Työehtosopimusten vaikutukset henkilöiden palkankorotuksiin ja työkykyyn

Tiivistelmä

Suomessa on viimeisen 15 vuoden aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia työehtosopimusten sisällöissä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan näiden sisältömuutosten vaikutuksia palkankorotusten jakaumaan, kohdistumiseen ja työllisten työkykyyn, kuten sairauspoissaoloihin ja työpaikan vaihtoon. Näitä kysymyksiä ei tietääksemme ole kirjallisuudessa juuri aiemmin tutkittu.

Hankkeessa käytetään Tilastokeskuksen yksilörekistereitä, kuten palkkarakennetilastoa ja FOLK-henkilöaineistoa. Näistä tilastoista saadaan tietoja yksilöiden työssäkäynnistä, työnantajasta, ansioista sekä henkilöiden ja heidän työnantajien ominaisuuksista. Näihin aineistoihin yhdistetään tietoja työehtosopimusten sisällöstä ja Kelan tietoja maksetuista sairauspäivärahoista ja mielenterveyteen liittyvistä lääkekorvauksista. Hanke toteutetaan PT:n ja Etlan tutkijoiden yhteistyönä, ja tutkimusmenetelminä sovelletaan yksilötason regressiomalleja, joissa hyödynnetään aineistojen paneeliominaisuutta.

Työhyvinvoinnin parantamisen, työurien pidentämisen ja tuottavuuden näkökulmasta tarvitaan jatkuvasti uutta, päivitettyä tutkimustietoa työelämän kehityssuunnista. Tutkimustulokset tuottavat tärkeää ja politiikkarelevanttia tietoa työelämän laadun ja työhyvinvoinnin edistämiseksi, sillä työehtosopimuksien sisältöihin voidaan vaikuttaa sopijaosapuolien keskuudessa. Erityisesti tulevaisuuden pula-ammateissa työskentelevien työntekijöiden työhyvinvointi on tärkeää esimerkiksi väestön ikääntymisen vuoksi.

Hankkeen vastuuhenkilö

Terhi Maczulskij

Tiedote

Isommat palkankorotukset ja parempi työhyvinvointi paikallisesti sopien?

Tiivistelmä

Hankkeessa tutkittiin työehtosopimusjärjestelmän vaikutuksia palkankorotusten kohdentumiseen ja työhyvinvointiin. Hyödynsimme työnantaja-työntekijäaineistoa vuosilta 2005–2013, johon on liitetty tiedot työehtosopimusten sisällöistä, maksetuista sairauspäivärahoista ja mielenterveyden ongelmista. Analyyseissä käytimme regressiomallia, jossa on sekä yksilö- että yritystason kiinteät vaikutukset. Hajautuminen vähentää palkankorotusten hajontaa työntekijöillä, mutta lisää sitä hieman toimihenkilöillä. Paikallinen sopiminen on pääosin yhteydessä korkeampiin palkankorotuksiin (1-2%) ja parempaan työhyvinvointiin, kuten vähentyneisiin sairauspoissaoloihin ja työpaikan vaihtoon. Vaikutukset työhyvinvointiin ovat osin negatiivisia työntekijäryhmällä.

Lähtökohdat

Suomessa on viimeisen 15 vuoden aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia työehtosopimusten sisällöissä. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin näiden sisältömuutosten vaikutuksia palkankorotusten jakaumaan, kohdistumiseen ja työllisten työkykyyn, kuten sairauspoissaoloihin ja työpaikan vaihtoon. Näitä kysymyksiä ei tietääksemme ole kirjallisuudessa juuri aiemmin tutkittu.

Aineisto

Hanke on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijoiden yhteishanke. Hankeessa hyödynsimme Tilastokeskuksen rekisteriaienistoja, joihin on yhdstetty Annaliina Kotilaisen keräämä data työehtosopimuksista ja mielenterveyden häiriöihin
liittyvät Kelan lääkekorvaukset ja THL:n hoitojaksot.

Menetelmät

Hankeessa hyödynnettiin mm. Tilastokeskuksen ylläpitämiä rekisteriaineistoja ja mikroekonometrisia menetelmiä. Analyyseissä käytimme regressiomallia, jossa on sekä yksilö- että yritystason kiinteät vaikutukset. Osa aineistoista on totaalidatoja, joten tutkimustulokset ovat yleistettävissä koko Suomen työllisten osalta.

Tulokset ja johtopäätökset

Tulokset osoittavat, että neuvottelujärjestelmän hajautuminen johtaa keskimäärin 1-2 prosenttia suurempiin palkankorotuksiin. Hajautuminen vähentää palkankorotusten hajontaa työntekijöillä, mutta lisää sitä hieman toimihenkilöillä. Paikallinen sopiminen lisää työhyvinvointia toimihenkilöillä, muttei välttämättä työntekijöillä. Esitämme aiempaan tutkimukseen pohjautuen, että näiden erojen taustalla on työntekijäryhmien erilaiset paikalliseen sopimiseen liittyvät preferenssit.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Suomessa ei ole aiemmin tutkittu työehtosopimisten sisältöjen vaikutuksia palkankorotusten kohdentumiseen. Kansainvälisessä kirjallisuudessa ei ole myöskään tutkimuksia, joissa on tarkasteltu sopimusneuvotteluiden yhteyttä työntekijöiden objektiivisesti mitattuun työhyvinvointiin. Samankaltaisia tutkimuksia olisi hyödyllistä saada myös muista maista.

Aineisto

Kauhanen, Antti, Maczulskij, Terhi & Riukula,Krista. Työehtosopimusjärjestelmän hajautuminen nostaa ansioita, mutta vaikutus palkkahajontaan on epäselvä. ETLA Muistio No 92. Muistio. (28.10.2020) Avaa

Antti Kauhanen, Terhi Maczulskij, Krista Riukula. Heterogeneous Impacts of the Decentralization of Collective Bargaining. IZA DP No. 13867. Discussion Paper series. 2020. Avaa

Antti Kauhanen, Terhi Maczulskij, Krista Riukula. Heterogeneous Impacts of theDecentralization of Collective Bargaining. ETLA Working Papers 83. 2020.
Avaa

Terhi Maczulskij, Antti Kauhanen, Krista Riukula. Isommat palkankorotukset ja parempi työhyvinvointi paikallisesti sopien?
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. ETLA sarja B279
ISSN 0356–7443
ISBN 978-951-628-737-2 (nid.)
ISBN 978-951-628-738-9 (pdf) Avaa