Tunteiden merkitys työelämän kasvokkain tapahtuvassa ja teknologiavälitteisessä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa -väitöskirjatyö

Hanketiedot

Hankenumero
116042

Hakija
Mikko Salminen

Toteuttaja
Mikko Salminen

Lisätietoja
Mikko Salminen
mikko.salminen@aalto.fi

Toteutusaika
1.9.2016 - 31.12.2016

Työsuojelurahaston päätös
19.2.2016
7 000 euroa

Kokonaiskustannukset
7 000 euroa

Tulokset valmistuneet
31.12.2016

Tiivistelmä

Tutkin väitöskirjassani tunteiden merkitystä työelämän kasvokkain tapahtuvassa ja teknologiavälitteisessä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Käytän tutkimuksessa sekä kontrolloituja laboratoriokokeita, että aidoissa vuorovaikutustilanteissa tehtyjä mittauksia. Tutkimukseni konteksti on organisaatiot ja käytän kaikissa osakokeissa sekä kyselyitä, itsearviointeja, että neuro-psykofysiologisia mittauksia. Tarkoituksenani on kaksiulotteinen tunneteoria taustana tutkia tunnekokemusten voimakkuutta ja suuntaa. Keskeisinä tutkimuskysymyksinä on tunteiden dynamiikan sekä merkityksen selvittäminen kasvokkain tapahtuvassa esimiehen ja alaisen välisessä vuorovaikutuksessa, hajautettua tietotyötä tehdessä, sekä päätöksentekotilanteessa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Mikko Salminen

Tiedote

Tunteet ovat isoja voimia myös työssä

31.12.2016

Aalto-yliopiston tutkija Mikko Salminen tekee psykologian artikkeliväitöskirjaa. Hän tutkii tunteiden merkitystä työelämässä, kun vuorovaikutus on joko kasvokkaista tai teknologiavälitteistä.  Työsuojelurahasto tuki väitöskirjan tekoa vuoden 2016 syyskuun alusta vuoden loppuun stipendillä.

Väitöskirjan neljästä artikkelista kolme – toinen, kolmas ja neljäs osajulkaisu – on jo julkaistu. Lisäksi Salminen on kirjoittanut väitöskirjansa yhteenveto-osuuden likimain valmiiksi.

Väitöskirjan on määrä valmistua alkuvuonna 2017.

Tunne ikään kuin tarttuu toiseen

Toisessa artikkelissa Salminen tutkii ulospäinsuuntautuneisuuden yhteensopivuutta. Hän havaitsi, että keskustelussa oli myönteisiä tunneilmauksia eniten, jos molemmat osapuolet ovat ulospäinsuuntautuneita tai molemmat ovat sisäänpäinsuuntautuneita,

Kolmannen artikkelin mukaan teknologiavälitteiset tekstivihjeet ryhmän tunnetilasta tarttuivat tietotyössä yksilöön, joka toimi hajautetussa ryhmässä. Ryhmän ilmoitettu kielteinen tunnetila vähensi luottamusta ryhmään ja lisäsi fysiologisesti mitattua stressiä.

Neljäs artikkeli näyttää, että kun harkitaan yhteistyötä, päätökseen vaikuttaa vastapuolen edeltävien toimien reiluus. Lisäksi vastapuolen tunneilmaisut vaikuttavat sekä omiin tunneilmaisuihin että päätökseen yhteistyön tekemisestä.

Tunneäly edistää innovointia

Salmisen ensimmäinen osajulkaisu kertoo, että sekä esimiehen oma että keskustelukumppanin korkea tunneäly johtivat myönteisiin tunneilmaisuihin kehityskeskusteluissa.  

Kun ensimmäisen artikkelin julkaisua piti odotella, Salminen päätyi tekemään myös viidennen osajulkaisun.

Viidennen artikkelin mukaan empatia auttaa tunnistamaan asiakkaan ongelmia tai tarpeita. Lisäksi tunneäly tehostaa ideointia.

Yritys- ja koulutuskäyttöön

Itä-Suomen yliopiston innovaatiojohtamisen professorit ovat julkaisseet viidennessä artikkelissa kuvatun menetelmän, ja sitä on käytetty yrityksissä.

Osajulkaisuihin I, II ja V on jo valmiit tuotekonseptit. Niitä Salminen kehitti hankkeisiin osallistuneiden yritysten kanssa jo ennen artikkelien kirjoittamista.

Julkaisujen I ja II löydökset luovat teoriapohjaa hankkeissa kehitetyille, esimiehille suunnatuille tunneäly- ja vuorovaikutuskoulutuksille. Hankkeissa toteutettiin esimiehille onnistuneesti sekä perinteinen että tietokonevälitteinen koulutusjakso.

Tunneäly näkyy kourissa ja kasvoissa

Salminen on myös kirjoittanut esityksen, joka on hyväksytty konferenssiin, joka pidetään toukokuussa 2017.

Konferenssipaperissa Salminen selvittää, että korkeasti tunneälyisen esimiehen kämmenet hikoilivat vähemmän kuin muilla esimiehillä, mutta tunneälykkään esimiehen kasvonlihakset osoittivat myönteisiä tunteita kehityskeskustelussa.

 

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

II. Salminen, M., Ravaja, N. (2016). , 109, 45-50. Avaa

III. Salminen, M., Ravaja, N., Kallinen, K., & Saari, T. (2013). , 25, 60-73. Avaa

IV. Ravaja, N., Bente, G., Kätsyri, J. Salminen, M., & Takala, T. (2016). . IEEE TRANSACTIONS ON AFFECTIVE COMPUTING, PP(99), pp. 1-1. doi: 10.1109/TAFFC.2016.2601101. Avaa

Tunteet ovat työssä isoja voimia. Tiedon silta 2017. https://tiedonsilta.fi/tunteet-ovat-tyossa-isoja-voimia/