Työehtosopimusten palkkausjärjestelmien mukainen henkilökohtainen palkanosa työnantajan johtamisvälineenä ja yhtenä vähimmäispalkan määrittäjänä – post doc -tutkimus

Hanketiedot

Hankenumero
114459

Hakija
Jari Murto

Toteuttaja
Jari Murto

Lisätietoja
Jari Murto
jari.murto@helsinki.fi

Toteutusaika
1.2.2015 - 30.9.2016

Työsuojelurahaston päätös
12.12.2014
26 000 euroa

Kokonaiskustannukset
26 000 euroa

Tulokset valmistuneet
30.9.2016

Tiivistelmä

Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa ja jäsentää työehtosopimuksissa sovittujen palkkausjärjestelmien henkilökohtaisen palkanosan määrittymistä oikeudellisessa viitekehyksessä sekä selvittää siihen liittyviä oikeudellisia tulkinta- ja soveltamiskysymyksiä.

Tutkimuksen tiedonintressi juontuu työehtosopimusten uudentyyppisten palkkausjärjestelmien yleistymisestä ja siitä seuraavasta tarpeesta ymmärtää ja ratkaista aikaisempaa paremmin tällaisiin palkkausjärjestelmiin liittyviä oikeudellisia kysymyksiä.
Tutkimus on metodiltaan pääosin lainoppia.

Hankkeen vastuuhenkilö

Jari Murto

Tiedote

Henkilökohtainen palkanosa – työnantajan johtamisväline

30.9.2016

Työehtosopimusten uudentyyppisten palkkausjärjestelmien mukainen henkilökohtainen palkanosa näyttäytyy OTT, KTM Jari Murron tutkimuksen mukaan työnantajan johtamisvälineenä. Sen avulla tavoitellaan työn tuottavuutta, tuetaan yrityksen kannalta merkityksellistä tekemistä ja palkitaan työntekijöitä tarvittavasta osaamisesta.

Henkilökohtaisen palkanosan määrittyminen perustuu yrityskohtaisten tarpeiden perusteella laadittuun arviointijärjestelmään ja esimiehen arvioon työssä suoriutumisesta.

Murto jäsensi uudenlaista työoikeudellista ilmiötä, joka hänen mukaansa vaikutti ensin pieneltä mutta tutkimuksen kuluessa osoittautui monitahoiseksi ja laajaksi.

Työntekijän palkan määräytyminen on keskeinen työehto, joka kuuluu työoikeuden keskeisainekseen. Siitä huolimatta uudenlaisten palkkausjärjestelmien mukaista palkan määritysprosessia ei ollut juurikaan tutkittu työoikeuden näkökulmasta.

Murto paikkasi tätä tiedonpuutetta tutkimuksessaan työehtosopimusten palkkausjärjestelmien henkilökohtaisesta palkanosasta ja sen määritysprosessiin liittyvistä oikeudellisista kysymyksistä. Tutkimuksen hän toteutti Työsuojelurahaston stipendin turvin. Hän aloitti työn Turun yliopistossa ja saattoi sen loppuun Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa.

Tarkastelussa 161 yleissitovaa työehtosopimusta

 Aikaisemmin perinteiset työehtosopimusten palkkataulukot määrittivät työntekijän palkan ennen muuta tehtävänimikkeen, koulutuksen, iän, sukupuolen ja työsuhteen pituuden perusteella.

Palkan suuruuden määräytyminen perustui siihen, että työnantaja noudatti työehtosopimuksen palkkausmääräyksiä, jotka ilmaistiin melko objektiivisin kriteerein. Palkka määräytyi lähes samalla tavalla eri yrityksissä.

Uudentyyppisten palkkausjärjestelmin mukainen palkkaus koostuu työntekijän työ- ja tehtäväkohtaisesta palkanosasta (mitä tehdään) ja henkilökohtaisesta palkanosasta (miten tehdään).

Tutkimuksessaan Murto kävi läpi 161 yleissitovasta työehtosopimuksesta henkilökohtaisen palkanosan normittamista. Uudenlainen palkkausjärjestelmä, joka sisältää henkilökohtaisen palkanosan arvioinnin, oli noin 45 prosentissa tarkastelluista työehtosopimuksista.

Paikallista soveltamista, ei sopimista

Tutkimuksessa jäsennettiin henkilökohtaisen palkanosan vaiheittainen ja tasoittainen määritysprosessi.

Työehtosopimusten monimuotoistumista havainnollistivat soveltamista ohjaavat normistot, kuten liittojen laatimat koulutusaineistot, oppaat ja mallijärjestelmät, joita ei ole aiemmin esiintynyt työehtosopimusten yhteydessä näin laajalti.

Henkilökohtaisen palkanosan määritysprosessi osoittautui hyvin monitahoiseksi. Esimerkiksi oikeudellisena ilmiönä henkilökohtaisen palkanosan arviointijärjestelmä on läheinen paikallisen sopimisen termistön kanssa. Kuitenkin kun työnantaja laatii – ei siis sovi – arviointijärjestelmän, sen oikeudellinen luonne on Murron mukaan mielekästä jäsentää paikalliseksi sovellukseksi ja ryhmänormiksi.

Henkilökohtaisen palkanosan voi myös kytkeä vähimmäispalkkakeskusteluun. Missä määrin nykyisen palkan määritystavan yhteydessä on tarkoituksenmukaista puhua yhdestä vähimmäispalkasta, Murto kysyy.

 

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Jari Murto. Henkilökohtainen palkanosa. Tutkimus työehtosopimusten palkkausjärjestelmien henkilökohtaisesta palkanosasta ja sen määritysprosessiin liittyvistä oikeudellisista kysymyksistä. Forum Iuris, Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisut. Unigrafia 2018. 196 sivua.

Myynti: Unigrafia Oy (Yliopistopaino Helsinki) https://shop.unigrafia.fi/tuote/henkilokohtainen-palkanosa/ asiakaspalvelu@unigrafia.fi