Turvallisuuskulttuurin kehittäminen, jossa henkilöstön merkitys turvallisuuden toteuttajana korostuu

Tiivistelmä

Organisaation turvallisuuskulttuuri on monisyinen kokonaisuus, joka pitää sisällään työturvallisuuden lisäksi turvallisuusjohtamisen, työilmapiirin sekä työntekijöiden arvot ja asenteet. Tutkimushankkeen tavoitteena on määritellä organisaation turvallisuuskulttuurille malli eli ontologia. Samoin valitaan keskeiset seurattavat työturvallisuusmittarit yhdessä kohdeorganisaatioiden kanssa. Valitulla ontologialla ja valituilla mittareilla selvitetään kohdeorganisaatioiden turvallisuuskulttuurin nykytila ja myös se, mihin suuntaan turvallisuuskulttuuria organisaatioissa haluttaisiin kehittää.

Analyysin perusteella kukin kohdeorganisaatio valitsee turvallisuuskulttuurin parantamiseksi toteutettavat toimenpiteet. Kehittämistoimenpiteiden jälkeen turvallisuuskulttuurin tila on uudelleenarvioitava muutosten todentamiseksi.

Tutkimukseen osallistuvien organisaatioiden keskinäinen vertailu mahdollistaa koko yrityspuistoa koskevan yhteisen turvallisuuslinjauksen tekemisen.

Turvallisuuskulttuurin tutkimisessa tietojen keruun päämenetelmäksi on valittu selainpohjainen kysely, jossa työntekijät kaikilta organisaation tasoilta vastaavat turvallisuuskulttuurin piirteitä koskeviin väittämiin. Koska vastaajia on kaikilta organisaation tasoilta, saadaan tulokseksi organisaation kollektiivinen käsitys turvallisuuskulttuurista ja sen kehittämisen suunnista. Työturvallisuuden tasoa mitataan myös kvantitatiivisilla mittareilla. Eri menetelmät tukevat toisiaan.

Tutkimustuloksia on odotettavissa vuoden 2012 alussa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Hannu Vanharanta

Tiedote

Hyväkin turvallisuustaso paranee ilmapiiriä ja asennetta nostamalla

Pro Turva -hanke mallinsi turvallisuuskulttuuria kymmenessä
Harjavallan suurteollisuuspuiston sekä neljässä energia-alan
yrityksessä. Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikön
toteuttamassa ja Työsuojelurahaston tukemassa hankkeessa yritysten
henkilöstö osallistui kehittämiskohteiden kartoitukseen.

Organisaation turvallisuuskulttuuri on laaja kokonaisuus, johon
sisältyvät työturvallisuuden lisäksi turvallisuusjohtaminen,
työilmapiiri sekä työntekijöiden arvot ja asenteet.

Harjavallassa turvallisuuskulttuurin kehittämishanke käynnistyi,
kun ison turvallisuusriskin yritykset olivat jo tehneet ”kaiken
mahdollisen”: tunnistaneet riskit, varautuneet vaaratilanteisiin,
kouluttaneet ja ohjeistaneet. Perusasiat olivat kunnossa ja
tapaturmat oli saatu vähenemään, mutta hyvä suunta oli tasaantunut
ja onnettomuusluvut vakiintuneet tietylle tasolle.

Hankkeessa turvallisuuskulttuurin kehitettävät asiat
löytyivät henkiseltä puolelta, ilmapiiristä ja asenteista.

Jotta turvallisuuskulttuuriin päästiin kiinni, määriteltiin
organisaatioiden turvallisuuskulttuurin piirteitä ja osatekijöitä.
Yritysten koko henkilöstöllä oli mahdollisuus vastata kyselyyn,
jossa kartoitettiin turvallisuuskulttuurin nykytilaa sekä
tulevaisuuden ihannetilannetta. Lisäksi valittiin keskeiset
työturvallisuusmittarit yhdessä kohdeyritysten kanssa.

Tutkija
Pasi
Porkan mukaan juuri henkilöstön laaja
osallistuminen ja tavoitetilan määrittely erottavat Pro Turvan
useimmista muista turvallisuuskulttuurin tutkimuksista. Yleensä
niissä kartoitetaan ainoastaan nykytilanne.

Välittäminen tuntuu ilmapiirissä

Turvallisuuskulttuurin kehittämiskohteet löytyvät nykyisen ja
toivotun tilanteen eroista, ”luovista jännitteistä”. Jos erot ovat
suuret, parantamisen ja kehittämisen varaa on paljon. Harjavallassa
tällaiset kehittämiskohteet painottuivat henkiselle puolelle,
yritys- ja yksilötason asenteisiin. Kyselyn perusteella erityisesti
ilmapiiri ja työympäristö vaativat eniten muutosta.

Porkka toteaa, että asennekysymykset tekevät
turvallisuuskulttuurin parantamisen vaikeaksi. Kulttuuri muuttuu
vasta, kun yritykset tekevät jotakin sen edistämiseksi ja pitävät
asian aktiivisesti mielessä.

– Mikä tahansa turvallisuuden kehityshanke parantaa myös
turvallisuuskulttuuria. Kehittäminen kertoo siitä, että
organisaatio satsaa turvallisuuteen ja välittää työntekijöistään.
Silloin myös ilmapiiri kohenee.  Toinen tärkeä seikka on se,
että henkilöstön on helpompi sitoutua turvallisuustoimintaan, kun
se itse osallistuu päätöksentekoon.

Kysely ja raportit avaavat keskustelun

Tutkimukseen osallistui kymmenen yritystä Harjavallan
suurteollisuuspuistosta: ABB Oy Service, Boliden Harjavalta Oy,
Insta Automation Oy, Kemira Oyj, Lassila&Tikanoja, Maintpartner
Oy, Norilsk Nickel Oy, Outotec Oyj, STEP Oy ja Valtasiirto Oy.
Lisäksi mukaan otettiin tutkimuksen jo käynnistyttyä neljä
energia-alan yritystä, Leppäkosken Sähkö Oy, Paneliankosken Voima
Oy, Statkraft Suomi Oy ja Vatajankosken Sähkö Oy.

Turvallisuuskulttuurin nyky- ja tavoitetilat määriteltiin
yrityksissä itsearviointikyselyn avulla. Kyselyyn vastasi 408
henkilöä Harjavallan teollisuuspuiston kymmenestä yrityksestä ja
158 henkilöä neljästä sähköyhtiöstä. Väittämien avulla laskettiin
arvot 17:lle turvallisuuskulttuurin tunnuspiirteelle, kuten
ilmapiirille, johtamiselle, tiedonkululle,
turvallisuustietoisuudelle, turvallisuusasenteille ja
työympäristölle. Ennen kyselyä yritysten turvallisuuspäälliköt
olivat mukana muokkaamassa turvallisuuskulttuurin piirteitä ja
niitä koskevia väittämiä.

Itsearvioinnit antavat tietoa turvallisuusarvoista ja
-asenteista sekä käyttäytymiseen ja motivaatioon liittyvistä
seikoista. Erilaiset mittarit, kuten tapaturma- tai poissaololuvut,
puolestaan kertovat työturvallisuuden kehittymisestä ja koulutuksen
vaikutuksista. Hankkeessa näistä tuloksista tuotettiin 50–1
00-sivuiset yrityskohtaiset raportit.

Pasi Porkan mukaan kyselyt ja niiden pohjalta tuotetut raportit
toimivat hyvin keskustelun avaajina ja alustuksina. Mahdollisia
muutostarpeita oli helppo käsitellä yrityksissä niiden pohjalta.
Lisäksi yritykset voivat verrata tuloksiaan muihin tutkimuksessa
olleisiin yrityksiin.

Pilottiyrityksestä eväitä jatkoon

Yhdessä tutkimukseen osallistuneessa yrityksessä (Valtasiirto
Oy) tehtiin case-interventio, joka toimi samalla
pilottikohteena turvallisuuskulttuurin kehittämiselle koko
projektissa.

Valtasiirto Oy:n keskeinen uusi toimintatapa liittyi tiedonkulkuun
ja uusiin palaverikäytäntöihin. Tavoitteena oli saada koko
henkilöstö osallistumaan työturvallisuuden kehittämiseen. Sitä
varten käynnistettiin työnjohtoalueittain kuukausipalaverit, joiden
arvioitiin parantaneen tiedonkulkua huomattavasti. Erityisen
myönteiseksi koettiin joissakin palavereissa toteutettu kiertävä
vetovastuu.

Pro Turva -hankkeen jatkoksi on jo käynnistynyt
Työsuojelurahaston tukemana uusi hanke, Turvallisuuskulttuurin
kehittäminen Harjavallan teollisuuspuistossa (112122). Tutkimukseen
osallistuu kymmenen teollisuuspuiston teollisuus- ja
palveluyritystä. Niiden kanssa keskustellaan, millaisia
case-interventioita ne haluavat, ja mallina on edellisen
tutkimuksen pilottikohde.

Jatkohankkeessa seurataan turvallisuuskulttuurissa tapahtuneita
muutoksia ja kehitetään jo Pro Turva -tutkimuksessa käytettyä
Evolute-ohjelmiston sovellusta ja kokonaisjärjestelmää.

Toimittaja
Päivi Haavisto

Aineisto

Porkka Pasi. 2012. Harjavallan teollisuuspuiston Turvallisuuskulttuurin kartoitus. Pro-Turva projektin loppuraportti. PRO-Turva projekti. TTY Porin yksikkö 14.06.2012. Avaa