Tutkijavierailu Pariisiin – palveluverkostojen muutoshaasteet ja kehittämistoimijuus

Tiivistelmä

Verkostoituminen on kasvava työelämän muutostrendi, joka lisää tarvetta proaktiiviseen ja osallistavaan kehittämiseen.

Seppäsen tutkimusvierailu (1.10.-20.12.2012, Pariisi, Ranska) syventyy palveluverkostojen muutoshaasteiden ja kehittämistoimijuuden tutkimukseen ja tuottaa kolme tieteellisen artikkelin käsikirjoitusta. Hakija toimii vierailun aikana yhteistyössä Ranskan maataloustutkimusinstituutin (INRA) Science in Society-tutkimusryhmän kanssa ja tekee tutkimusyhteistyötä CNAMin (Conservatoire national des arts et métiers) Työpsykologian tutkimusryhmän kanssa.

Tavoitteet
1. Väitöskirjatyön jälkeinen tieteellinen kirjoittaminen ja yhteiskehittely ranskalaisten kollegojen kanssa, ja pätevöittää hakijaa tutkijanurallaan.
2. Vahvistaa ja solmia kontakteja uusien yhteistyömuotojen käynnistämiseksi työelämän ja kehittämisinterventioiden tutkimuksessa.
3. Parantaa hakijan ranskan kielen taitoa ranskankielisen tutkimuskirjallisuuden paremmaksi hyödyntämiseksi.

Vierailu tuottaa uutta tutkimustietoa palveluverkostoista ja se monipuolistaa suomalaista kehittämisinterventioita koskevaa tutkimusta. Tulokset ovat käytettävissä keväästä 2013 lähtien. Tuloksia levitetään Kohaus-hankkeen, Palje-ohjelman ja Työterveyslaitoksen t&k-hankkeiden kautta vuonna 2013. Tuotettavat tieteelliset artikkelit pätevöittävät hakijaa ja hyödyttävät tutkimus- ja kehittämishankkeiden ohjausta ja arviointia.

Hankkeen vastuuhenkilö

Laura Seppänen

Tiedote

Ranskan palveluverkostoista kehittämisoppia

Työterveyslaitoksen erikoistutkija Laura Seppänen teki tutkijavierailun Ranskan pääkaupunkiin 1.10.–20.12.2012. Vierailu tuotti uutta tietoa palveluverkostoista. Suomessa Seppänen aikoo monipuolistaa kehittämisinterventiotutkimusta. Työsuojelurahasto oli myöntänyt Seppäselle stipendin Pariisin-matkaa varten.
 
Seppänen tutki palveluverkostojen yhteistyötä ja asiakassuhteita. Lisäksi hän tutustui ranskalaisiin työn kehittämismenetelmiin.
 
Esitelmiä ja työryhmätyötä
 
Seppänen valmisteli ja esitti Pariisissa kolme esitelmää sekä osallistui yhteistyökumppaneiden tutkimusryhmiin. Kumppaneita olivat Ranskan maataloustutkimusinstituutin Tiede yhteiskunnassa -tutkimusryhmä ja CNAMin (käsityötaitojen ja ammattien korkeakoulu) työpsykologia- ja ergonomiaryhmät.
 
Seppänen kehaisee etenkin keskusteluja Ranskan maataloustutkimusinstituutin tutkimusjohtaja Marianne Cerfin kanssa.
 
Työpsykologian ryhmässä Seppänen tutustui toiminnan klinikkaan. Se keskittyy välineiden luomiseen työntekijöille, jotta he voivat kehittää työtään. Henkilöitä kutsutaan astumaan työtilanteensa ulkopuolelle ja tekemään tästä työtilanteestaan välineen, joka auttaa heitä elämään eri tavalla. Intervention ei siis tarvitse mennä yksilön toimintaan.
 
Kokemukset suomennettavissa
 
Laura Seppänen arvioi matkansa hyödyiksi ensisijaisesti sen, että palveluverkostojen yhteistyön ja asiakassuhteiden tuloksia voi hyödyntää Suomen johtamisen koulutuksessa ja konsultoinnissa. Niin ikään ranskalaisten kehittämisinterventioiden menetelmiä voi soveltaa Suomessa. Lisäksi toiminnan klinikan tutkimusosaaminen hyödyttää suomalaista kehittämisinterventioiden arviointi- ja vaikuttavuustutkimusta.
 
Seppänen aikoo jakaa vierailunsa tuloksia Kohaus-hankkeessa (Palveluverkostojen muuttuvat toimintakonseptit ja uudet asiakasymmärryksen välineet – muutosten hallintaa ja kestävää työhyvinvointia) sekä Työterveyslaitoksen tutkimus- ja kehityshankkeissa vuonna 2013. Kohaus-hanke on Työterveyslaitoksen, Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkimushanke. Kohaus kuuluu työmarkkinajärjestöjen Palje -tutkimus- ja kehittämisohjelmaan.
 
Tuloksia Seppänen julkaisee myös Marianne Cerfin ja Hanna Toiviaisen kanssa EGOS-konferenssipaperissa ja tieteellisessä artikkelissa. Seppänen ja Laura Kloetzer aikovat julkaista Nordic Iscar 2013 -kongressipaperin. Lisäksi Seppänen on kirjoittamassa Heli Heikkilän kanssa tieteellistä artikkelia.
 
Tuotettavat artikkelit pätevöittävät Seppästä tutkijana sekä hyödyttävät tutkimus- ja kehittämishankkeiden ohjausta ja arviointia.
 
Vakiintunut uravaihe sopii hyvin tutkijavierailuun
 
Seppänen solmi Pariisissa tutkijayhteyksiä sekä ranskalaisiin että muunmaalaisiin tutkijoihin. Myös Seppäsen ranskan kielen opiskelu edistyi niin hyvin, että hän ymmärtää entistä paremmin ranskankielisiä tieteellisiä tekstejä.
 
Seppänen oli solminut ranskalaisia tutkimuskontakteja jo ennen Pariisin-vierailua. Nämä yhteydet auttoivat tutkijavierailun onnistumista. Tehty tohtorin tutkinto helpotti monin tavoin asiointia ja kanssakäymistä.
 
Seppänen arvioi, että vierailu on erittäin hyödyllinen tutkijan uran vakiintuneessa vaiheessa, jolloin on jo käsitys omasta alasta ja intoa oppia uutta. Varsinainen hyöty tutkijavierailuista, varsinkin kansainvälisestä yhteistyöstä, näkyy vasta vuosien päästä.

Toimittaja
Hannu Kaskinen