Työelämän muutoksessa pärjääminen – näkökulmana sukupolvi ja sukupuoli (TEMPPU)

Tiivistelmä

Tutkimuksen tavoitteena on työelämän muutoksen tarkastelu sukupolvi ja sukupuoli huomioiden sekä eri sukupolviin kuuluvien naisten ja miesten pärjäämisstrategioiden kartoittaminen. Ovatko työelämän muutokset tuottaneet erilaisia kokemuksia eri sukupuolta oleville ja eri sukupolvien edustajille? Entä millaisin keinoin eri sukupolvien naiset ja miehet pyrkivät selviytymään työelämässä kohtaamistaan haasteellisista tilanteista ja millaisia työelämää muuttavia strategioita he soveltavat? Tutkimuksella syvennetään ja tarkennetaan kirjassa Tapaus työelämä – ja voiko sitä muuttaa? (Järvensivu 2010) esitettyjä analyysejä ja ajatuksia.

Tutkimusaineisto kerätään kirjoituspyynnöllä ja kyselyllä, eli tutkimuksessa käytetään sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Kirjoituspyynnöllä tavoitellaan 50-60 kirjoituksen aineistoa. Kyselyssä pyritään saavuttamaan kaikkiin suomalaisiin yleistettävissä oleva tulos.

Tutkimuksen tulokset ovat käytettävissä vuonna 2013. Niitä esitellään sekä suomalaisissa että kansainvälisissä seminaareissa ja julkaisuissa. Tietoa pyritään levittämään tutkijayhteisöä laajemmin. Tutkimustulokset avaavat uusia näkökulmia esimerkiksi työurien pidentämistä koskeviin tarkasteluihin. Työelämän muutokseen liittyvät kokemukset ja työntekijöiden käyttämät pärjäämisstrategiat määrittävät osaltaan yhteiskunnallisten työuratavoitteiden saavuttamista. Tutkimuksen kautta saadaan näistä asioista sukupuolen ja sukupolven mukaan eriteltyä tietoa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Anu Järvensivu

Tiedote

Sukupolvien ja sukupuolten erot näkyvät työelämän muutoksessa

Työpaikat hyötyisivät siitä, jos ne tunnistaisivat nykyistä
paremmin sukupolven merkityksen. Sukupolvien parempi keskinäinen
ymmärrys vähentäisi eri sukupolviin kuuluvien ristiriitoja ja myös
sukupolvikonfliktin uhkaa. Näin todetaan Tampereen yliopiston
työelämän tutkimuskeskuksen tutkimuksessa, jota Työsuojelurahasto
on tukenut.

Työelämän muutokset näyttävät erilaisilta eri sukupolviin
kuuluville. Suurille ikäluokille tietotekniikan tulo oli erityisen
merkityksellinen muutos. Öljykriisin sukupolvi pohdiskeli ennen
muuta organisatorisia muutoksia ja kiusaamista. Hyvinvoinnin
sukupolvi osoittautui varsin pohdiskelevaksi ja arvotietoiseksi. Se
koki työelämän muuttuneen kohtuuttomaksi ja oli taipuvainen
reagoimaan työtä kohtuullistamalla. Lamasukupolvelle erityisen
merkityksellinen oli siirtymä globaaliin työpaikkakilpailuun.
Diginatiivit sen sijaan tuntuivat kärsivän yksinäisyydestä.

Miehen työ liikkuvaa, naisen tiukkarajaista

Naisten ja miesten ajatukset ja kokemukset työelämästä eroavat
toisistaan. Uuden työn piirteet näkyvät eri tavoin naisten ja
miesten työssä. Miesten työ on liikkuvampaa ja verkostomaisempaa,
kun taas naisten työ vaikuttaa paikkasidonnaisemmalta ja
paikallisemmalta, tiukkarajaisemmalta.

Naisten ja miesten projektityö on luonteeltaan erilaista.
Naisten projektityö liittyy julkiseen sektoriin ja määräaikaisiin
työsuhteisiin, kun taas miesten projektit ovat usein toistaiseksi
voimassa olevien työsuhteiden puitteissa tapahtuvia
verkostoituneita hankkeita, joiden puitteissa matkustetaan.
Miesvaltaisilla aloilla kääntöpuolena saattaa olla suurempi
altistuminen irtisanomisille.

Tutkimuksen perusteella naiset luottavat vakituisen työsuhteen
tuomaan turvaan, miehet oman osaamisensa voimaan. Tutkimus
vahvistaa havaintoja siitä, että naiset suhtautuvat edelleen
kriittisemmin tasa-arvon toteutumiseen työelämässä sekä sukupuolten
että eri sukupolviin kuuluvien välillä että palkkauksen
toteutumisessa.

Naiset ja nuoret käyttävät pärjäämisen
strategioita

Sukupuolen merkitys työelämän eri osa-alueilla on tunnistettu,
mutta siitä huolimatta esimerkiksi työssä jaksamista tukevia
toimenpiteitä kehitellään keskiarvoihmistä ajatellen, jolloin
välttämättä kenenkään tarpeita ei huomioida.

Eri sukupolvien suosimia pärjäämisstrategioita selittää myös
elämänvaihe. Merkitystä näyttäisi olevan myös sillä, onko kyse
talouden nousun vai laskun aikaan varttuneesta sukupolvesta.
Taantumassa varttuneet toimivat enemmän oman pärjäämisensä varassa,
kun taas nousun sukupolvet luottivat ja turvasivat enemmän
erilaisiin virallisiin tahoihin ja instituutioihin. Niin ikään
havaittiin, että nuoremmat sukupolvet olivat käyttäneet
huomattavasti useampia pärjäämisstrategioita kuin vanhemmat. Samoin
naiset olivat tutkimuksen mukaan käyttäneet enemmän
pärjäämisstrategioita kuin miehet.

Tutkimuksessa on mukana 48 vuosina 2011 – 2012 kerättyä
kirjoitusta työelämässä pärjäämisestä sekä kysely. Tutkimuksen
pohjalta on kirjoitettu työelämäntarinoita koskeva kirja:
Suomalaisen työelämän sukupolvet ja muutoksessa pärjäämisen
strategiat, joka voi olla avuksi muutoksia kohtaaville työtä
tekeville.

Tutkimusta voidaan hyödyntää, kun pohditaan työurien
pidentämistä.

Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen tutkimus on
ollut esillä työelämän tutkimusseminaareissa. Se on näkynyt paljon
myös sekä sosiaalisessa mediassa että painetussa mediassa.

Toimittaja
Terhi Friman

Aineisto

Järvensivu Anu, Nikkanen Risto, Syrjä Sannu (toim.). 2014. Suomalaisen työelämän sukupolvet – ja muutoksessa pärjäämisen strategiat. Tampere University Press. ISBN 978-951-44-9337-9 ISBN 978-951-44-9338-6 (pdf)

http://granum.uta.fi

Järvensivu Anu, Syrjä Sannu, Uosukainen Katja. 2013. Haastaako työelämän muutos suomalaisen työelämän kehittämisparadigman? Teoksessa Suomella töissä? Kestämistä ja kestävyyttä. Työelämän tutkimuspäivien konferenssijulkaisuja 4/2013.

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9063-7

Järvensivu Anu. 2013. Voiko työllistyvyyslupaukseen luottaa? Työpoliittinen Aikakauskirja 2/2013, 6-20.

www.uta.fi/yky/tyojamuutos