Työaikojen kehittäminen kunta-alalla

Tiivistelmä

Ergonomisesti suunnitelluilla työajoilla ja työaika-autonomialla voidaan säädellä työn kuormittavuutta ja työstressiä sekä tukea työkykyä ja työhön osallistumista. Tähänastista työaikoihin liittyvää epidemiologista tutkimusta leimaa työaikakäytäntöjen epätarkka mittaaminen. Hankkeen päätavoitteeena on kehittää kunta-alan työaikoja Suomessa pitkäjänteisesti nykyistä ergonomisemmiksi ja työkykyä sekä työssä osallistumista tukevammiksi.

Hankkeen yksityiskohtaiset tavoitteet ovat: 1) kehittää työaikojen kuormitustekijöiden yleinen arviointimenetelmä kunta-alalle perustuen todellisiin työnantajalta saataviin suunniteltuihin ja toteutuneisiin työaikatietoihin sekä tutkia kehitetyn menetelmän ja siihen perustuvien käytännön vuorosuunnittelu- ja työaikojen arviointisovellutusten vaikutusta vuorojärjestelmien kehittymiseen Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa. 2) Selvittää työaikoja ja työaikakuormitustekijöihin liittyvää vaihtelua ja muutoksia laajemmin kunta-alalla toimialan, ammatin, iän ja sukupuolen mukaan. 3) Rakentaa Suomeen ainutlaatuinen työaikojen ja työhyvinvoinnin tutkimuksen infrastruktuuri liittämällä osallistuvien kuntaorganisaatioiden toteutuneet ja jatkossa toteutuvat päivittäiset työaikatiedot Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimukseen (Finnish Public Sector Study).

Hanke valmistuu vuonna 2014. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää työaikojen suunnitteluprosessien kehittämisessä kunnissa sekä työaikojen ja työhyvinvoinnin jatkotutkimuksessa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Mikko Härmä

Tiedote

Kuntien työaikojen kuormitus esiin

Työterveyslaitoksen tutkijat kehittivät kunta-alalle
toimintamallin, joka on suoraan hyödynnettävissä, kun kehitetään
työaikoja. Mallin on määrä kehittää työaikoja nykyistä
ergonomisemmiksi. Tämä tukee sekä terveyttä että työssä jaksamista.
Työsuojelurahasto rahoitti hanketta, jossa kehitettiin useita
menetelmiä.

Malli mahdollistaa jaksotyön työhyvinvointivaikutusten
tutkimisen tieteellisesti, rekisteriperustaisesti. Hankkeessa
informaatioteknologian palveluyritys CGI kehitti
Titania-vuorosuunnitteluohjelmiston. Sekä menetelmän aineisto että
tulosten loogisuus ja saatujen työaikapiirteiden vuosittainen
pysyvyys todettiin luotettaviksi.

Kuormitustieto ui suunnitteluun

Myös uusi palaute- ja johtamisportaali luotiin. Organisaatioissa
voidaan jo hyödyntää työaikojen kuormittavuustietoa niin
arviointimenetelmällä kuin palauteportaaliin laaditulla
työaikakuormitusosiolla.

Lisäksi Titanian uudet ergonomia- ja autonomiaosiot tukevat
ergonomista työaikasuunnittelua eli helpottavat kuormittavuuden
arviointia ja työaikojen yhteisöllistä suunnittelua. Kehitetyt
ohjelmistot vievät työaikojen kuormittavuuden arvioinnin julkisen
sektorin vuorosuunnittelun osaksi.

Kunta-alan seurantatutkimukseen osallistuvat organisaatiot
saavat sekä yksiköittäin että koko organisaationa palautetietoja
työaikojen kuormittavuudesta.

Työaikoihin ergonomiaa

Työaikojen monimuotoisuus lisääntyy, mutta säännöllisesti
kiertävät vuorojärjestelmät vähenevät. Säännöllisestä päivätyöstä
poikkeavat työajat laaditaan Suomessa pääosin jaksotyönä.
Työturvallisuuslain muutos vuonna 2013 korostaa työaikojen
kuormittavuuden monipuolista arviointia.

Työterveyslaitoksessa tiedetään, että ergonomisesti
suunnitelluilla työajoilla ja työpaikka-autonomialla voi säädellä
työn kuormittavuutta ja työstressiä. Hyvä suunnittelu ja omaan
työhön vaikuttaminen myös tukevat työkykyä ja työhön
osallistumista. Siksi Työterveyslaitoksen tutkijat pyrkivät
kehittämään kunta-alan työaikoja pitkäjänteisesti. Ennen tätä
tutkimus- ja kehittämishanketta työaikakäytäntöjä on mitattu
epätarkasti.

Tutkijat hyödynsivät Kunta-alan henkilöstön seurantatutkimusta.
Työterveyslaitos sai kumppaneikseen muun muassa Helsingin kaupungin
sosiaali- ja terveystoimen, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja
Tampereen kaupungin. Näiden organisaatioiden henkilöiden
työaikatiedot on kerätty vuosilta 2008-2012 työnantajan,
Titania-vuorosuunnittelu -ohjelmiston tallentamista tiedoista.
Työterveyslaitos on sopinut arvioivansa ja tutkivansa
yhteistyöyrityksissään työaikojen kuormittavuutta.

Virka-aika vähemmistön työaikaa

Hankkeessa selveni, että vuorotyön kaltaisissa jaksotöissä
enemmistö teki usein muita kuin aamu- tai päivävuoroja. Esimerkiksi
viikonlopputöitä teki tutkituista enemmistö. Yli 40 tunnin
mittaisia työviikkoja teki 24–39 prosenttia vastanneista. Yövuoroja
oli 12–26 prosentilla, ja yövuoroja oli keskimäärin viisi
peräkkäin, kun suositus on yhdestä kahteen.

Korkeintaan 11 tunnin vuorovälejä oli 18–29 prosentilla. Näiden
lyhyiden työvuorovälien määrä väheni selvästi Helsingin kaupungin
sosiaali- ja terveystoimessa ja Varsinais-Suomen
sairaanhoitopiirissä.

Hankkeesta on tiedotettu laajasti. Marraskuussa 2013 tutkijat
esittelivät posterilla tutkimustaan Brasilian-kokouksessa ja
toukokuussa 2014 Kirkkonummen Masalan NIVA (Nordic Institute for
Advanced Training in Occupational Health) -kurssilla.
Loppuseminaari järjestettiin Postitalolla 28. toukokuuta 2014.
Työterveyslaitoksen internetsivuilla on
sivusto työaikojen kuormittavuuden arvioinnista.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Mikko Härmä, Päivi Vanttola, Annina Ropponen, Aki Koskinen, Tarja Hakola, Virpi Kalakoski, Sampsa Puttonen, Mikael Sallinen, Jouko Nätti, Paula Salo, Jaana Pentti, Tuula Oksanen, Jussi Vahtera ja Mika Kivimäki. Työaikojen kehittäminen kunta-alalla. Työterveyslaitos, Helsinki 2014. ISBN 978-952-261-445-2 (nid.), ISBN 978-952-261-446-9 (PDF) Avaa

Työaikojen kuormittavuuden arviointi -sivusto

www.ttl.fi/fi/tyohyvinvointi/tyoaika/tyoaikojen_kuormittavuuden_arviointi