Työaikojen kehittäminen matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluissa

Tiivistelmä

Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palvelualojen työaikoja leimaavat kausivaihtelut, työn ajoittainen yksinäisyys kuten esimerkiksi yksintyöskentely hotellin vastaanotossa tai liikenneasemilla yöaikaan sekä työn epäsäännöllisyys. Työvoiman vaihtuvuus on suurta minkä yhtenä syynä on tyytymättömyys työaikoihin tai niiden liiallinen kuormittavuus. Työaika on tärkeä sekä työnantajalle että työntekijälle, sillä se vaikuttaa voimakkaasti työn tekemiseen, tuottavuuteen ja toiminnan kannattavuuteen.

Päätavoitteena on arvioida työaikoja, työaikajärjestelmiä ja työaikojen kuormittavuutta. Lisäksi pyritään huomioimaan työn tuottavuus ja kannattavuus sekä työn pirstaloitumisen vähentäminen. Erityisesti tutkimme palautumiseen vaikuttavia työaikatekijöitä kuten työvuorojen kiertoa ja vuorovälejä sekä työntekijöiden omia mahdollisuuksia vaikuttaa työvuoroihin.

Tuotettavan tiedon avulla alan sopijaosapuolet voivat kehittää työaikoja työn tarkoituksenmukaisen tekemisen ja henkilöstön saatavuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseksi sekä työn tuottavuuden ja kannattavuuden kehittämiseksi. Tulosten perusteella hankkeen työnantaja- ja työntekijäliittojen asiantuntijaryhmä, joka osallistuu myös ravintola- ja vapaa-ajanpalvelujen työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen valmisteluun, pystyy huomioimaan kehittämiskohteet työehtosopimusneuvotteluissa. Mukana olevat työpaikat saavat suoraan palautetta omien työaikamallien kuormittavuudesta ja kehittämistarpeista.

Hankkeen vastuuhenkilö

Sampsa Puttonen

Tiedote

Hyvät työaikajärjestelyt auttavat jaksamaan

Runsas lyhyiden eli alle 11-tuntisten työvuorovälien määrä lisää koettuja uni- ja vireyshaittoja, vaikeuttaa työn ja muun elämän yhteensovittamista sekä väsyttää kovasti. Näin todetaan Työterveyslaitoksen tutkimuksessa, jota Työsuojelurahasto rahoitti. Tutkimuksen teettivät Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ja Palvelualojen ammattiliitto PAM.

Työterveyslaitoksen tutkijat havaitsivat myös, että jaksamista tukevilla myönteisillä työaikapiirteillä ja hyvillä työaikojen vaikutusmahdollisuuksilla on yhteys. Myönteisiä työaikapiirteitä ovat yövuorojen vähäisyys ja päivävuorojen runsaus, työpäivän pitkä kesto sekä peräkkäisten työvuorojen paljous.

Työaikajärjestelmät selittävät

Työaikakuormitusten vaikutukset riippuvat työaikajärjestelmistä. MaRa ja PAM pyysivät Työterveyslaitosta arvioimaan työaikojen kuormittavuutta liikenneasemilla, ruoka- ja seurusteluravintoloissa sekä hotellien vastaanotoissa.

Kyselyvastauksia saatiin Scandicin 178:lta ja Pirkanmaan Osuuskaupan 67 työntekijältä. Valtaosa oli vakinaisessa kokoaikatyössä, naisia oli vastaajista kaksi kolmesta. Vastausprosentit olivat heikot, Scandicilla 32 ja osuuskaupalla 26 prosenttia. Silti tutkijat uskovat saaneensa luotettavan kuvan osallistujaorganisaatioista. Tietoa toteutuneista työvuoroista 2012–2015 saatiin näet yli 4 000 työntekijältä, niistä yli 3 500 Pirkanmaan Osuuskaupalta. Vertailutietoina käytettiin kaikkien työntekijöiden tietoja.

Työntekijöitä syytä kuulla

Työnantajat saivat tietoa työaikajärjestelyjen kehittämiskohteista: esimerkiksi siitä, että iltavuoroissa esiintyy muita työvuoroja useammin fyysistä kuormitusta ja siitä, että vain joka kolmas pystyy helposti vaikuttamaan taukojen pitämiseen.

Tutkijat suosittavat, että työntekijöille tarjottaisiin mahdollisuutta vaikuttaa työaikoihinsa. Myös taukojärjestelyihin pitää kiinnittää huomiota.

Työaikasuunnittelu on tärkeä väline

Yötyötä sisältävä vuorotyö, epäsäännölliset työajat ja pitkät työvuorot vaikuttavat työhyvinvointiin, työssä suoriutumiseen, työn ja perheen yhteensovittamiseen sekä mahdollisesti myös työssä pysymiseen.

Esimiehille työaikasuunnittelu on keskeinen työkalu – sillä voidaan tukea hyvinvointia ja kannattavuutta.

Tulokset voidaan tutkijoiden mukaan siirtää suoraan käytäntöön. Tietoa työvuoropiirteiden vaikutuksesta voi hyödyntää esimerkiksi rekrytoinnissa, koeaikana ja esimiestyössä. Tulokset auttavat myös alan sopijaosapuolia kehittämään palvelujen työaikoja.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Annina Ropponen, Tarja Hakola ja Sampsa Puttonen. . Työterveyslaitos 2017. Helsinki. 36 sivua, ISBN 978-952-261-745-3 (pdf), ISBN 978-952-261-746-0 (nid). Avaa