Työaika ja psykofysiologinen kuormittuminen hoito- ja opetustyössä -väitöskirjatyö

Hanketiedot

Hankenumero
114017

Hakija
Susanna Järvelin-Pasanen

Toteuttaja
Susanna Järvelin-Pasanen

Lisätietoja
Susanna Järvelin-Pasanen
susanna.jarvelin@uef.fi

Toteutusaika
1.3.2014 - 31.8.2014

Työsuojelurahaston päätös
5.2.2014
7 000 euroa

Kokonaiskustannukset
7 000 euroa

Tulokset valmistuneet
31.8.2014

Tiivistelmä

Työajat ovat muuttuneet monimuotoisimmiksi, joustavammiksi ja epäsäännöllisiksi ja usein myös epäedullisiksi työntekijän terveyden näkökulmasta.

Neljästä osatyöstä koostuvan väitöskirjatutkimuksen tavoitteena on tutkia työaikojen vaikutusta sykevälivaihtelun avulla mitattuun psykofysiologiseen kuormittumiseen ja palautumiseen hoito- ja opetustyötä tekevillä naisilla.

Väitöskirjatutkimuksessa tuotettua tietoa voidaan käyttää työterveyshuolloissa haitallisen työkuormituksen ja työstressin varhaisessa tunnistamisessa ja ehkäisemisessä erityisesti hoito- ja opetusalalla. Lisäksi väitöskirjassa saatavaa tietoa voidaan käyttää työterveyshuollon käytännön toimenpiteiden tukena vaikutettaessa opetus- ja hoitoalan työntekijöiden työkykyyn ja hyvinvointiin. Saatuja tuloksia voidaan myös hyödyntää työkykyä ja hyvinvointia tukevien työaikojen sekä vapaa-ajan aktiviteettien suunnittelussa ja toteutuksessa.

Keskeisinä menetelminä psykofysiologisen kuormittumisen mittaamiseen ja arviointiin käytetään pitkäkestoisia (24–36 tuntia) sykintätaajuuden ja sykevälivaihtelun rekisteröintejä yhdistettynä päiväkirjan täyttämiseen sekä kyselyihin.

Väitöskirjan tulokset ovat käytettävissä vuoden 2014 loppuun mennessä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Susanna Järvelin-Pasanen

Tiedote

Hoitotyössä kannattaa suosia eteenpäin kiertäviä työvuoroja

31.8.2014

Vuoroa seuraa aina myöhemmin alkava vuoro, esimerkiksi
aamuvuoroa iltavuoro. Sairaanhoitajat palautuvat vuorotyöstä
parhaiten tällaisessa eteenpäin kiertävässä
työvuorojärjestelmässä.

Tällöin työvuorojen väliin jää riittävästi palautumisaikaa, mikä
edistää työntekijöiden autonomisen hermoston palautumista ja siten
heidän hyvinvointiaan. Sen vuoksi eteenpäin kiertävää
vuorotyöjärjestelmää kannattaa suosia hoitotyössä taaksepäin
kiertävän järjestelmän sijaan. Taaksepäin kiertäen siirrytään
iltavuorosta aamuvuoroon alle 11 tunnin levon jälkeen.

Tällaisiin tuloksiin päätyi terveystieteiden maisteri
Susanna Järvelin-Pasanen väitöstutkimuksessaan.
Ergonomian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Työajat ja
sykevälivaihtelu opetus- ja hoitotyötä tekevillä naisilla, ja se
tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 12. joulukuuta 2014.

Työsuojelurahasto tuki väitöskirjan tekemistä stipendillä.

Tutkimuksen mukaan yksittäinen pitkä työvuoro – yhdistetty aamu-
ja iltavuoro – ei kuormittanut työntekijää enemmän kuin tavallinen
kahdeksan tunnin työvuoro.

Tulos oli yllättävä, mutta todennäköistä on, että pitkien
työvuorojen haitallisuus näkyy vasta, kun niitä on tehty useita
peräkkäin.

Palautumisen arviointia
sykevälivaihtelumittauksin

Tutkimuksessa tarkasteltiin tahdosta riippumattoman autonomisen
hermoston kuormittumista ja palautumista työvuoron ja yöunen aikana
mitatulla sykevälivaihtelulla.

Sykevälivaihtelun avulla oli mahdollista erottaa työn,
vapaa-ajan sekä yöunen aiheuttamat muutokset naishoitajien
autonomisen hermoston toiminnassa.

Muutoksia mitattiin todellisissa olosuhteissa työssä,
vapaa-aikana ja yöunen aikana. Sykevälivaihtelumuuttujien ja
työaikojen välistä yhteyttä analysoitiin lineaarisen sekamallin
avulla. Toistomittauksissa saatuja tuloksia ei vertailtu eri
yksilöiden välillä vaan tarkasteltiin yksilön muutoksia.

Autonomisen hermoston sympaattinen aktiivisuus oli suurinta
työvuoron aikana työvuoron pituudesta riippumatta.
Sykevälivaihteluun perustuvat työkuormituksen arviointimenetelmät
soveltuvat yksittäisen työntekijän työaikakuormituksen arviointiin
ja seurantaan. Yöunen alusta mitatun sykevälivaihtelun tarkastelu
vaikuttaa soveltuvan erityisesti työntekijän palautumisen
arviointiin.

 

Tieto tarpeen työaikaratkaisujen vaikutuksista

Järvelin-Pasasen mukaan työkuormituksen ja palautumisen
tarkastelu on ajankohtaista 24/7-yhteiskunnassa.

Työelämän muutokset sekä työn tehokkuuden ja joustavuuden sekä
palveluiden saatavuuden vaatimukset edellyttävät uudenlaisia
työaikajärjestelyjä. Siksi työajat ovat muuttuneet
monimuotoisemmiksi, joustavammiksi ja epäsäännöllisemmiksi, mikä
voi usein haitata työntekijän terveyttä.

On tärkeää tukea työntekijöiden mahdollisuuksia erilaisiin
työaikajärjestelyihin. Siten ikääntyvien ja osatyökykyisten
työntekijöiden mahdollisuudet tehdä työtä eläkeikään saakka
parantuvat.

Nuoremmille työntekijöille joustavat työaikaratkaisut
helpottavat työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Tutkimustietoa
eri-ikäisille soveltuvista työaikaratkaisuista tarvitaan käytännön
toimien tueksi.

Järvelin-Pasanen on esitellyt työnsä tuloksia kansainvälisissä
kongresseissa (TSR
113168 ja
114267).

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Järvelin-Pasanen, Susanna. 2014. Työajat ja sykevälivaihtelu opetus- ja hoitotyötä tekevillä naisilla. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences., no 256. Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta. ISBN (print): 978-952-61-1617-4 ISBN (pdf): 978-952-61-1618-1 ISSN (print.): 1798-5706 ISSN (pdf): 1798-5714 ISSN-L: 1798-5706 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-1618-1 Avaa