Työaikojen kehittäminen kaupan alalla – tutkimus- ja kehittämishanke

Hanketiedot

Hankenumero
190124

Hakija
Työterveyslaitos

Toteuttaja
Työterveyslaitos

Lisätietoja
Annina Ropponen
annina.ropponen@ttl.fi

Toteutusaika
1.8.2019 - 15.8.2021

Työsuojelurahaston päätös
28.5.2019
140 000 euroa

Kokonaiskustannukset
236 605 euroa

Tulokset valmistuneet
14.9.2021

Tiivistelmä

Vuoden 2016 alussa kauppojen aukioloaikoja koskevat rajoitukset poistuivat. Kaupat voivat itse päättää, milloin liikkeet kannattaa pitää auki. Aukiolojen vapauttamisen myötä yhä useampi kaupan alan työntekijä altistuu epäsäännöllisille työajoille, kuten työlle myöhäiseen ilta-aikaan tai yöllä. Kaupan alan työaikojen kehittäminen työhyvinvointia ja tuottavuutta tukeviksi on erityisen tärkeää nuorten työntekijöiden työkyvyn kannalta ja kaupan alan epätoivottavan työntekijöiden vaihtuvuuden vähentämiseksi. Työterveyslaitoksella on aiemmin kehitetty työaikojen kuormituksen arviointimenetelmä kunta-alalle. Tämän menetelmän soveltaminen eri aloille edellyttää alakohtaisten työehtosopimusten ja työn erityispiirteiden huomioimista. Erityisesti soveltaminen kaupan alalle, jossa nuorten ja osa-aikaisten työntekijöiden lukumäärä on suuri, on ajankohtaista jotta voidaan luoda kaupan alan työaikojen erityispiirteet huomioivat suositukset kaupan alalle. Hankkeen tavoitteena on tutkia eri työaikapiirteiden a) yleisyyttä, b) yksilöllistä vaihtelua iän, työsuhdetietojen ja sukupuolen mukaan sekä c) yhteyksiä sairauspoissaoloihin. Lisäksi tavoitteena on kehittää suositukset työaikakuormituksen huomioimiseksi vuorosuunnittelun osana S-ryhmän alueosuuskaupoissa. Kolmanneksi pyrimme rakentamaan kaupan alalle työaikojen ja työhyvinvoinnin kehittämisen infrastruktuurin hyödyntämällä hankkeessa kerääntyviä kaupan alan työaikatietoja ja mahdollisesti muita työntekijöistä järjestelmissä olevaa tietoa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Annina Ropponen

Tiedote

Työaikaa ja hyvinvointia – kaupan alan työaika-hankkeen tulokset

14.9.2021

Tiivistelmä

Aiempi tutkimus kaupan alan objektiivisista työaikatiedoista puuttuu, vaikka kauppojen aukioloajat ovat laajentuneet ja yhä useampi tekee ilta- tai yötyötä. Tutkimme työaikapiirteiden yleisyyttä, yksilöllistä vaihtelua iän, työsuhdetietojen ja sukupuolen mukaan, ja yhteyksiä sairauspoissaoloihin. Hankkeen aineisto, toteutuneet työajat, saatiin suoraan Ortec Workforce Scheduling (Elli)-ohjelmasta vuosilta 2017–20 noin 8 500 kaupan alan työntekijältä. Iso osa tutkituista työaikapiirteistä oli kunnossa ja tulokset olivat samankaltaiset eri ryhmillä (sukupuoli, ikä ja toimipaikka) kertoen työaikajärjestelyjen tasaisuudesta. Niihin työaikapiirteisiin, joihin kaupan alalla tulisi kiinnittää huomiota, annettiin tulosten perusteella ehdotukset.

Lähtökohdat

Kauppojen aukioloaikojen rajoitukset poistuivat, joten yhä useampi altistuu epäsäännöllisille työajoille, ilta- tai yötyölle. Kaupan työaikojen arviointi on tärkeää nuorten ja osa-aikaisten suuren osuuden takia. Hankkeen viitekehys oli Työterveyslaitoksen työaikojen kuormituksen arviointimenetelmä koskien työaikojen kuormitus- ja voimavaratekijöitä. Tavoitteena oli tutkia työaikapiirteiden yleisyyttä, yksilöllistä vaihtelua iän, työsuhteen ja sukupuolen mukaan, ja yhteyksiä sairauspoissaoloihin.

Aineisto

Osallistujat olivat S-ryhmän 3 alueosuuskaupan, HOK-Elanto, Keskimaa ja PeeÄssä, kaupan alan työntekijät (n yli 8 500). Tutkimusaineisto, toteutuneet työajat, saatiin Ortec Workforce Scheduling (Elli) -ohjelmasta vuosilta 2017-2020. Työaikatiedot sisälsivät työnteon päivämäärän, työvuoron alku- ja loppumisaika, poissaolot (sairaus ilman diagnoosia, lomat ja vapaat), osa-aikaisuus, vuokratyö, työehtosopimus, työaikasuunnittelutapa, ikä, sukupuoli, sekä tieto alueosuuskaupasta ja toimipaikasta.

Menetelmät

Työaikatiedot analysoitiin Työterveyslaitoksessa aiemmin kehitetyllä työnantajan rekisteritietoihin pohjautuvalla työaikojen kuormituksen arviointimenetelmällä. Päivittäisistä työaikatiedoista laskettiin vuositason työaikapiirteitä liittyen päädimensioihin: 1. työajan pituus, 2. vuorokauden aika, ja 3. vuorointensiteetti ja työvuorojen välinen aika. Lisäksi laskettiin 8 kaupan alan työaikojen arviointiin tarkoitettua työaikapiirrettä perustuen vuosien 2018–2020 kaupan alan työehtosopimukseen.

Tulokset ja johtopäätökset

Tuloksemme osa- ja kokoaikaisilla, naisilla ja miehillä ja eri ikäisillä työntekijöillä antavat kattavan kuvan kaupan alan työaikajärjestelyistä. Kaupan alalla työehtosopimuksen määräykset toteutuvat hyvin. Suurimmat erot työaikapiirteissä näkyivät osa- ja kokoaikaisten työntekijöiden välillä, muutoin kaupan alan työajat ovat varsin samankaltaisia eri ryhmissä kuten naisilla ja miehillä tai eri ikäryhmillä. Tosin havaitsimme selvän iltapainotteisuuden osa-aikaisilla.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Ehdotukset epäsäännöllisten työaikojen suunnitteluun: https://www.ttl.fi/tyontekija/tyoaika/tyoaikojen-kuormittavuuden-arviointi/epasaannollisten-tyoaikojen-suunnittelu/. Verkkosivuilla on nuorille työntekijöille suunnattu video, joka kannustaa huolehtimaan levosta ja palautumisesta ja soveltuu eri aloille. Verkkosivuilta voi myös vapaasti ladata vuorosuunnittelun tueksi tarkistuslistan, jonka avulla voi arvioida vuorosuunnittelun järjestämistä keskitetysti, hajautetusti tai autonomisesti.

Aineisto

Annina Ropponen, Tarja Hakola, Maria Hirvonen, Aki Koskinen, Mikko Härmä, Työterveyslaitos. Työaikojen kehittäminen kaupan alalla – tutkimus- ja kehittämishanke. Loppuraportti. 2021. Helsinki

ISBN 978-952-261-980-8 (nid.)
ISBN 978-952-261-981-5 (pdf) Avaa

Scand J Work Environ Health Online-first -article
doi:10.5271/sjweh.3952
The associations of working hour characteristics with short
sickness absence among part- and full-time retail workers
by Shiri R, Hakola T, Härmä M, Ropponen A