Turvallisesti etänä – työhyvinvointi ja sen johtaminen etätyössä

Tiivistelmä

Hankkeessa tutkitaan intensiivisten pitkittäisaineistojen ja laajojen poikkileikkausaineistojen avulla työntekijöiden ja esihenkilöiden kokemuksia koronapandemian aikaisesta etätyöstä ja kartoitetaan tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet työhyvinvointiin ja henkiseen työturvallisuuteen. Erityisenä tavoitteena on tuottaa ajankohtaista ja käytännössä hyödynnettävää tietoa etätyön johtamisesta psykososiaalisen turvallisuusilmapiirin avulla.

Hankkeen vastuuhenkilö

Anne Mäkikangas

Tiedote

Turvallisesti etänä – työhyvinvointi ja sen johtaminen etätyössä

Tiivistelmä

Hankkeessa tutkittiin työhyvinvoinnin kehitystä ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä koronapandemian aiheuttaman etätyön aikana suomalaisissa korkeakouluissa. Hankkeen erityisenä painopisteenä oli psykososiaalinen ja psykologinen turvallisuus ja niiden tukeminen etäjohtamisen keinoin. Hankkeessa hyödynnettiin sekä määrällisiä että laadullisia tutkimusaineistoja, jotka kerättiin kolmesta Suomen yliopistosta. Kokonaisuudessaan tulokset osoittavat, että valtaosa korkeakoulutyöntekijöistä säilytti työhyvinvointinsa hyvällä tasolla etätyön aikana. Keskeiset tulokset osoittavat, että lähityöyhteisön ja organisaatiotason psykologinen turvallisuus ovat seikkoja, johon etätyössä ja tulevassa monipaikkaisessa työssä tulee kiinnittää huomiota.

Lähtökohdat

Hankkeen uutuusarvona oli tutkia psykososiaalista ja psykologista turvallisuutta ja niiden tukemista etätyössä.
Hankkeessa esitettiin yhteensä kolme tutkimustavoitetta: 1) kuinka psykologinen työhyvinvointi kehittyi pakotetun etätyön aikana, 2) kuinka etätyöaikaiset työn vaatimukset ja voimavarat, työntekijöiden voimavarat ja toiminta etätyötyötilanteessa sekä organisaation tuki olivat yhteydessä työhyvinvointiin etätyön aikana, ja 3) millaiseksi esihenkilöt kokivat etäajan johtamisen?

Aineisto

Hankkeessa kerättiin ensinnäkin Tampereen korkeakouluyhteisöstä huhtikuusta 2020 alkaen mittauskertaa käsittävä pitkittäistutkimusaineisto (n = 2661–382, vastausprosentit 38–88 %). Toiseksi Itä-Suomen, Tampereen ja Turun yliopistoista kerättiin poikkileikkaustutkimusaineisto huhtikuussa 2021 (n = 3023, vastausprosentti 29 %). Kolmanneksi edellä mainituista kolmen yliopiston esihenkilöiden joukosta kerättiin haastattelututkimusaineisto (n = 28).

Menetelmät

Määrällisiä aineistoja analysointiin latentin profiilianalyysin, sekoitettujen jakaumien kasvukäyrämallinnuksen ja rakenneyhtälömallinnuksen avulla. Työhyvinvoinnin selittäjiä tutkittiin erilaisilla regressiopohjaisilla menetelmillä, esimerkiksi hierarkkisella ja multinomiaalisella logistisella regressioanalyysillä. Laadullisia aineistoja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Tulokset ja johtopäätökset

Hankkeessa tuotetut koronapandemia-ajan työhyvinvointiin liittyvät tulokset nostavat esiin keskeisiä työhyvinvointiin vaikuttavia
tekijöitä, joihin on tärkeää kiinnittää huomiota myös yleisemmin etätyössä ja monipaikkaisessa työssä. Tällaisia ovat työn voimavarat kuten kodin toimivuus etätyöympäristönä, organisaation tarjoama tuki etätyöhön, riittävä sosiaalinen tuki, hyvät etävuorovaikutuksen käytännöt, kohtuullinen työmäärä sekä lähityöyhteisön ja organisaatiotason psykologinen turvallisuus.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Psykologista turvallisuutta on tutkittu Suomessa vasta vähän, ja hankkeen keskeiset tulokset osoittivat, että psykososiaalista turvallisuusilmapiiriä on mahdollista arvioida luotettavasti ja pätevästi neljä väittämää sisältävällä kyselyllä. Hankkeessa laajennettiin lisäksi lähityöyhteisötason psykologisen turvallisuuden operationalisointia. Molempia psykologiseen turvallisuuteen liittyviä kyselymenetelmiä voidaan suositella käytettäväksi jatkossa kotimaisessa työelämätutkimuksessa.

Aineisto

Kirsi Sjöblom, Jaana-Piia Mäkiniemi, Soile Juutinen, Atte Oksanen, Anne Mäkikangas. Turvallisesti etänä – työhyvinvointi ja sen johtaminen etätyössä. Loppuraportti. Työelämän tutkimuskeskus ja Tampereen yliopisto 2022. Työraportteja 115/2022 Working Papers.
ISBN 978-952-03-2690-6 (verkkojulkaisu)
ISSN 2489-8902 (verkkosarja) Avaa

Webinaariesitys_21.4.2023_Hyvoinvoivana etätyössä Avaa