Työelämän pelisäännöt

Tiivistelmä

Työelämän pelisäännöt-kampanjan tavoitteena on lisätä tietoa ja jakaa selviytymiskeinoja suomalaisen työelämän käytännöistä. Se perustuu huolestuttaviin signaaleihin harmaan talouden ja työehtorikkomusten lisääntymisestä työmarkkinoilla.

Kampanjalla on kaksi kärkeä, toinen on suunnattu ruohonjuuritason valvontamekanismien kehittämiseen, toinen sellaisille työntekijäryhmille, jotka näyttävät olevan erityisen haavoittuvassa asemassa (nuoret, maahanmuuttajat sekä teollisuuden rakennemuutoksen myötä työttömäksi jääneet).

Kampanjan kuluessa tuotetaan neljä kohdennettua seminaaria, radio-ohjelma, nuorille suunnattu tiedotelennäkki sekä youtube-video. Kampanja toteutetaan maalis-huhtikuussa 2011.

Kampanja perustuu Työsuojelurahastonkin rahoittamaan tutkimushankkeeseen Rakennusalan harmaa työ. Tiedotuksen suunnittelussa hyödynnetään myös muuta ohjausryhmän jäsenten keräämää tutkimustietoa työelämän tilanteesta.

Hankkeen vastuuhenkilö

Anna Kontula

Tiedote

Työelämästä voi selviytyä

Tampereen seudulla on jaettu työelämästä selviytymiskeinoja
erityisen haavoittuville työntekijäryhmille. Maahanmuuttajat,
teollisuuden rakennemuutoksesta työttömiksi jääneet ja nuoret
jakoivat työkokemuksiaan vertaistyöpajoissa. Tampereen punainen
osuuskunta toteutti koulutus- ja tiedotuskampanjan 1.3.–15.5.2011.
Työsuojelurahasto tuki hanketta.

Työelämän pelisäännöt -kampanjaa taustoitti tutkimus
Rakennusalan harmaa työ (108425), jota Työsuojelurahasto myös
tuki.

Kampanja koostui kolmesta vertaistyöpajasta, kolmesta
seminaarista, Radio Moreenin keskusteluohjelmasta ja toisen asteen
oppilaitoksiin tehdystä valistuskiertueesta. Lisäksi SAK:n
internetsivuille koottiin nuorille työelämän avuksi
Itsepuolustusmanuaali.

Maahanmuuttajaa epäillään laiskaksi

Maahanmuuttajien vertaistyöpaja toteutettiin Tampereen
Hervannassa. Osallistujat edustivat kahdeksaa kansallisuutta.
Pajassa todettiin, että liitoilta on saatavissa englanninkielistä
aineistoa, mutta ammattiliitot ovat jääneet monille
maahanmuuttajille hämäriksi käsitteiksi.

Tehokkaimpana tiedonlevittäjänä osallistujat pitivät
puskaradiota eli tuttavien levittämää tietoa. Loppuraportissa
päätellään, että näitä vertaisverkostoja tulisi hyödyntää
paremmin.

Osallistujien mukaan työnantajat pitävät kantaväestöön kuuluvan
työntekijän palkkaamista riskittömämpänä kuin epätäydellisesti
suomea puhuvan maahanmuuttajan.

Lisäksi maahanmuuttajia epäillään helposti laiskemmiksi kuin
suomalaisia kollegoita. Poikkeus on se, jos maahanmuuttaja suostuu
tekemään työtä tavallista pienemmällä palkalla.

Ulkomaalainen työntekijä ei helposti valita työn ongelmista,
sillä oikeuksistaan kiinni pitävä usein irtisanotaan esimerkiksi,
kun määräaikainen työsopimus pitäisi uusia.

Tärkeimmäksi vertaisohjeeksi työllistyvälle maahanmuuttajalle
nousi kehotus vaatia työsopimus aina kirjallisena.

Työtön ei pidä työkkäristä

Työttömien vertaistyöpajaan Valkeakoskella osallistui seitsemän
ihmistä. Kaikilla oli kokemusta pätkätöistä ja huonoja kokemuksia
varsinkin toimeentulobyrokratiasta.

Työttömät pitivät työvoimaviranomaisia epäluotettavina ja heidän
jakamiaan karensseja liian ankarina.

Korkeasti kouluttautuneet eivät juuri osanneet työmarkkinoiden
sääntöjä. Ammattiliitotkaan eivät enää saa laatia laskelmia, mikä
taloudellinen etuus olisi työntekijälle edullisin.

Ongelmien pääratkaisuksi nousi byrokratian ehdoton
yksinkertaistaminen.

Viranomaiset haluttiin erottaa niin, että
työllistymissuunnitelmaa ja työmuotojen vertailua neuvoisi eri
viranomainen kuin työttömyysturvasta päättävä.

Päätökset työttömyysajan toimeentulosta kannattaa aina itse
tarkistaa. Epäselvät tapaukset on syytä lähettää aina vain
uudestaan käsiteltäväksi.

Nuori sopeutunut alipalkattuun harjoitteluun

Nuorten vertaistyöpaja Tampereella kokosi kahdeksan nuorta,
joista lähes jokainen tunsi, että työnantaja oli yrittänyt käyttää
hyväkseen nuoren ikää ja kokemattomuutta.

Etenkin kaupan alan osa-aikaisuuden tuottama toimeentulo
huolestutti, kun tuntimääristä joutuu jatkuvasti kilpailemaan
toisten työntekijöiden kanssa. Puhelinmyynnissä ja -edustuksessa
työnantajan on helppo työllistää työntekijät vain koeajalle ja sen
jälkeen vaihtaa tilalle uusi nuori tilalle.

Toisin kuin keski-iältään vanhemmassa työttömien ryhmässä,
nuoret eivät lainkaan kritisoineet palkatonta työtä tai
työharjoittelua. Kaikki nuoret olivat mukautunut siihen, että
työllistyminen vaatii nykyisin jonkinlaista alipalkattua
harjoittelujaksoa. Vastaavasti nuoret eivät protestoineet
yhteiskunnan käyttämiä pakotteita työstä kieltäytyjille.

Lukion käyneet nuoret hallitsivat työelämätietouden huonosti,
ammattikoulusta valmistuneet olivat selvästi tietävämpiä
työasioissa.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Tunti työelämästä – Kokemuksia ja pohdintaa työn tekemisestä radio-ohjelma http://moreeni.uta.fi/taxonomy/term/33

Työelämän pelisäännöt -sivusto http://www.tyoelamanpelisaannot.fi