Työ- ja johtamiskäytäntöjen uudistaminen opetusalalla ulkoisen kriisin kohdatessa

Tiivistelmä

NFF-konferenssiin 15.-17.8.2024 hyväksytty esitys pohjautuu ”Selviytymisestä uudistumiseen: Oppimisen ja innovoinnin johtaminen työpaikan kriisissä (UUDIS)” -tutkimushankkeen aikana toteutettuun laadulliseen tutkimukseen. Siinä keskityttiin tutkimaan ulkoisia kriisejä opetusalalla Suomessa. Koronapandemian seurauksena syntyi kiinnostus tehokkaan kriisijohtamisen ymmärtämiseksi. Esitettävä artikkeli selvittää, minkälaiset työ- ja johtamiskäytännöt edistävät uudistumista opetusalalla kriisiaikoina.

Hankkeen vastuuhenkilö

Laura Urrila

Tiedote

Korkean autonomian työssä esihenkilön roolina on tukea yksilöä ja yhteisöä

Tiivistelmä

NFF-konferenssissa 16.8.2024 pidetty esitys ”Leading renewal in crisis: The role of the middle-manager in high-autonomy work contexts” pohjautuu Vaasan yliopiston ja Työterveyslaitoksen yhteisehankkeeseen ”Selviytymisestä uudistumiseen: Oppimisen ja innovoinnin johtaminen työpaikan kriisissä (UUDIS)”, ja sen aikana toteutettuun laadulliseen tutkimukseen. Tutkimuksessa keskityttiin tutkimaan ulkoisia kriisejä opetusalalla Suomessa. Esitetyn tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää, minkälaiset työ- ja johtamiskäytännöt edistävät uudistumista opetusalalla kriisiaikoina. Tutkimuksemme korostaa, että kriisiaikoina on tarve tarkastella ja päivittää myös johtamiskäytäntöjä.

Tausta

Osallistuin NFF-konferenssiin, koska konferenssit tarjoavat mahdollisuuden tavata muita alan tutkijoita, asiantuntijoita ja yhteistyökumppaneita, mikä voi johtaa uusiin yhteistyömahdollisuuksiin ja ideoiden vaihtoon. Tavoitteenani oli esitellä tutkimusryhmämme uusimpia tutkimustuloksia ja saada palautetta muilta kansainvälisiltä tutkijoilta.

Aineisto

NFF-konferenssissa esittelemäni haastattelututkimuksen aineisto käsittää 26 haastattelua ja 2 työpajaa. Tutkimukseen osallistujat (n=37) toimivat erilaisissa opetus-, johtamis- ja asiantuntijatehtävissä Suomessa opetussektorilla. He ovat mm. opettajia ja esihenkilöitä viidesta organisaatiosta, seitsemästä tiimistä, kolmelta asteelta (perus-, toisen asteen ja korkea-asteen koulutus), sekä asiantuntijoita mm. ministeriöstä ja opetushallituksesta. Aineisto analysoitiin temaattisella analyysillä.

Tulokset ja johtopäätökset

Kriisien keskellä uudistuminen kysyy johtamiselta työntekijöiden tukemista ja valtuuttamista, yhteistyön vahvistamista ja oikeanlaisen osaamisen rakentamista
Erilaiset kriisit voivat vaatia erilaisia lähestymistapoja, kuitenkin epävarmuuden käsittely näyttää olevan yhteistä kaikille kriiseille. On selvää, että ulkoisten kriisien käsitteleminen vaatii mukautumiskykyä ja aktiivista toimintaa sekä työntekijöiltä että esihenkilöiltä.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimuksemme korostaa, että vaikka opetusalalla Suomessa työntekijät ovat itsenäisesti uudistaneet työskentelytapojaan vastauksena viimeaikaiseen koronakriisiin, on tarve tarkastella ja päivittää myös johtamiskäytäntöjä. Autonomian tukeminen, yhteistyön vahvistaminen ja systemaattinen relevanttien taitojen ja valmiuksien kehittäminen voivat edistää oppimista ja innovatiivista toimintaa kriisien keskellä. 

Aineisto

Konferenssiesitys Avaa