Työelämän hyvät käytännöt sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla

Tiivistelmä

15.11.2011-31.1.2012 toteutettavan projektin tavoitteena on tiedottaa ja jalkauttaa Sosiaali- ja Terveydenhuoltoalan Tuottavuus Talkoot -hankkeen (2010 – 2011) kehittämiskokemuksia, metodeja ja tutkimustuloksia.

Hankkeessa kootusta laajasta haastattelu (N=87) ja prosessin kuvaus aineistosta seulotaan loppuraporttia syvällisemmin organisaatioiden kehittämisen näkökulmasta keskeiset arjen haasteet ja ratkaisut, kuvataan onnistuneen kehittämisen avaimet ja kompastuskivet, metodit (hanke- ja pienryhmämalli) sekä mittarointi ja taloudelliset vaikutukset arjessa hyödynnettävinä ideapapereina fact-sheet tyyppisesti.

Fact sheetteihin sisällytetään myös vetäjän kysymyksiä aiheen avaamiseen työyhteisössä ja pienryhmissä. Tuotokset levitetään vakuutusyhtiöiden, työmarkkinajärjestöjen ja kauppakamarien nettisivujen sekä hankeen aikana toteutettavien info ja work-shop tilaisuuksien kautta organisaatioiden käyttöön. Tulokset ovat hyödynnettävissä myös yli toimialarajojen.

Sosiaali ja terveydenhuoltoalan Tuottavuus Talkoot oli Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksen koordinoima menestyksekäs tutkimus- ja kehityshanke, jossa etsittiin ja levitettiin oppimisverkostossa innovatiivisia työelämän, arjen ja työsuojelun parhaita käytäntöjä sekä tutkittiin luottamuksen ja yhteistoiminnan rakentumista.

Hankkeen kehittämismenetelmänä käytettiin pienryhmämallia (Method Skillmotor ™), jonka avulla koko henkilöstö osallistuu systemaattisesti oman työnsä ja organisaationsa kehittämiseen.

Hankkeen vastuuhenkilö

Tuula Eloranta

Tiedote

Hyvät käytännöt kiertoon sosiaali- ja terveysalalla

Sosiaali- ja terveysalan Tuottavuustalkoot -hankkeen hyviä
käytäntöjä on jalkautettu erillisessä Työsuojelurahaston
rahoittamassa tiedotus- ja koulutushankkeessa. Siinä laaditut
tietokortit helpottavat tulosten hyödyntämistä työpaikkojen
arjessa.

Sosiaali- ja terveysalan Tuottavuustalkoot oli Helsingin
yliopiston taloustieteen laitoksen koordinoima hanke, jota
Työsuojelurahaston tuki kehittämisavustuksin. Sen toteuttivat
vuosina 2010-2011 tutkimusjohtaja
Tuula Eloranta Skillmotor Oy:stä sekä
projektitutkijat
Johanna Holopainen ja
Paula Jalo.

Tuottavuustalkoissa haettiin innovatiivisia työelämän ja
työsuojelun parhaita käytäntöjä sekä tutkittiin luottamuksen ja
yhteistoiminnan rakentumista. Ohjelmaan osallistui 14 julkisen ja
yksityisen puolen organisaatiota. Kehittämismenetelmänä käytettiin
pienryhmämallia (Method Skillmotor
^TM), joka tarjoaa koko henkilöstölle systemaattisen
mahdollisuuden osallistua oman työnsä kehittämiseen.

Sama tutkijaryhmä on koonnut ja levittänyt talkoiden hyviä
käytäntöjä ja tuloksia tiedotus- ja koulutushankkeessa, joka
toteutettiin noin kahden kuukauden aikana vuosien 2011 ja 2012
vaihteessa. Materiaalia on jaettu tietokortteina sekä info- ja
work-shop-tilaisuuksien avulla esimerkiksi eläkevakuutusyhtiöihin,
ammattijärjestöihin, kauppakamareihin ja yrittäjäverkostoihin.

Tarkoitus on, että ne jatkavat hyvien käytäntöjen levittämistä
myös itsenäisesti välittämällä materiaalia esimerkiksi
nettisivuillaan omille asiantuntijoilleen sekä asiakas- että
kumppaniorganisaatioille.

Tutkijoiden mukaan alalla näkyy selkeä halu löytää keinoja
ehkäisevään työhön. Tähän tarpeeseen tiedotus- ja koulutushankkeen
tietokortit ja tietopaketit sekä myös tulevat koulutukset ja
artikkelit antavat vastauksia.

Tiiviisti tietokorteissa

Tietokorttien tarkka sisältö muovautui
Tuottavuustalkoot-hankkeen tuottamaa aineistoa analysoidessa.
Sisältöön vaikuttivat osaltaan myös liittojen sekä
eläkevakuutusyhtiöiden ehdotukset ja näkemykset. Kaikkiaan syntyi
yhdeksän tietokorttia, joista viisi päätyi lopulta julkaisuun.

Kortit käsittelevät hyviä työyhteisötaitoja, työhyvinvoinnin
tuottamia kustannussäästöjä, osaamisen kehittämistä, hyvää
perehdytystä sekä kehittämishankkeiden sudenkuoppien
välttämistä.

Talouslukuesimerkit on tehty yhteistyössä muutaman
Tuottavuustalkoisiin osallistuneen organisaation kanssa. Näin on
saatu käytännön esimerkkejä hoiva-alan tyypillisimmistä
työtapaturmista ja sairauspoissaoloista ja niiden kustannuksista
sekä tietoa sähläyksen syistä.

Kuluesimerkit herättelevät

Esimerkiksi tietokortti työhyvinvoinnin tuomista
kustannussäästöistä kertoo, että yhden sairauslomapäivän hinnaksi
tulee kokonaisuudessaan 300-350 euroa. Myös erilaisen sähläyksen
kustannukset voivat olla pahimmillaan jopa viidenneksen yrityksen
liikevaihdosta.

Työpaikkoja herätetään näkemään, että kokonaiskustannuksia
laskettaessa on huomioitava suorien palkkakulujen lisäksi myös
epäsuorat kustannukset, kuten ylityöt, sijaisen palkkaaminen tai
palvelun heikkeneminen. Arvio kokonaiskustannuksista saadaan
useimmiten kertomalla kolmella poissaoloon tai sähläykseen menevän
ajan palkka.

Tietokortin antaman kaavan perusteella jokainen työpaikka voi
arvioida, millaisia kustannuksia aiheutuu tarpeettomista
palavereista, myöhästelystä tai turhista sähköposteista.

Jokaisella vastuu ilmapiiristä

Tietokortti hyvistä työyhteisö- ja alaistaidoista muistuttaa,
että organisaation toimivuutta edistää tahdikas ja vastuullinen
toimiminen työpaikan arjessa. Työyhteisötaitoja ovat muun muassa
hyvästä ilmapiiristä huolehtiminen, vuorovaikutustaidot ja ymmärrys
yhteisten pelisääntöjen merkityksestä.

Tietokortti kehottaa miettimään, mitkä omalla työpaikalla ovat
niitä työyhteisön riskitekijöitä, joista pitäisi sopia yhteiset
pelisäännöt. Samalla se kertoo esimerkkejä pelisäännöistä, joista
Tuottavuustalkoissa sovittiin.

Kollegojen välisen yhteistyön pelisääntöihin voi kuulua
esimerkiksi se, että kukaan ei panttaa tietoa, vaan jakaa hyvät
käytännöt. Hyviin vuorovaikutustaitoihin kuuluu puolestaan muun
muassa se, että ryhmässä ei suvaita mustamaalaamista ja eikä
jatketa huhuja.

Kehittämisen kuopat vaanivat

Tärkeää tietokorttiaineistoa on myös se, miten vältetään
sudenkuopat henkilöstön kehittämishankkeissa. Esimerkiksi
motivointi ja sitouttaminen voi helposti epäonnistua, ellei johto
kerro esimiehille ja henkilöstölle, miten tämä kyseinen hanke
koskettaa ja hyödyttää juuri heitä.

Erityisen tärkeää on hankkeen alussa luoda selkeät pelisäännöt,
joiden noudattamista seurataan. Jotta hankkeen sovitut asiat
etenisivät käytäntöön asti, toimille pitää määritellä
vastuuhenkilöt ja aikataulu. Lisäksi toteutumista, vaikutuksia ja
käytäntöjen vakiintumista pitää seurata.

Kehittäminen tulee aina priorisoida riittävän korkealle, jotta
se ei kaadu ajanpuutteeseen. Siksi kannattaa yhteisesti sopia, että
kehittämiseen on lupa käyttää aikaa ja että se huomioidaan töiden
aikataulutuksessa.

Toimittaja
Päivi Haavisto

Aineisto

Vinkkejä hyvään perehdytykseen Avaa

Osaamisen kehittäminen Esimerkkeinä työnkierto ja kuntouttava hoitotyö Avaa

Työhyvinvoinnilla saavutetut kustannussäästöt Esimerkkeinä sairauspoissaolot, sähläys, vaihtuvuus ja tapaturmat Avaa

Henkilöstön kehittämishankkeen toteutus Miten välttää sudenkuopat? Avaa

Hyvät työyhteisötaidot Esimerkkejä sosiaali- ja terveydenhuoltoalalta Avaa

www.skillmotor.com/hankkeita