Tupakkalain vaikutus ravintolatyöntekijöiden altistumiseen työssä tupakansavulle ja terveyteen Suomessa -väitöstyö

Tiivistelmä

Väitöskirjatutkimukseni tavoite on arvioida Suomen tupakkalain toimivuutta ravintola-alalla, joka oli viimeinen toimiala Suomessa, jossa sallittiin tupakansavulle altistuminen vielä 1995 jälkeen. Lisäksi arvioidaan ravintolatyöntekijöiden altistumista työperäiselle tupakansavulle ravintoloissa. Tutkimuksessa pyritään selvittämään myös, onko ravintolatyöntekijöillä korostunut riski sairastua keuhkosyöpään muissa ammateissa toimiviin henkilöihin verrattuna ja arvioimaan miten tilanne tulee muuttumaan jatkossa, kun tupakointi on kielletty ravintoloissa.

Kolmen ensimmäisen osatyön aineisto perustui Työterveyslaitoksen vuosina 1999-2010 teettämiin kuuteen kyselytutkimukseen ravintolatyöntekijöille (vuosittain n=3000kpl) sekä samoina vuosina teetettyihin sisäilmamittauksiin ravintoloista. Neljäs osatyö koskee ravintolatyöntekijöiden syövän ilmaantuvuutta. Tilastot ovat peräisin Suomen Syöpärekisteristä. Tutkimus perustuu pohjoismaiseen työperäiseen syöpäaineistoon (NOCCA-aineisto), joka koostuu yhteensä 14.9 miljoonasta henkilöstä vuosien 1961-2005 välillä, kaikista viidestä pohjoismaasta. Aineisto käsittää yhteensä 2.8 milj. rekisteröityä syöpää. Tutkimukseen on kerätty tästä aineistosta yhteensä 81 838 nais- ja 16 134 miestarjoilijaa. Tutkimus kattaa kaikkiaan 2,2 milj. henkilötyövuotta ja käsittää n.20 000 tilastoitua syöpää.

Väitöskirja on yhteenveto-osuutta vaille valmis. Tulokset ovat käytettävissä väitöskirjan hyväksymisen jälkeen, tavoitteena vuoden 2014 loppuun mennessä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Jere Reijula

Tiedote

Tiukka tupakkalaki tervehdytti tarjoilijoita

Suomessa tupakointi kiellettiin työpaikoilla 1995, mikä on
tehokkaasti suojannut niin työntekijöitä kuin asiakkaita
tupakansavulle altistumiselta. Ravintoloissa kuitenkin sai polttaa
vielä vuosia, joten ravintolatyöntekijät kärsivät tupakoinnista
muita pidempään.
Jere Reijula osoittaa lääketieteen
väitöskirjassaan, että vasta täysi tupakointikielto ravintoloissa
vähensi tarjoilijoiden altistumista. Tupakoinnin täyskielto vähensi
selvästi myös työntekijöiden työperäistä hengitysteiden ja silmien
oireilua.

 

Vuonna 2000 tuli voimaan tupakkalaki, jonka mukaan ravintoloiden
tuli varata osa asiakastiloista tupakoimattomille asiakkaille.
Siitä tupakointikielto eteni asteittain vuoteen 2007, minkä jälkeen
tupakointi kiellettiin kokonaan ravintoloiden asiakastiloissa.

 

Jere Reijulan aineistoina olivat kuusi valtakunnallista
kyselytutkimusta 1999–2010 eli vuosi ennen lain voimaantuloa ja
siitä kymmenen vuoden kuluttua. Kysely lähetettiin ravintola-alalla
toimiville Palvelualojen ammattiliitto PAMin jäsenille.

 

Osakiellosta vaisu, täyskiellosta selvä tulos

 

Reijula havainnoi, että tupakansavulle altistuminen väheni
hitaasti: 1999–2007 tupakansavulle altistumattomien
ravintolatyöntekijöiden määrä kasvoi 34 prosentista 54 prosenttiin.
Samana aikana yli neljä tuntia työvuoron aikana altistuneiden määrä
laski 46 prosentista 24 prosenttiin.

 

Kun ravintoloissa kiellettiin tupakointi kokonaan 2007,
altistuminen väheni nopeasti. Vuosina 2007–2009 tupakansavulle
altistumattomien määrä kasvoi 54 prosentista 82 prosenttiin. Pubien
ja yökerhojen työntekijöillä todettiin suurin altistumattomien
lisäys: seitsemästä 69 prosenttiin. Samana ajanjaksona yli neljä
tuntia tupakansavulle altistuneiden määrä laski 24 prosentista
neljään prosenttiin

 

Tupakointikielto leikkasi myös oireita

 

Tupakansavualtistumisen väheneminen vaikutti myös työntekijöiden
oireiluun: 2007–2009 ravintolatyöntekijöiden hengitystieoireiden
esiintyvyys laski 18 prosentista neljään prosenttiin ja
silmäoireiden 23 prosentista kuuteen prosenttiin.

 

Tupakansavulle altistumista arvioitiin kyselyjen lisäksi myös
sisäilman nikotiinipitoisuusmittauksilla Helsingin, Jyväskylän ja
Lappeenrannan ravintoloissa.

 

Ravintoloiden sisäilmasta mitattiin, että keskimääräinen
nikotiinipitoisuus laski 2004–2010 tasosta 11,7 μg/m³ tasolle 0,1
μg/m³. Suurin lasku todettiin pubeissa.

 

Ravintolaväellä iso syöpäriski

 

Ravintolatyöntekijöillä ilmenee syöpiä yleisemmin kuin muilla
pohjoismaalaisilla. Miestarjoilijoilla syöpiä ilmenee noin
puolitoista kertaa ja naistarjoilijoilla 1,1 kertaa yleisemmin kuin
muulla väestöllä. Riski on suurin syövissä, jotka liittyvät
alkoholin kulutukseen.

 

Ravintolatyöntekijöiden riskiä sairastua syöpään tutkittiin viiden
pohjoismaan yhteisestä  syöpärekisteristä. Tietokannasta
poimittiin 16 134 mies- ja 81 838 naistarjoilijaa.
Miestarjoilijoilla todettiin 3 100 ja naistarjoilijoilla 16
288 syöpätapausta.

 

Reijula löysi suurimman ylimääräisten syöpätapausten määrän
miestarjoilijoilla keuhkosyövässä ja nielusyövässä,
naistarjoilijoilla keuhkosyövässä ja kohdunkaulan syövässä.

 

Reijula päättelee, että tarjoilijoiden kohonnut syöpäriski voi
johtua siitä, että tarjoilijat tupakoivat muuta väestöä yleisemmin,
altistuvat työssään tupakansavulle ja käyttävät alkoholia muuta
väestöä enemmän.

 

Jere Reijulan artikkeliväitöskirja tarkastettiin Helsingin
yliopistossa 28. toukokuuta 2015. Reijula oli saanut työnsä
viimeistelyyn Työsuojelurahaston stipendin.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Väitöstyö Jere Reijula. The Impact of Tobacco Legislation on Restaurant Workers Exposure to Tobacco Smoke in Finland. 75 sivua. Helsingin yliopisto 43/2015. ISBN 978-951-51-1199-9 (print), ISBN 978-951-51-1200-2 (pdf) http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1200-2 Avaa

Tiukka tupakkalaki suojaa tarjoilijoita. Tiedon silta 2016. https://tiedonsilta.fi/tiukka-tupakkalaki-suojaa-tarjoilijoita/. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1200-2