Työelämän näkymättömät taakat: Metatyön ja teknostressin dilemma

Tiivistelmä

Suullinen esitykseni käsittelee tutkimusta, jossa pyrittiin mixed method -menetelmällä tunnistamaan suomalaisista työntekijöistä ryhmiä heidän
metatyö- ja teknostressikokemustensa perusteella. Tuloksena syntyi neljä teknostressialaryhmää, jotka esitellään tässä esityksessä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Pauliina Rikala

Tiedote

Työelämän näkymättömät: Metatyön ja teknostressin dilemma

Tiivistelmä

Digitalisaatio on parantanut työn tehokkuutta, mutta lisännyt näkymätöntä metatyötä ja teknostressiä. Esityksessä esiteltiin tutkimusta, jossa tunnistettiin viisi metatyön muotoa ja neljä teknostressiryhmää. Metatyön ja ei-metatyön keskipisteet erosivat tilastollisesti 95 %:n luottamusvälillä, mikä osoittaa metatyön erityisiä haasteita. Korkea teknostressi liittyi lisääntyneeseen metatyöhön ja heikompiin teknologisiin taitoihin. Erityisesti teknologinen vianmääritys korostui metatyönä, ja työn intensiivisyys sekä teknologian monimutkaisuus olivat keskeisiä stressitekijöitä. Tulokset korostavat tarvetta tunnistaa metatyö osaksi työaikaa ja tarjota koulutusta, tukea sekä käyttäjäystävällisiä teknologioita työhyvinvoinnin edistämiseksi.

Tausta

EARLI 2025 -konferenssin metatyö-symposium (”Professional learning and development in the digital age: Forms and implications of meta-work”) syvensi ymmärrystä metatyön ilmiöstä, joka on vielä heikosti tunnistettu työelämässä. Tilaisuus tarjosi mahdollisuuden verkostoitua alan tutkijoiden kanssa. EARLI 2025 konferenssi tarjosi myös ajankohtaista tietoa digitalisaation vaikutuksista oppimiseen ja työn arkeen. Digitoimijuutta, metailmiöitä ja työn mielekkyyttä on tärkeää tutkia lisää.

Aineisto

Metatyötä ja teknostressiä tarkasteltiin mixed-methods-lähestymistavalla. Aineisto kerättiin verkkokyselyllä. Laadullinen aineisto paljasti metatyön eri muodot, kun taas määrällinen osuus kartoitti teknostressin lähteitä. Metatyön muodot luokiteltiin abduktiivisella temaattisella analyysillä, ja ryhmittely tehtiin monimuuttujamenetelmillä (MCA, hierarkkinen klusterointi). Tulokset visualisoitiin biploteilla ja tulkittiin induktiivisen analyysin ja tilastollisten testien avulla.

Tulokset ja johtopäätökset

Tutkimuksessa tunnistettiin neljä teknostressiryhmää, jotka erosivat metatyön määrässä, selviytymiskeinoissa ja teknologisissa taidoissa. Metatyö lisäsi kuormitusta ja pahensi teknostressiä. Johtopäätöksenä korostetaan tarvetta tunnistaa metatyön vaikutukset, tarjota kohdennettua koulutusta, käyttäjäystävällisiä teknologioita ja tukea. Prosessien automatisointi ja selkeyttäminen voivat vähentää työn kuormittavuutta ja parantaa hyvinvointia.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tilaisuus toi tutkijalle uutta näkökulmaa metatyön ilmiön jäsentämiseen sekä vahvisti käsitystä sen vaikutuksista teknostressiin ja työhyvinvointiin. Symposium ja konferenssi tarjosivat ajankohtaista tutkimustietoa ja mahdollisuuden verkostoitua kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa. Tulosten sovellettavuus suomalaisessa työelämässä näkyy tarpeena tunnistaa metatyö osaksi työtä, kehittää tukirakenteita ja edistää teknologian käyttäjäystävällisyyttä työkuorman hallitsemiseksi.

Aineisto

Exploring Technostress and Meta-Work: Identifying Subgroups Among Finnish Employees Avaa

Konferenssiesitys Avaa