Tunteiden merkitys työelämän kasvokkain tapahtuvassa ja teknologiavälitteisessä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa -väitöskirjatyö
Loppuunsaattamisstipendi
Hanketiedot
Hankenumero
116042
Hakija
Mikko Salminen
Toteuttaja
Mikko Salminen
Lisätietoja
Mikko Salminen
mikko.salminen@aalto.fi
Toteutusaika
1.9.2016 - 31.12.2016
Työsuojelurahaston päätös
19.2.2016
7 000 euroa
Kokonaiskustannukset
7 000 euroa
Tulokset valmistuneet
31.12.2016
Tiivistelmä
Tutkin väitöskirjassani tunteiden merkitystä työelämän kasvokkain tapahtuvassa ja teknologiavälitteisessä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Käytän tutkimuksessa sekä kontrolloituja laboratoriokokeita, että aidoissa vuorovaikutustilanteissa tehtyjä mittauksia. Tutkimukseni konteksti on organisaatiot ja käytän kaikissa osakokeissa sekä kyselyitä, itsearviointeja, että neuro-psykofysiologisia mittauksia. Tarkoituksenani on kaksiulotteinen tunneteoria taustana tutkia tunnekokemusten voimakkuutta ja suuntaa. Keskeisinä tutkimuskysymyksinä on tunteiden dynamiikan sekä merkityksen selvittäminen kasvokkain tapahtuvassa esimiehen ja alaisen välisessä vuorovaikutuksessa, hajautettua tietotyötä tehdessä, sekä päätöksentekotilanteessa.
Hankkeen vastuuhenkilö
Mikko Salminen
Tiedote
Tunteet ovat isoja voimia myös työssä
31.12.2016Aalto-yliopiston tutkija Mikko Salminen tekee psykologian artikkeliväitöskirjaa. Hän tutkii tunteiden merkitystä työelämässä, kun vuorovaikutus on joko kasvokkaista tai teknologiavälitteistä. Työsuojelurahasto tuki väitöskirjan tekoa vuoden 2016 syyskuun alusta vuoden loppuun stipendillä.
Väitöskirjan neljästä artikkelista kolme – toinen, kolmas ja neljäs osajulkaisu – on jo julkaistu. Lisäksi Salminen on kirjoittanut väitöskirjansa yhteenveto-osuuden likimain valmiiksi.
Väitöskirjan on määrä valmistua alkuvuonna 2017.
Tunne ikään kuin tarttuu toiseen
Toisessa artikkelissa Salminen tutkii ulospäinsuuntautuneisuuden yhteensopivuutta. Hän havaitsi, että keskustelussa oli myönteisiä tunneilmauksia eniten, jos molemmat osapuolet ovat ulospäinsuuntautuneita tai molemmat ovat sisäänpäinsuuntautuneita,
Kolmannen artikkelin mukaan teknologiavälitteiset tekstivihjeet ryhmän tunnetilasta tarttuivat tietotyössä yksilöön, joka toimi hajautetussa ryhmässä. Ryhmän ilmoitettu kielteinen tunnetila vähensi luottamusta ryhmään ja lisäsi fysiologisesti mitattua stressiä.
Neljäs artikkeli näyttää, että kun harkitaan yhteistyötä, päätökseen vaikuttaa vastapuolen edeltävien toimien reiluus. Lisäksi vastapuolen tunneilmaisut vaikuttavat sekä omiin tunneilmaisuihin että päätökseen yhteistyön tekemisestä.
Tunneäly edistää innovointia
Salmisen ensimmäinen osajulkaisu kertoo, että sekä esimiehen oma että keskustelukumppanin korkea tunneäly johtivat myönteisiin tunneilmaisuihin kehityskeskusteluissa.
Kun ensimmäisen artikkelin julkaisua piti odotella, Salminen päätyi tekemään myös viidennen osajulkaisun.
Viidennen artikkelin mukaan empatia auttaa tunnistamaan asiakkaan ongelmia tai tarpeita. Lisäksi tunneäly tehostaa ideointia.
Yritys- ja koulutuskäyttöön
Itä-Suomen yliopiston innovaatiojohtamisen professorit ovat julkaisseet viidennessä artikkelissa kuvatun menetelmän, ja sitä on käytetty yrityksissä.
Osajulkaisuihin I, II ja V on jo valmiit tuotekonseptit. Niitä Salminen kehitti hankkeisiin osallistuneiden yritysten kanssa jo ennen artikkelien kirjoittamista.
Julkaisujen I ja II löydökset luovat teoriapohjaa hankkeissa kehitetyille, esimiehille suunnatuille tunneäly- ja vuorovaikutuskoulutuksille. Hankkeissa toteutettiin esimiehille onnistuneesti sekä perinteinen että tietokonevälitteinen koulutusjakso.
Tunneäly näkyy kourissa ja kasvoissa
Salminen on myös kirjoittanut esityksen, joka on hyväksytty konferenssiin, joka pidetään toukokuussa 2017.
Konferenssipaperissa Salminen selvittää, että korkeasti tunneälyisen esimiehen kämmenet hikoilivat vähemmän kuin muilla esimiehillä, mutta tunneälykkään esimiehen kasvonlihakset osoittivat myönteisiä tunteita kehityskeskustelussa.
Toimittaja
Hannu Kaskinen
Aineisto
II. Salminen, M., Ravaja, N. (2016). , 109, 45-50. Avaa
III. Salminen, M., Ravaja, N., Kallinen, K., & Saari, T. (2013). , 25, 60-73. Avaa
IV. Ravaja, N., Bente, G., Kätsyri, J. Salminen, M., & Takala, T. (2016). . IEEE TRANSACTIONS ON AFFECTIVE COMPUTING, PP(99), pp. 1-1. doi: 10.1109/TAFFC.2016.2601101. Avaa
Tunteet ovat työssä isoja voimia. Tiedon silta 2017. https://tiedonsilta.fi/tunteet-ovat-tyossa-isoja-voimia/