Työ – perhe -ristiriitojen yhteys pitkiin sairauspoissaoloihin ja avioeroriskiin suomalaisilla palkansaajilla. Rekisteriperustainen seurantatutkimus -väitöskirjatyö

Tiivistelmä

Työn ja perheen yhteensovittaminen on viime vuosina noussut aktiivisesti esiin niin julkisissa keskusteluissa, poliittisissa tavoitteenasetteluissa kuin tutkimuksen piirissäkin. Työn ja perheen tasapaino sekä yhteensovittamista tukevien keinojen kehittäminen ovat tärkeitä tavoitteita sekä kansantaloudellisesta että hyvinvoinnin turvaamisen yhteiskunnallisesta ja yksilöllisestä näkökulmasta tarkasteltuna. Työn ja perheen onnistunut yhteensovittaminen parantaa yksilöiden mahdollisuuksia tehdä työtä, tukee inhimillisen pääoman käyttöönottoa sekä ehkäisee hyvinvoinnin, tasa-arvon ja arjen organisoinnin ongelmia. Työn ja perheen ristiriidoilla on puolestaan monia kielteisiä vaikutuksia yksilön työn tekoon, terveyteen sekä sosiaalisiin suhteisiin.

Tutkimuksessa tarkastellaan työn ja perheen ristiriitojen yhteyttä pitkiin sairauspoissaoloihin sekä avioeroriskiin suomalaisilla palkansaajilla. Tutkimus on seurantatutkimus, jonka aineistona käytetään Tilastokeskuksen eri vuosien työolotutkimusaineistoja sekä niihin liitettyjä rekisteritietoja pitkistä sairauspoissaoloista sekä avioeroista. Tutkimusaineisto mahdollistaa palkansaajien sairauspoissaolojen ja avioliiton keston seurannan useiden vuosien ajan. Tutkimusaineisto analysoidaan negatiiviseen binomijakaumaan perustuvan regressioanalyysin sekä Coxin regressiomallin avulla. Analyyseissä kontrolloidaan työhön ja terveyteen liittyviä tekijöitä sekä taustamuuttujat.

Tutkimuksen tulokset ovat käytettävissä syksyn 2016 aikana.

Hankkeen vastuuhenkilö

Miia Ojanen

Tiedote

Työn ja perheen vaikea sidos sairastuttaa

Tohtoriopiskelija Miia Ojanen osoittaa työn ja perheen ristiriitojen lisäävän palkansaajien pitkiä sairauspoissaoloja. Lisäksi työstä perheeseen suuntautuvat vaikeudet lisäävät etenkin miesten avioeroriskiä. Ojanen esittää nämä tulokset tulevassa väitöskirjassaan. Tutkimus valmistuu Työsuojelurahaston loppuunsaattamisstipendin turvin.

Sairauspoissaolojen kasvua voi selittää ponnistelun ja palautumisen epätasapaino. Työssä ponnistelu kuluttaa voimavaroja, joita perhe ja koti eivät ristiriitatilanteessa pysty täyttämään.

Ristiriidat johtavat Ojasen mukaan erityisesti miehet avioeroihin. Tätä selittää naisten alttius reagoida kielteisesti puolison työn kuormittavuuteen, joka aiheuttaa työn ja perheen ristiriitoja.

Ojasen työ on kolmen vuoden seurantatutkimus. Hän käytti Tilastokeskuksen neljää työolotutkimusta – vuosilta 1990, 1997, 2003 ja 2008 – sekä niiden rekisteriseurantatietoja.

Työ kaipaa perheymmärrystä

Ojanen päättelee, että työn ja perheen yhteensovittaminen ei kuulu yksin yksilöille ja perheille, sillä yksilöterveys ja perheiden hyvinvointi koskettavat koko yhteiskuntaa. Pitää tunnistaa kuormituksen aiheuttajat ja puuttua niihin. Näin voidaan ehkäistä jaksamisongelmista johtuvia sairauspoissaoloja ja vähentää parisuhdekriisejä.

Työelämä kaipaa Ojasen sanoin keinoja, joiden on tutkitusti todettu tukevan työn ja perheen tasapainoa. Näitä ovat liukuva työaika, työaikapankki, etätyö, henkilökohtainen sopiminen, osa-aikatyö ja palkaton vapaa.

Ei vain lapsiperheet

Ojanen sanoo, että lapsiperheet yleensä muistetaan, kun puhutaan työn ja perheen suhteesta. Hän esittää, että yhteiskunnallisesti pitäisi paneutua erityisesti heihin, jotka työnsä ohella hoivaavat vanhuksia, sairaita tai lapsenlapsia.

Toimien tehokas kohdentuminen korostuu, jos talouden ongelmia ja huoltosuhteen heikkenemistä yritetään ehkäistä työuria pidentämällä ja eri elämäntilanteissa olevien ansiotyöhön osallistumista lisäämällä.

Yhteiskunnan perhepolitiikka tarvitsee Ojasen mukaan tukea myös työyhteisöiltä. Työn ja perheen yhteensovittamisessa pitää ehkäistä aseman ja sukupuolen mukaista eriytymistä.

Miia Ojasen väitöskirja tarkastetaan Tampereen yliopistossa joko vuoden 2016 lopussa tai 2017 alussa.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Miia Ojanen. . Tampere University Press. Tampere 2017 ISBN 978-952-03-0323-5 (nid.) ISBN 978-952-03-0324-2 (pdf ) ISSN-L 1455-1616 ISSN 1456-954X ISSN 1455-1616 http://tampub.uta.fi Avaa