Tunneälyn vaikutus esimiesten kokemaan fysiologiseen stressiin.

Hanketiedot

Hankenumero
116029

Hakija
Mikko Salminen

Toteuttaja
Mikko Salminen

Lisätietoja
Mikko Salminen
mikko.salminen@aalto.fi

Toteutusaika
26.5.2016 - 3.6.2016

Työsuojelurahaston päätös
19.2.2016
1 500 euroa

Kokonaiskustannukset
2 500 euroa

Tulokset valmistuneet
3.6.2016

Tiivistelmä

Esittelen artikkelissani tuloksia suomalaisilla esimiehillä tehdystä stressi/palautumiskartoituksesta ja sen yhteyksistä tunneälyyn. Aineisto ja tulokset ovat osa väitöskirjaani ja osoittavat tunneälyn stressiltä suojelevan vaikutuksen. Kolmen vuorokauden stressikartoitus Firstbeat Bodyguard -laitteilla tuotti jakauman stressi- ja palautumisjaksoista kullekin esimiehelle. Näiden arvojen yhteys esimiesten itsearvioituun tunneälyyn oli hypoteesin mukainen; esimiehen suurempi tunneäly oli yhteydessä pienempään määrään stressijaksoja mittausjaksolla. Tulokset osoittavat yhteyden tunneälyn ja fysiologisesti mitatun stressin välillä esimiehillä. Tulokset ovat käytettävissä 1.6.2016.

Hankkeen vastuuhenkilö

Mikko Salminen

Tiedote

Tunneäly suitsii esimiehen stressiä

3.6.2016

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkija Mikko Salminen osallistui johtamisen tutkijoiden kansainväliseen konferenssiin. ICLM 2016 (International Conference on Leadership and Management) järjestettiin Tokiossa 26.–27. toukokuuta 2016.

Työsuojelurahasto tuki konferenssiosallistumista matkastipendillä.

 Salminen esitteli tapahtumassa kolmen vuorokauden stressikartoitusta, joka oli tehty Firstbeat Bodyguard -laitteilla esimiestehtävissä työskenteleville.

Stressi- ja palautumisjaksojen perusteella löytyi hypoteesin mukainen yhteys itsearvioidun tunneälyn ja fysiologisesti mitatun stressin välillä: esimiehen suurempi tunneäly oli yhteydessä pienempään määrään stressijaksoja mittausjaksolla.

Salmisen raportoimat tulokset pohjautuvat aineistoon, joka oli kerätty Tekesin rahoittamassa LeadEmo-tutkimushankkeessa. Siinä edistettiin liiketoiminnan tuloksellisuutta ja työelämän laatua kehittämällä menetelmä esimiesten tunne- ja johtamisosaamisen sekä vuorovaikutustaitojen parantamiseksi.

Salmisen tavoitteena on laajentaa esitys tieteelliseksi vertaisarvioiduksi artikkeliksi kansainväliseen tiedelehteen.

Hän on perehtynyt tunteisiin ja psykofysiologisiin mittausmenetelmiin myös väitöstutkimuksessaan, jota hän tekee Helsingin yliopiston psykologian laitokselle. Tunteiden rooliin kasvokkaisessa ja teknologiavälitteisessä vuorovaikutuksessa syventyvä väitöskäsikirjoitus valmistuu loppuvuonna 2016.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Konferenssin verkkosivut,

https://www.waset.org/conference/2016/05/tokyo/ICLM/home