten työntekijöiden osaaminen, motivaatio, toimintaprosessit – on tärkeä merkitys hyvinvointipalveluiden tuloksellisuuden synnyssä. Jotta pystytään mittaamaan tuloksellisuudelle merkityksellisiä asioita, on tärkeää tunnistaa tekijät, jotka edesauttavat organisaation tulosten saavuttamisessa.

Tässä tutkimuksessa hyödynnettiin aineettoman pääoman johtamisen viitekehystä tuloksen kannalta keskeisten resurssien ja prosessien tunnistamiseen ja esimerkiksi siihen, miten arkipäiväinen työ liittyy tavoitteiden saavuttamiseen. Tätä kautta pystyttiin kehittämään johtamista tukevia mittareita.

Tutkimuksen mukaan tuloksellisuuden käsitteen operationalisointi, henkilöstön osallistuminen kehittämistyöhön ja ulkopuolinen tuki ovat tekijöitä, jotka edistävät hyvinvointipalveluiden tuloksellisuuden mittaamista

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Virpi Sillanpää. Performance Measurement for Managing Welfare Services. Tampereen teknillinen yliopisto. Julkaisu 1423. Tampere 2016. ISBN 978-952-15-3829-2 (printed) ISBN 978-952-15-3851-3 (pdf) ISSN 1459-2045

Väitöskirja verkossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-3851-3