Tuotannon työmenetelmien ergonomian kehittäminen ja työtapojen yhtenäistäminen sähkötarvikkeiden valmistuksessa

Tiivistelmä

Kehittämistyön tavoitteena on kehittää yrityksen henkilökunnan ammattitaitoa siten, että he osaavat suunnitella haitallista tuki- ja liikuntaelinkuormitusta aiheuttavat työmenetelmät terveellisemmiksi työntekijöille. Lisäksi työmenetelmiä on tarkoitus yhtenäistää siten, että tuotantovirta olisi tasainen ja ennakoitavissa. Kehittämistyö pohjautuu tuotannossa aiemmin tehtyihin työntutkimuksiin, joissa ilmeni tuki- ja liikuntaelimiä rasittavia työvaiheita. Henkilöiden työmenetelmissä oli selkeitä työntekijäkohtaisia eroja. Hankkeessa hyödynnetään työsuojelurahaston rahoittamassa ”Sujuva työ” – hankkeessa kehitettyjä kehittämis- ja henkilöstön osallistamistyökaluja. Ulkopuolisena asiantuntijana hankkeessa käytetään Palkkataito Oy:n asiantuntija Keijo Vesilahtea. Tulokset ovat käytettävissä hankkeen päätyttyä maaliskuussa 2018.

Hankkeen vastuuhenkilö

Jaakko Einovaara

Tiedote

Sekä työterveys että työmenetelmät kuntoon

Porvoolainen elektroniikkavalmistaja Efla Oy kehitti työmenetelmiään terveellisemmiksi työntekijöille. Lisäksi työmenetelmiä vakioitiin siten, että työntekijät suoriutuvat työtehtävistä annetussa ajassa. Kehittämistoimet selkiyttivät töitä ja edistivät pullonkaulaohjauksen käyttöönottoa. Työsuojelurahasto rahoitti kehittämishanketta, jota ohjasi Palkkataito Oy kesäkuusta 2017 helmikuulle 2018.

Työmenetelmiä tervehdytettiin paljolti niiden havaintojen perusteella, joita Efla teki Palkkataidon kanssa syksyllä 2016 ja keväällä 2017. Havaintojen mukaan monet työvaiheet aiheuttavat etenkin tuki- ja liikuntaelinhaittoja. Kehittämisessä hyödynnettiin Sujuva työ -hankkeessa (TSR 115496) kehitettyjä osallistamistyökaluja.

Eflassa kehittämiskohteita olivat kokoonpanon, koneistuksen ja pakkaamon työvaiheet. Kehittäminen eteni työntekijöiden ja työnantajan edustajien ryhmissä, ja yhteistoiminta sujui.

Videoista työoppia

Hankeaikana kuvattiin paljon videoaineistoa. Siitä henkilöstö laatii työnopastuksia, jotta sovitut menetelmät ovat opastettavissa uusille ja nykyisille työntekijöille.

Videoituja työmenetelmiä ennen työnopastusaineiston esittelyä ja esittelyn jälkeen verrattiin työpajoissa. Näin päästiin keskustelemaan kehittämistarpeista aiempaa syvällisemmin.

Parannusehdotuksia työtehtäviin kehittivät sekä tuotannon väki että työnjohto.

Tuplatiimi ja työnkulkukaaviot

Työtä kehitettiin myös tuplatiimeissä. Se on Innotiimi Oy:n kehittämää ryhmätyötä, jossa pyritään ratkaisemaan ongelma keksimällä ideoita, joista parhaat valitaan toteutettaviksi. Samalla sitoutetaan ryhmän jäseniä.

Yhteisten käytäntöjen muodostamista edistettiin tekemällä työnkulkukaaviot. Niihin ja videokuvausten antamaan tietoon paneuduttiin työpajoissa.

Työnkulun kuvaus ja sen täydentäminen aikatiedoilla taustoittavat hyvin toiminnan kustannuksia. Tämä mahdollistaa myös turhien työvaiheiden karsimisen.

Vaiheittain käytännöksi

Työmenetelmien kehittämisestä edettiin vaiheittain työn järjestelmälliseen kehittämiseen. Tämä varmistaa, että havaitut parannustoimet saadaan vakiinnutettua.

Vaiheittain etenevä kehittämisohjelma koostui kuudesta itsenäisestä asiantuntijan ohjaamasta tilaisuudesta, joihin osallistuivat yrityksen avainhenkilöt. Kussakin tilaisuudessa johto ja työntekijät tekivät kehitystehtäviä. Niiden tarkoitus oli tuottaa kultakin jaksolta sovittu muutos.

Kehittäminen tuli tavaksi

Hankeaikana tehdyt parannukset työmenetelmissä sujuvoittivat työtä, ja työntekijät kokevat muutokset hyviksi.

Hanke loi hyvän pohjan Efla Oy:n jatkokehittämiselle. Yrityksen jatkuvaa kehittämistä edistää Eflan päätös valita työntekijä Työtehoseuran työntutkijavalmennukseen.

Eflassa on myös käynnistetty henkilöstön palkitsemisen kehittäminen.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Keijo Vesilahti, Palkkataito Oy. . Efla Oy. 9 s. 2018. Avaa