Tuottavuuden kehittämisen esteet pk-yrityksissä

Tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena on tutkia, mitkä ovat pk-yritysten merkittävimmät esteet tuottavuuden kehittämiselle. Tutkimushanke on jatkumo vuonna 1997 toteutetulle hankkeelle, ja sen tarkoituksena on toistaa valtakunnallisessa mittakaavassa vuonna 1997 tehty tutkimus ja verrata saatuja tuloksia. Näin pystytään arvioimaan ovatko tuottavuuden esteet mahdollisesti muuttuneet 15 vuoden aikana, vai kamppailevatko suomalaiset pk-yritykset edelleen samojen ongelmien kanssa.

Tutkimuksessa tarkastellaan tuottavuuden esteitä kyselytutkimuksen avulla. Kyselyssä tarkastellaan tuottavuuden esteitä sisäisten, ulkoisten ja yleisten tuottavuusesteiden näkökulmasta sekä kartoitetaan, miten tuottavuuden kehittäminen nähdään yrityksessä. Kysely lähetään 2000 suomalaiselle pk-yritykselle.

Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, mitkä tekijät ovat esteenä tuottavuuden kehittymiselle ja kehittämiselle suomalaisissa pk-yrityksissä. Saatujen tulosten pohjalta voidaan arvioida, mihin tulevaisuuden kehitysponnistelut tulisi kohdentaa – onko merkittävimmät tuottavuusesteet sisäisiä vai ulkoisia? Yleisen käsityksen ja ymmärryksen lisäämisen lisäksi tutkimuksen tarkoituksena on hyödyttää pk-yrityksiä, jotka haluavat kehittää tuottavuuttaan ja sitä kautta pyrkiä suorituskykyiseen ja hyvinvoivaan työyhteisöön.

Hankkeen tuloksista tiedotetaan hankkeen kuluessa niiden valmistuessa. Kaikki tulokset ovat käytettävissä hankkeen päätyttyä vuonna 2015.

Hankkeen vastuuhenkilö

Tero Rantala

Tiedote

Heikot esimiestaidot jarruttavat tuottavuutta

Pienten ja keskisuurten yritysten tuottavuutta ehkäisevät
lähinnä ulkoiset syyt, osaamisen puutteet ja varsinkin esimiesten
heikko osaaminen tuottavuusasioissa. Nämä tuottavuusesteet ovat
olennaisesti erilaisia kuin vuonna 1997. Näin päätellään
Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahden yksikön tutkimuksessa,
jota Työsuojelurahasto rahoitti.

Tuloksista löytyy kolme isoa tuottavuusesteiden painopisteiden
siirtymää vuosien 1997 ja 2014 välillä. Esteiden painopiste on
siirtynyt sisäisistä tuottavuusesteistä ulkoisiin. Nyt
merkittävimmistä tuottavuusesteistä neljä viidestä on ulkoisia.

Toiseksi voimavarojen puute ei enää vaivaa likikään niin paljon
kuin osaamisen puutteet. Vuonna 2014 voimavarojen niukkuudet eivät
nousseet merkittävimpien tuottavuusesteiden joukkoon, eivät edes
merkittävimmiksi yritysten sisäisiksi tuottavuusesteiksi.

Merkittävä muutos on myös tuottavuusosaamisen jakautumisessa.
Vuonna 1997 työntekijöiden osaamisen ja koulutuksen puutteet
tuottavuusasioissa nähtiin merkittävämpinä esteinä toiminnan
kehittämiselle.

 

Nyt nousivat esimiesten osaamis- ja koulutuspuutteet
merkittävimmäksi sisäiseksi tuottavuusesteeksi. Esimiesten
osaamispuutteet koetaan kaikilla toimialoilla isommiksi
tuottavuusesteiksi kuin työntekijöiden vastaavat puutteet,
selvimmin palveluyrityksissä.

Vuoden 1997 tutkimus päivitettiin

Talouspolitiikan pitäisi huolehtia toimialojen tuottavuuden
kasvun edellytyksistä. Siis toimialojen tuotoksen suhteessa
panoksiin pitäisi kasvaa mahdollisimman ripeästi. Tämä vaatii
selvää näkemystä siitä, millaisilla yritystason mekanismeilla
tuottavuuskasvu syntyy. Pitää tunnistaa tilanteet, joissa esiintyy
tuottavuusesteitä, eivätkä markkinat pysty lisäämään
tuottavuutta.

Tämä tutkimus on jatkumo vuoden 1997 tutkimukselle. Nyt
arvioitiin, miten tuottavuuden kehittämisen esteet ovat muuttuneet
noin 17 vuodessa. Lisäksi yritettiin tunnistaa keskeisimmät
tuottavuuden kehittämisen esteet suomalaisissa pk-yrityksissä.

Vuoden 1997 kyselyä päivitettiin alan uusimman tutkimustiedon ja
asiantuntijoiden kommenttien mukaisesti. Kyselyyn tuli vastaus 239
pk-yrityksestä. Vastaajista noin 64 prosenttia oli liikevaihdoltaan
pieniä.

Yrityksille saatava edellytyksiä

Tutkijat tekevät kolme ehdotusta tuottavuuden kehittämiseksi.
Ensinnäkin yhteiskunnan on kehitettävä nykyistä tehokkaammin
yritysten toimintaedellytyksiä. Varsinkin toimintaa rajoittavia
säädöksiä on purettava.

Lisäksi julkisen vallan pitää työmarkkinaosapuolten kanssa
selvittää kaikki ne erät työvoimakustannuksissa, jotka ovat
työnantajan maksaman kokonaiskustannuksen ja palkansaajan käteen
jäävän summan välissä. Tällöin pitää tarkastella myös verotuksen
rakennetta: On kiinnitettävä huomiota tulovero- ja pääomaverokannan
väliseen kuiluun.

Yritysten uusittava kouluttautumistaan

Toiseksi tutkijat painottavat, että yritysten on satsattava yhä
enemmän tuottavuusosaamisen kehittämiseen.

Jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä perinteiset
kouluttamismallit eivät välttämättä riitä, vaan tarvitaan
monipuolista osaamisen kehittämistä, esimerkiksi
työyhteisövalmennusta, mentorointia tai työnohjausta.

Esimiesten opittava alati

 

Kolmanneksi tutkijat odottavat, että yrityksissä kohennetaan
esimiesten osaamista. Tätä tarvitaan, kun organisaatiot ovat
ohentuneet ja yksittäisten esimiesten rooli on korostunut.
Yritysten on siis huolehdittava esimiesten
kouluttautumismahdollisuuksista.

 

Esimiesten on myös itse pidettävä huolta osaamisestaan. Se vaatii
aktiivista asennetta tiedon ylläpitämiseen.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Hannu Rantanen, Tero Rantala & Sanna Pekkola (2015). Tuottavuuden kehittämisen esteet – Suomi eilen ja tänään. Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT, Yliopistopaino 2015. Tutkimusraportit No 38. 48 sivua. ISSN-L 2243-3376, ISSN 2243-3376, ISBN 978-952-265-771-8 (painettu julkaisu), ISBN 978-952-265-772-5 (PDF sähköinen julkaisu). Avaa

ArtikkeliTelma-lehden verkkosivuilla Huono johtaminen, huono tuottavuus Kirjoittajat: Professori Harri Laihonen, harri.laihonen@uta.fi , Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu Erikoistutkija Sanna Pekkola, sanna.pekkola@lut.fi, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, LUT Lahti. http://telma-lehti.fi/huono-johtaminen-huono-tuottavuus/?utm_source=Huono+johtaminen%2C+huono+tuottavuus+%2815.6.2015%29&utm_medium=email&utm_campaign=